

LEHTIKUVA
Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti
Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.
Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.
Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
– Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.
Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.
– Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.
Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.
Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa
Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.
Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja
– Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.
Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.
– Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tierahat harvaanasutut maakunnat tavaraliikenne maantieverkko hiilidioksidipäästöt korjausvelka Itä- ja Pohjois-Suomi verotulot kirjallinen kysymys tieliikenneverkko maakunnat Raideliikenne Minna Reijonen Lappi tiestö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marinin hallitus syö teollisuuden kilpailukykyä kaikkialta – ”Täysin kestämätöntä”

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – “Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: “Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: “Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Reijonen ehdottaa ministerikiintiötä – “Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Suomen media vaikenee Etelä-Afrikan valkoisten maanviljelijöiden brutaaleista murhista
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.

Toimeentulotuki nykymuodossaan tekee työnteosta kannattamatonta: “Monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä summa voi nousta lähemmäs viittäkin tonnia”
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.

Trump vaati Etelä-Afrikan presidentiltä vastauksia valkoisten vainoamisesta – esitti todisteeksi videon, joka veti vieraan hiljaiseksi
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.

Vasemmistoliitto ajaa nyt monella kärjellä ”Kaupasta saa varastaa” -asennetta hyväksyttäväksi – ei kannattaisi: Varastelusta kertyy kaupoille vuodessa liki miljarditappio
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.

Venäjä-asiantuntija, ex-diplomaatti Alpo Rusi: Eduskunta epäonnistui, kun Kimmo Kiljunen aiemmin nimitettiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.

Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

Koponen vaatii huntukieltoa Suomeen: Burkat ja niqabit symboloivat naisten alistamista
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.

Lakialoite vaatii Malmin lentoasemaa liitettäväksi Sipoonkorven kansallispuistoon – Mäenpää: “Ennallistaminen tulisi aloittaa Malmilta ja palauttaa se 50-luvun loistoonsa”
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.

Riikka Purra blogissaan: Opposition velkapuhe on röyhkeää
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa uusimmassa blogikirjoituksessaan esille opposition velkapuheen ja siihen perustuvan välikysymyksen. Purran mukaan opposition velkapuhe on röyhkeää.

Perussuomalaisten linja pitää – Vigelius: Olisi harhaista kuvitella valtion rahakirstun täyttyvän demarit valtaan äänestämällä
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa, ettei kannatus perussuomalaisten ajamille asioille ole muuttunut miksikään - gallupeista huolimatta.