Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

päästöleikkaukset

Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen. 
Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.
Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.
&#8221;Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta&#8221;
Politico-nettilehti <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-farmers-party-bbb-mark-rutte-netherlands-big-winner-in-provincial-elections/">luonnehtii</a> vaalien tulosta &#8221;kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta&#8221; ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.
Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti <a href="https://www.ad.nl/video/productie/van-der-plas-viert-feest-na-overwinning-wat-een-avond-363629">puheensa</a> vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että &#8221;What the fuck&#8221; eli &#8221;mitä v*ttua täällä oikein tapahtui&#8221;.
Hallituksen tavoitteena lopettaa joka kolmas karjatila
Kuten Suomen Uutiset on aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/alankomaiden-hallitus-pistaa-tuhansia-maatiloja-lunastukseen-tayttaakseen-eun-vaatimukset/">kertonut</a>, Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa kokonaan, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a>, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Poliisi käytti kovaa voimaa ja jopa tuliaseita mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Päästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;
Vapauspuolue PPV:n puheenjohtaja Geert Wilders toteaa vaihtoehtomedia <a href="https://www.rebelnews.com/interview_geert_wilders_describes_farmer_rebellion_response">Rebel News</a>in haastattelussa, että hallituksen typpipäästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;. Hänen mielestään typpipäästöt ovat tekemällä tehty ongelma, jonka varjolla hallitus yrittää päästä eroon maanviljelijöistä.
&#8211; Todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen, Wilders sanoo.
&#8211; Mutta Alankomaita ei olisi ilman maanviljelijöitä ja kalastajia, Wilders jatkaa. Sitä me olemme. Ne ammatit ovat meidän geeneissämme ja historiassamme. Tämä maa on rakennettu maanviljelijöiden ja kalastajien varaan, joten heillä on meidän kaikkien tuki.

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

EU:n metsäpolitiikka on herättänyt huolta sekä Suomessa että Ruotsissa, koska lasku ilmastotoimista on jäämässä paljolti metsän peittämien maiden käsiin. Ruotsi aloitti EU:n puheenjohtajamaana vuodenvaihteessa, joten järjen äänellä on vielä mahdollisuus tulla kuulluksi.

Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan unionin metsäisimmät maat. Yhteistä molemmille on sekin, että ne ovat joutuneet EU-byrokratian silmätikuiksi ympäristöpolitiikassa. Kyse on hiilinieluista ja poleemisesti ilmaistuna siitä, kuinka metsäisimmät EU-maat voisivat kompensoida muiden jäsenmaiden puutteita.
Ruotsi aloitti vuodenvaihteessa puolivuotiskautensa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja katseet kääntyvätkin nyt länsinaapuriin. Lähtöasetelmat ovat hyvät, sillä ruotsalaiset europarlamentaarikot ovat sitä mieltä, että heidän maansa kansallisaarretta ei pitäisi käsitellä ”jättimäisenä turvatyynynä”, jolla korvataan muiden maiden riittämättömät päästöleikkaukset.
EU:sta puuttuu metsäalan tietämystä
Ruotsin metsien hiilinielu <a href="https://www.metsalehti.fi/uutiset/metsien-kasvu-taantunut-myos-ruotsissa/#c39e80a4">kutistui</a> viime vuonna viidellä miljoonalla hiilidioksiditonnilla 30 miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Koko maankäyttösektorin hiilinielu supistui 37 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin. Maan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tiedossa ongelmia, koska EU edellyttää Ruotsin maankäyttösektorin kasvattavan hiilinieluaan 47 miljoonaan tonniin.
&#8211; Ruotsi voi tehdä edistyksellistä ilmastopolitiikkaa vain siksi, että kestävällä pohjalla toimiva metsäsektorimme hyödyttää valtavasti maamme taloutta ja tukee siten ilmaston eteen tehtävä työtä, <a href="https://www.politico.eu/article/sweden-un-woke-policy-forest-european-climate-law/">sanoo</a> moderaattien europarlamentaarikko Jessica Polfjärd Politico.eu-sivustolla.
&#8211; Siinäkään ei ole mieltä, että metsäsektoriamme sääntelevät ihmiset, joiden tietämys asiasta on puutteellinen.
Polfjärd näkee asian diplomaattisesti ilmaistuna siten, että Ruotsin päävastuu puheenjohtajakaudella tulee olemaan ”tasapainon löytäminen neuvostossa kunnianhimoisen ilmastoagendan ja taloudellisen epävarmuuden sekä energiakriisin aiheuttamien huolten välillä”.

