Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.

Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.

Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.

– Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.

Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko

Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.

– Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.

Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.

Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa

Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.

Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja

– Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.

Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.

– Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.

Suomen Uutiset