Reijonen vaatii omaishoidontuen ja sen kriteerien yhtenäistämistä koko Suomessa: ”Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa”

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on tehnyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jotta omaishoidontuki ja tuen kriteerit saataisiin yhtenäisiksi koko Suomessa. Reijosen mielestä olisi korkea aika saada omaishoitajien tuki valtakunnallisesti oikeudenmukaisemmaksi ja tasapuolisemmaksi.

Tuoreen eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan omaishoitajat ovat kokeneet, ettei heidän työtään ole arvostettu koronapandemian aikana yhtä paljon kuin terveydenhoidon ammattilaisten työpanosta. Koronapandemia myös leikkasi omaishoitajien palveluita. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan Suomen terveydenhuollosta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa, sanoo Minna Reijonen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia

Käytännössä omaishoidon vaihtoehto on useimmiten kunnallinen hoito. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole kunnille edullisempi. Omaishoidon tuki säästää kunnille vähintään 1,3 miljardia euroa vuodessa vuoden 2013 hintatasossa muihin hoitomuotoihin verrattuna.

– Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa eikä rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa, Reijonen toteaa.

Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja heidän asemansa parantamiseksi ei juuri näy. Pahimmillaan käy niin, että omaishoitaja sinnittelee hoidettavansa kanssa kotona ilman rahallista tukea ja riittävää määrää palveluita. Siitä voi seurata, että omaishoitaja sairastuu itse. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä.

Kuntien välillä suuria eroja

Tällä hetkellä kunnat maksavat omaishoidon tukea ja määrittävät omaishoidontuen kriteereitä. Omaishoidontuen määrä ja kriteerit vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä riippuen kunnan rahatilanteesta ja päättäjien tahtotilasta.

– Joissain kunnissa kriteerit on nostettu niin korkealle, ettei sopimuksia tehdä kuin vasta hyvin vaativassa hoidossa. Käytännön määrittely jää kuntien harteille, vaikka laissa säädetään tiettyjä minimejä, sanoo Reijonen.

Omaishoitaja hoitaa omaisensa tuesta riippumatta

Lokakuussa 2019 uutisoitiin, että monessa Itä- ja Pohjois-Suomen kunnassa omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuivat jo lokakuussa eikä uusia hoitosopimuksia tehdä. Tämä tarkoitti, että vanhuksen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen huoltaja tai läheinen ei pystynyt aloittamaan omaishoitajana loppuvuonna 2019. Hakemukset pyydettiin tekemään uudestaan seuraavana vuonna.

– Omaishoitaja ei voi oikein tässä tilanteessa tehdä muuta kuin yrittää kestää. Omaishoitaja kuitenkin hoitaa omaisensa, sai hän tukea tai ei, toteaa Reijonen.

Sote-uudistus aiheuttaa muutoksia omaishoidontukeen

Yhtenäistämistä tapahtuu muodostettavien hyvinvointialueiden sisällä. Sote-uudistus ei kuitenkaan yhtenäistä omaishoitoa tasapuoliseksi koko Suomessa.

– Olisi ajankohtaista saada tuki tasapuolisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Vaikka hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa myös omaishoito, sen määrärahat ja kriteerien määritys siirtyvät alueille eli leveämmille hartioille, se ei silti takaa tasapuolisuutta koko maan laajuisesti, toteaa Reijonen.

Tasapuolisuus taataan ainoastaan muuttamalla omaishoidon tuen määrä ja omaishoidon tuen saamisen kriteerit valtakunnallisiksi.