EU:n metsäpolitiikka on herättänyt huolta sekä Suomessa että Ruotsissa, koska lasku ilmastotoimista on jäämässä paljolti metsän peittämien maiden käsiin. Ruotsi aloitti EU:n puheenjohtajamaana vuodenvaihteessa, joten järjen äänellä on vielä mahdollisuus tulla kuulluksi.

Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin metsäisimmät maat. Yhteistä molemmille on sekin, että ne ovat joutuneet EU-byrokratian silmätikuiksi ympäristöpolitiikassa. Kyse on hiilinieluista ja poleemisesti ilmaistuna siitä, kuinka metsäisimmät EU-maat voisivat kompensoida muiden jäsenmaiden puutteita.

Ruotsi aloitti vuodenvaihteessa puolivuotiskautensa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja katseet kääntyvätkin nyt länsinaapuriin. Lähtöasetelmat ovat hyvät, sillä ruotsalaiset europarlamentaarikot ovat sitä mieltä, että heidän maansa kansallisaarretta ei pitäisi käsitellä ”jättimäisenä turvatyynynä”, jolla korvataan muiden maiden riittämättömät päästöleikkaukset.

EU:sta puuttuu metsäalan tietämystä

Ruotsin metsien hiilinielu kutistui viime vuonna viidellä miljoonalla hiilidioksiditonnilla 30 miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Koko maankäyttösektorin hiilinielu supistui 37 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin. Maan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tiedossa ongelmia, koska EU edellyttää Ruotsin maankäyttösektorin kasvattavan hiilinieluaan 47 miljoonaan tonniin.

– Ruotsi voi tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa vain siksi, että kestävällä pohjalla toimiva metsäsektorimme hyödyttää valtavasti maamme taloutta ja tukee siten ilmaston eteen tehtävä työtä, sanoo moderaattien europarlamentaarikko Jessica Polfjärd Politico.eu-sivustolla.

– Siinäkään ei ole mieltä, että metsäsektoriamme sääntelevät ihmiset, joiden tietämys asiasta on puutteellinen.

Polfjärd näkee asian diplomaattisesti ilmaistuna siten, että Ruotsin päävastuu puheenjohtajakaudella tulee olemaan ”tasapainon löytäminen neuvostossa kunnianhimoisen ilmastoagendan ja taloudellisen epävarmuuden sekä energiakriisin aiheuttamien huolten välillä”.

SUOMEN UUTISET