

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Rahaa palaa, mutta tutkitaanko Suomessa hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita? – Matti Virén: ”Luulisi, että päättäjien ei tarvitsisi hapuilla pimeässä”
Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa julkaisussa Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia, jotka usein kietoutuvat talouden, verotuksen ja väestöpolitiikan ympärille. Myös tiedepolitiikka on luupin alla.
Suomen Perustan uudessa julkaisussa Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia? emeritusprofessori Matti Virén nostaa eräänä aiheena esille akateemisen tutkimuksen tuottaman hyödyn yhteiskunnallemme.
Virén tiivistää kysymyksen muotoon ”Miksi mitään ei tutkita” -tilanteen, jossa yhteiskunnan päätöksentekijät eivät useinkaan saa vastauksia polttaviin kysymyksiin tiedeyhteisöltä.
Esimerkkinä Virén mainitsee kasvatustieteen.
– Kun kysytään alan asiantuntijalta, miksi PISA-tulokset ovat romahtaneet, miksi suomalaiset yliopistot roikkuvat kaukana hännillä yliopistorankingeissä tai miksi huomattava osa koululaisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa, on tyypillinen vastaus: ”Tämä on vaikea kysymys… on vaikea osoittaa yksittäistä tekijää.”
– Tuntuu vain siltä, että tutkijoilta ja tutkimuksista edellytetään jatkuvasti entistä vähemmän tuloksia, joilla on selkeää arvoa yhteiskunnan kehittämisessä ja politiikan laadun parantamisessa, Virén kirjoittaa.
Tehdäänkö ”tutkimusta” vain lööppejä varten?
Kyse tietenkään ole yhdestä aihepiiristä. Mitä me loppujen lopuksi tiedämme esimerkiksi verotuksen tai tulonsiirtojen vaikutuksesta työllisyyteen Suomen tapaisessa maassa, Virén pohtii.
– Miten esimerkiksi vaikuttaisi siirtymä tasaverotukseen, jolloin tulonjakoa säädeltäisiin vain tulonsiirroilla? Miten se vaikuttaisi koulutus- ja ammatinvalintoihin, perheiden perustamiseen ja työaikaan? Miten paljon yritysverotus vaikuttaa yritysten tuotantoon, investointeihin koti- ja ulkomaille ja omistuspohjaan?
– Mutta ei tällaisia tutkimuksia tehdä, vaikka Suomessa rekisteriaineistojen ”isoveli valvoo” -maassa sellaiseen olisi mitä parhaimmat mahdollisuudet. Sen sijaan tehdään vuodesta toiseen kyselyitä tyyliin ”miten olet kokenut sen ja sen” ja ”mitä mieltä olet siitä ja siitä”. Tarkoitus ei kai ole harjoittaa ”tutkimusta” vain iltapäivälehtien lööppejä varten?
Suomen Akatemia rahoittaa ideologista tutkimusta
Suomessa käytetään massiivisesti rahaa tutkimukseen. Silti on sangen helppoa havaita, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin ei useinkaan löydy vastauksia tutkimuskentältä.
Etenkin Suomen Akatemian rahoittamien tutkimushankkeiden ympärillä on käynyt melkoinen kohina. Kulttuurin ja yhteiskunnan alalla tutkimushankkeet ovat olleet ambitiotasoltaan usein vaatimattomia ja leimallisesti ideologisesti värittyneitä.
Yliopistoissa on viime vuosina tutkittu esimerkiksi kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta Suomen Akatemian rahoituksella.
– Huolestuttavinta ehkä on kuitenkin se, että Akatemian suunnasta kritiikkiin on vastattu vetoamalla ”tutkimuksen vapauteen” ja tutkijayhteisön ulkopuolisten ymmärtämättömyyteen. Kritiikki on Akatemian mielestä vain häirintää, ja siihen vastataan pelkästään uhriutumalla, Virén kirjoittaa ja jatkaa, että yhteiskunta tukee tutkimusta, koska se haluaa hyödyllistä tietoa.
– Tieteen vapautta ei tarvitse tukea rahallisesti. Toki kaikilla ihmisillä, mukaan lukien tutkijanimikkeellä työskentelevillä, on oikeus tutkia mitä tahansa, mutta kaikilla kansalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta vaatia sanokaamme puolen miljoonan euron apurahaa työhön, joka hänen omasta mielestään on tärkeä. Vai onko työttömällä elokuvaohjaajalla subjektiivinen oikeus vaatia rahoitusta elokuvaan, joka hänen mielestään on hyvä, mutta jolla ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia markkinoilla?
Maahanmuuttounelmien taustalla usein vain niukasti tietoa
Virén tarkastelee myös ajan hengen mukaista, useiden poliitikkojen hellimää näkemystä siitä, että Suomen talouden ongelmiin on yksi pääsyy, väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman vähyys, ja että talouden ongelmat voidaan poistaa vain massiivisella maahanmuutolla. Poliittista retoriikkaa saatetaan toisinaan höystää lisämausteilla riippuen puhujan puoluetaustasta.
Yksituumaisuus maahanmuuton yhteiskunnalle tuomasta autuudesta herättää kuitenkin epäilyksiä, koska poliittisten puheiden taustalla tutkittua tietoa on saatavilla vain niukasti.
