Turun yliopiston professorin Matti Wibergin mukaan Suomi kärsii laskelmavajeesta ja valmisteluaineiston niukasta julkisuudesta. Hänen mukaansa lukuja vedetään hatusta, kun niiden pitäisi olla päteviä ja julkisia sekä perustua parhaaseen mahdolliseen tietoon ja huolelliseen valmisteluun.
Wiberg luetteli haastattelussaan (HS 22.12.2013) muutamia esimerkkejä: Harmaan talouden arvellaan olevan jotakin 2 ja 12 miljardin euron välillä. Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveysuudistuksen taloudelliset vaikuttavuusarvioinnit ovat tekemättä tai sitten ne on salattu.
Nuorisotakuussa luvataan alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille mm. työtä, harjoittelua ja työpajatoimintaa kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Hallitukselta puuttuu Wibergin mukaan käsitys siitä, mitkä ovat vaikuttavimmat keinot.
Myös koulutuspolitiikassa hallitus toteuttaa jatkuvasti uudistuksia ilman selvityksiä siitä, mihin edelliset uudistukset ovat johtaneet. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen on tehty lisäpanostuksia ja sitten supistuksia. Miksi näin? Julkisen ja yksityisen sektorin terveyspalvelujen eroja ei ole järjestelmällisesti ja kattavasti laskettu. Ei tiedetä, minkä takia menot vaihtelevat niin paljon eri kunnissa.
Itselleni uutta ja yllättävää tietoa on se, kuinka suomalaiset virkamiehet eri ministeriöissä kieltäytyvät antamasta taloudellisia laskelmiaan toimittajille ja tutkijoille. Esimerkkeinä mainitaan yli yli 45 000 euroa (eläketulovähennyksen jälkeen) vuodessa eläkettä saavien lisäverojen tuottolaskelmien laskentaperusteet. Tuottojen loppusummaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa ilman, että lopputulokseen johtavia laskelmia voi tutkia.
Työ- ja elinkeinoministeriö on kieltäytynyt antamasta Taloussanomille tietoa energiamallistaan, jolla se hahmottelee tulevaisuuden energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lopuksi mainitaan vielä monet yritystuet, joista puuttuvat selvitykset tukien kannattavuudesta. Ei siis ole tietoa edes siitä, onko tuista enemmän hyötyä kuin haittaa! Onko tämä sitä avointa ja läpinäkyvää hyvää hallintoa, josta juhlapuheissa meitä muistutetaan?
Eduskunnassakin tehdään laskelmia. Eduskunnan peruskorjaushankkeen kustannusarvio on paisunut alkuperäisestä 100 miljoonasta yli 225 miljoonaan euroon. Peruskorjauksen kustannuksia lisäävät merkittävästi maanalaisten tunneleiden louhintatyöt. Olivatkohan ne mukana alkuperäisissä suunnitelmissa, ovatkohan ne aivan välttämättömiä?
Kaikest säästämisestä huolimatta Eduskunnan kansliatoimikunta puhemies Eero Heinäluoman (sd.) johdolla on palkannut kolme uutta ekonomistia. Heidän tehtävänsä on laskea oppositiopuolueiden varjobudjettien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia. Tämän lisäksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) lupaili loppuvuodesta, kuinka hänen johtamassaan ministeriössä opposition varjobudjettien laskelmia tullaan käymään huolella läpi. Joten onpa mainiota, että edes opposition varjobudjetit ruoditaan hallinnon rattaissa perusteellisesti samanaikaisesti kun hallitus salaa omat lukunsa ja laskukaavansa!
Pirkko Ruohonen-Lerner
Kansanedustaja (ps.)