

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi puolustusasemiin, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen äskettäin saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
”Stubbko näitä prosentteja laskee?”
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan ”pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

Itävalta rajoittaa maahantuloa – suuri osa jatkaa matkaa Pohjoismaihin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää