

LEHTIKUVA
Raatikainen: Suomeen pääsee liian helposti – ”Millä pätevyydellä turvapaikkapäätöksiä tehdään?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen kysyy hallitukselta turvapaikanhakijoiden myönteisten päätösten suuresta määrästä ja maahanmuuttovirastoon palkattavien uusien työntekijöiden pätevyyksistä.
Mediassa on käyty keskustelua, miksi Suomesta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ylen verkkouutisten (31.1.2016) mukaan Tanskassa myönnettiin lupia viime vuonna 38 % (tammi-marraskuu), Ruotsissa 58 % ja Suomessa 85 %. Prosenttiosuuksia laskettaessa ei ole huomioitu rauenneita hakemuksia eikä Dublin-sopimuksen nojalla palautettuja turvapaikanhakijoita.
– Viime vuonna Pohjoismaissa tehtyjen myönteisten turvapaikkapäätösten osuuksissa on kymmenien prosenttien eroja. Näin siis siitäkin huolimatta, että päätösten pitäisi perustua samaan kansainväliseen lainsäädäntöön, Raatikainen ihmettelee.
– Migrin vuoden 2015 tilastoista voi tehdä vertailevia laskutoimituksia irakilaisten osalta. Kun luvut lasketaan periaatteella myönteiset päätökset 652 ja kaikki yhteensä 3 721 saadaan myönteisten päätösten prosenttiluvuksi n. 17,5. Prosenttiluku jää alhaiseksi, koska rauenneiden ja Dublin-päätösten osuus on jopa 69 prosenttia hakemuksista.
Somalialaiset ja irakilaiset kärjessä
Raatikainen huomauttaa, että viimeisen viiden vuoden aikana irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on ollut kaikista hakemuksista 46,5 %, afgaanien 55,5, % ja somalien 65,6 %. Irakilaisten hyväksymisaste on vastaavasti ollut 85 %, afgaanien 72 % ja somalien 88 %.
– Erityisesti somalialaisille annettujen myönteisten turvapaikkapäätöksien lukumäärä on silmäänpistävä. Vuonna 2015 somalialaisille annettiin 503 myönteistä turvapaikkapäätöstä ja vain 17 kielteistä.
Migriin 500 uutta työntekijää
Sisäministeriössä on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä selvittämään turvapaikkaprosessin tehostamistarpeita. Toimintaa on tehostettu myös käytännön tasolla. Maahanmuuttovirastolle on myönnetty lisää resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn, päätöksentekoon, vastaanottoon ja turvapaikkaprosessin kehittämiseen. Työn tueksi on palkattu yli 500 uutta työntekijää.
Raatikainen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä toimenpiteitä hallitus tulee tekemään jatkossa, jotta valtavasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden hakemuksien hyväksymiskriteereitä kiristetään huomattavasti ja vähintäänkin muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän kysyy myös, mikä on maahanmuuttovirastoon palkatun yli 500 uuden työntekijän pätevyys hoitaa turvapaikanhakuprosesseja ja kuinka heidän työskentelyään arvioidaan ja seurataan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS vaatii: perheenyhdistämisiin tehtävä EU:n sallimat tiukennukset täysimääräisenä

Ronkainen kiirehtii turvapaikkasurffareiden palautuksia: ”En ole tyytyväinen ennen kuin näen lentokoneessa”

Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: ”Niin minäkin tekisin”
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













