Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International moittii vuosiraportissaan Suomea turvapaikkapolitiikasta ja muutamasta muusta seikasta, kuten transasioista ja raiskauslainsäädännöstä. Järjestö väittää, että turvapaikkajärjestelmä on rapautunut, koska Suomi rikkoi viime vuonna Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIT) artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään.
Tapauksessa Suomi ei myöntänyt turvapaikkaa irakilaiselle henkilölle. Tämä palasi vapaaehtoisesti kotimaahansa ja sai kolme viikkoa paluunsa jälkeen surmansa. Kuolintodistuksen aitoutta ei ole todistettu.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee Amnestyn analyysia.
– On mielestäni hyvin kornia, että Amnesty puhuu turvapaikkajärjestelmän rapautumisesta viitatessaan EIT:n päätökseen. Nimenomaan se, että vääristä positiivisista päätöksistä ei välitetä ja että maahan saa jäädä negatiivisesta päätöksestä huolimatta – ja näin juuri amnestylaisen eetoksen mukaan pitää ollakin – on rapauttanut turvapaikkajärjestelmän, Purra kirjoittaa Facebookissa.
Kohu jokaisesta kielteisestä päätöksestä
Purran mukaan jokaisesta ”väärästä negatiivisesta” nousee valtava kohu, olipa syytä mahdollista vierittää Maahanmuuttovirastolle ja poliitikoille tai ei, mutta järjestelmän hyväksikäyttö ja ”väärät positiiviset” jäävät kokonaan käsittelemättä.
– Niistä ei oikeastaan edes sovi puhua. Vallitsevan amnestylaisen totuuden mukaan, jota muuten noudattavat monet päätöksentekijätkin, turvapaikkajärjestelmä toimii käytännössä sitä paremmin, mitä enemmän positiivisia päätöksiä se tuottaa. Ja päinvastoin, Purra kritisoi.
Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa
Purran mukaan myös se rapauttaa turvapaikkajärjestelmän hyväksyttävyyttä, että turvapaikkapolitiikkaa käytetään siirtolaisuuden kanavana. Turvapaikkamaahanmuutto ei ole väliaikaista vaan pysyvää.
– Turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen, ja se on osa niin kutsuttua monikulttuurisuutta. Tällä ei ole yhtään mitään tekemistä pakolaisinstituution alkuperäisen tavoitteen ja ajatuksen kanssa, Purra sanoo.
Kansalaisjärjestöjen rooli muuttunut
Purran mukaan Amnestyn kuten monien muidenkin ihmisoikeussektorilla toimivien kansalaisjärjestöjen rooli on koko ajan siirtynyt yhä vahvemmin edustamaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia saapua maahan, jäädä maahan, saada erilaisia palveluksia ja muiden velvollisuuksia hoitaa nämä.
– Kyseessä on yhä enemmän etujärjestö, joka ajaa tiettyjen ihmisten asioita hyvin tiiviissä yhteydessä valtioon ja etenkin sen humanitaarisiin painotuksiin.
– Turvapaikkajärjestelmä on todella rapautunut, mutta ei syystä, jota Amnesty esittää, Purra toteaa.
SUOMEN UUTISET