– Vaikka puhetta on paljon ja ”asiantuntija” toisensa jälkeen ilmestyy mediaan kertomaan mielipiteensä asiasta, näkee numeroita harvakseen, jos ollenkaan. Toki joitain laskelmia esitetään, mutta niiden idea on yksinkertaisesti se, että lasketaan, mitä vaikutuksia työvoiman kasvulla ylipäätään on. Maahanmuuttajat ja kantaväestö sulautuvat hetkessä käsitteeksi työvoima; ihmiset muuttuvat numeroiksi. Mitään erittelyä ei esitetä sen suhteen, mistä maahanmuuttajat tulevat, mikä on heidän ammattinsa ja koulutustaustansa tai mille toimialoille he menevät.
Ja mitä erikoisinta, julkisen talouden vaikutukset yleensä puuttuvat kokonaan, vaikka juuri julkisen talouden surkea tila on usein pääasiallinen argumentti maahanmuuton puolustelussa, Virén huomauttaa.
– Luulisi, että jos maahanmuutto on jonkinlainen ”elämän ja kuoleman kysymys”, siitä tehtäisiin verovaroilla lukemattomia selvityksiä ja tutkimuksia ja numeroita olisi kaikkien saatavilla? Mutta ei. Ja olemassa olevat laskelmat maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista pidetään visusti piilossa julkisesta keskustelusta.
Ajatuspaja Suomen Perusta on vuosien varrella tehnyt useita maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia. Sen sijaan esimerkiksi Suomen yliopistoista maahanmuuton talousvaikutuksia koskevaa tutkimusta ei ole juurikaan saatavilla.
Maahanmuuttajatkin ikääntyvät
Maahanmuuttoa siis huudetaan Suomessa talouden pelastajaksi sekä ratkaisuksi ”kuka hoitaa vanhuksemme” -kysymykseen. Sen sijaan juuri missään ei ole pohdittu sitä, mitä tapahtuu, kun maahanmuuttajat ikääntyvät. Kuka hoitaa heidät, ja kuka maksaa kulut heidän vanhustenhoidostaan, Virén kysyy.
– Ainoa ratkaisu on se, että maahanmuuttoa pitää jatkuvasti kasvattaa, jotta voidaan kattaa alati kasvavan väestön ikääntymiseen liittyvät kulut. Kumma kyllä, prosessi muistuttaa niin sanottua Ponzi-peliä (tai kutsutaan sitä pyramidihuijaukseksi). Ne, jotka pelaavat demografian suhteen samaa peliä kuin Kailajärven Wincapita, voivat kuitenkin olla rauhallisin mielin, sillä kukaan ei haasta heitä oikeuteen.
– Toki on niin, että jo työiässä olevien maahanmuuttajien muutto Suomeen säästää yhteiskunnalta ne kustannukset, jotka koituvat lastenhoidosta ja koulutuksesta. Ja mikäli muuttajat ovat yhtä tuottavia kuin kantaväestö, rivin alle pitäisi jäädä plussaakin. Mutta tästä syntyykin ongelma, sillä maahanmuuttajien työllisyysasteet jäävät selvästi jälkeen kantaväestön luvuista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ero on 20 prosenttiyksikön luokkaa.
Suomeen saapuva työperäinen maahanmuutto kohdistuukin pitkälti matalapalkka-aloille, millä on kielteiset vaikutukset myös kotimaiselle työväestölle: maahanmuuton seurauksena palkat laskevat ja asumisen hinta nousee.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tiedepolitiikka kasvatustiede queer-feminismi väestökehitys Pisa-tulokset kehopositiivisuus suunnitelmatalous Suomen Akatemia ilmastoahdistus Väestöpolitiikka Matti Virén Suomen Perusta talous verotus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Emeritusprofessori Matti Virén pohtii suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia ja niihin esitettyjä ratkaisuja: Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia?
Suomella ei mene hyvin. Romahtaneen syntyvyyden, sakkaavan talouden ja ylivelkaisen julkisen sektorin pelastukseksi tarjotaan milloin maahanmuuttoa, milloin sosiaalivaltion kasvattamista ja milloin eurooppalaisen solidaarisuuden lisäämistä. Esitetyt ratkaisut saavat kyytiä Suomen Perustan julkaisemassa emeritusprofessori Matti Virénin analyysissä "Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia?"

Seppänen: Suomen Akatemian rahojen käyttöä on valvottava – ”Hankkeita on syystä kritisoitu”

Lukiolainen kysyi sukupuolentutkijalta: ”mikä on nainen?” – valtion vihapuheselvitystä tehnyt tutkija aloitti välittömän fasistileimaamisen

THL:n ”Tasa-arvotiedon keskuksesta” on tullut feministisen identiteettipolitiikan linnake – asiantuntijalääkärit ulos, identiteettipoliitikot sisään

Koneen säätiö syytää rahaa koulutukseen, jossa opetetaan Elokapinan suoran toiminnan askelkuvioita – miksi upporikas valtasäätiö pumppaa kymppitonneja radikaalivasemmiston räyhäämiseen?

Talousprofessori Virén: Avoin julkinen keskustelu on paras keino erottaa laadukkaat tieteelliset tutkimukset ideologisesta hömpästä

Sisäministeri Ohisalo kiirehti parkumaan tutkimusleikkauksista – mutta kannattaako meditoituneen feminismin ja ekologisen mielikuvittelun tutkimukseen kylvää rahaa?

Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.