Ruohonen-Lerner: Hallitus vetelee lukuja hatusta

Turun yliopiston professorin Matti Wibergin mukaan Suomi kärsii laskelmavajeesta ja valmisteluaineiston niu­kasta julkisuudesta. Hänen mukaansa lukuja vedetään ha­tusta, kun niiden pitäisi olla päteviä ja julkisia sekä pe­rustua parhaaseen mahdolliseen tietoon ja huolelliseen valmisteluun.

Wiberg luetteli haastattelussaan (HS 22.12.2013) muu­tamia esimerkkejä: Harmaan talouden arvellaan olevan jotakin 2 ja 12 miljardin euron välillä. Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveysuudistuksen taloudelliset vaikutta­vuusarvioinnit ovat tekemättä tai sitten ne on salattu.

Nuorisotakuussa luvataan alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille mm. työtä, harjoittelua ja työpajatoimintaa kolmen kuukauden sisällä työttömyy­den alkamisesta. Hallitukselta puuttuu Wibergin mukaan käsitys siitä, mitkä ovat vaikuttavimmat keinot.

Myös koulutuspolitiikassa hallitus toteuttaa jatkuvasti uudistuksia ilman selvityksiä siitä, mihin edelliset uudis­tukset ovat johtaneet. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuk­seen on tehty lisäpanostuksia ja sitten supistuksia. Mik­si näin? Julkisen ja yksityisen sektorin terveyspalvelujen eroja ei ole järjestelmällisesti ja kattavasti laskettu. Ei tie­detä, minkä takia menot vaihtelevat niin paljon eri kun­nissa.

Itselleni uutta ja yllättävää tietoa on se, kuinka suo­malaiset virkamiehet eri ministeriöissä kieltäytyvät anta­masta taloudellisia laskelmiaan toimittajille ja tutkijoille. Esimerkkeinä mainitaan yli yli 45 000 euroa (eläketulovä­hennyksen jälkeen) vuodessa eläkettä saavien lisäverojen tuottolaskelmien laskentaperusteet. Tuottojen loppusum­maksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa ilman, että lopputu­lokseen johtavia laskelmia voi tutkia.

Työ- ja elinkeinoministeriö on kieltäytynyt antamasta Taloussanomille tietoa energiamallistaan, jolla se hahmottelee tulevaisuuden energiankulutusta ja kasvi­huonekaasupäästöjä. Lopuksi mainitaan vielä monet yri­tystuet, joista puuttuvat selvitykset tukien kannattavuu­desta. Ei siis ole tietoa edes siitä, onko tuista enemmän hyötyä kuin haittaa! Onko tämä sitä avointa ja läpinäkyvää hyvää hallintoa, josta juhlapuheissa meitä muistutetaan?

Eduskunnassakin tehdään laskelmia. Eduskun­nan peruskorjaushankkeen kustannusarvio on paisunut alkuperäisestä 100 miljoonasta yli 225 miljoonaan eu­roon. Peruskorjauksen kustannuksia lisäävät merkittäväs­ti maanalaisten tunneleiden louhintatyöt. Olivatkohan ne mukana alkuperäisissä suunnitelmissa, ovatkohan ne ai­van välttämättömiä?

Kaikest säästämisestä huolimatta Eduskunnan kans­liatoimikunta puhemies Eero Heinäluoman (sd.) joh­dolla on palkannut kolme uutta ekonomistia. Heidän teh­tävänsä on laskea oppositiopuolueiden varjobudjettien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Tämän lisäksi val­tiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) lupaili lop­puvuodesta, kuinka hänen johtamassaan ministeriös­sä opposition varjobudjettien laskelmia tullaan käymään huolella läpi. Joten onpa mainiota, että edes opposition varjobudjetit ruoditaan hallinnon rattaissa perusteellises­ti samanaikaisesti kun hallitus salaa omat lukunsa ja las­kukaavansa!

Pirkko Ruohonen-Lerner
Kansanedustaja (ps.)