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

Ruokapulan uhatessa maailmaa Hollannin hallitus haluaa ajaa maan karjatalouden alas. Maanviljelijöiden traktorikapina hallituksen päästötavoitteita vastaan on jatkunut jo pari viikkoa. Tiistai-iltana poliisi ampui laukauksia 16-vuotiaan pojan kuljettamaa traktoria kohti. 
Tuhannet viljelijät ovat tukkineet teitä traktoreillaan muun muassa kauppaketjujen keskusvarastojen lähistöllä jo pari viikkoa. Maajussit ovat myös ruiskuttaneet lietelantaa julkisten rakennusten seinille.
Myös rekkakuskit ja kalastajat ovat olleet maanviljelijöiden tukena. Viljelijöiden viesti on selkeä: ilman maataloutta ei ole ruokaa. Protestit näkyvät jo kauppojen tyhjillä hyllyillä.
Hallitus: &#8221;Väistämätön siirtymä&#8221;
Viljelijät protestoivat hallituksen uusia <a href="https://www.dw.com/en/dutch-farmers-block-food-distribution-centers-over-new-environmental-rules/a-62356217">ympäristötavoitteita</a> vastaan. Hollannin hallitus haluaa leikata typpi- ja ammoniakkipäästöjä. Typpioksiduulia pidetään jopa hiilidioksidia pahempana kaasuna kasvihuoneilmiön kannalta.
Hallituksen mielestä kyseessä on &#8221;väistämätön siirtymä&#8221;. Yleisenä tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä leikata typpi- ja ammoniakkipäästöt puoleen, mutta Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden lähellä leikkaustavoite olisi jopa 70 prosenttia.
Joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan
Viljelijöiden kannalta hallituksen päästötavoitteet tarkoittavat sitä, että maatiloilla on vähennettävä karjan määrää tai lopetettava karjan pito kokonaan. Monissa tapauksissa tämä tarkoittaisi maatilan lopettamista.
Hallituksen arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa. Maatalous on tähän asti ollut hyvin tärkeä osa Hollannin taloutta. Maassa on 54 000 maatalousalan yritystä ja maataloustuotteita viedään yli sadan miljardin euron arvosta vuodessa.
Poliisi ampui nuoren pojan traktoria
Poliisi on ottanut protestoijia kohtaan kovan linjan ja hajottanut mielenosoituksia <a href="https://www.dutchnews.nl/news/2022/07/teargas-and-dogs-break-up-farmer-protests-blockades-continue/">kyynelkaasun</a> ja koirien avulla. Tiistai-iltana tilanne kiristyi entisestään, kun poliisi avasi tulen tiesulusta pois lähdössä olevaa traktoria kohti.
Ainakin yksi laukaus osui 16-vuotiaan pojan kuljettaman traktorin hyttiin. Poliisi <a href="https://www.politico.eu/article/police-fire-dutch-farmer-protest-nitrogen-emission-cut/">perusteli</a> tuliaseen käyttöä sillä, että kyseessä oli uhkatilanne ja traktori oli ajamassa poliisiauton päälle.
Tilanteessa otetussa <a href="https://twitter.com/hobeets/status/1544435113697714178">videossa</a> näkyy kuitenkin selvästi, että poliisi ampui traktoria vasta kun se oli jo ohittanut poliisiauton.
Wilders: &#8221;Järkyttävää, että poliisi ampuu viljelijöitä&#8221;
Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders kertoo <a href="https://www.telegraaf.nl/nieuws/1016547488/politici-verbolgen-over-beschieten-16-jarige-in-heerenveen">Telegraaf</a>-lehdelle olevansa järkyttynyt siitä, että poliisi ampuu maanviljelijöitä kovilla. Kansanedustaja Wilders vaatii, että eduskunnan on käytävä tilannetta läpi hallituksen kanssa.
&#8211; On järkyttävää nähdä, että poliisi ampuu maanviljelijöitä kovilla, Wilders sanoo.
Wildersin mukaan viljelijöillä on &#8221;selkä seinää vasten&#8221; hallituksen uusien ympäristötavoitteiden kanssa. Maanviljelijöiden protesteja on ollut viime päivinä myös ainakin <a href="https://twitter.com/RadioGenova/status/1544982392301129728">Italiassa</a> ja <a href="https://twitter.com/jaccocharite/status/1544998753345671168">Puolassa</a>.

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

Vihreiden varapuheenjohtajaksi noussut Harjanne on noussut myös julkisuuden valokeilaan. Netti ei unohda kenenkään vanhoja syntejä, joten Harjanteen lukuisille lomalennoille irvaillaan taas. 
Poliitikkoja arvostellaan usein siitä, että he puhuvat yhtä mutta tekevät toista. Helsinkiläinen kansanedustaja Atte Harjanne sai eniten ääniä vihreiden varapuheenjohtajavaalissa ja on näin ollen vahvin ehdokas sisäministeri Maria Ohisalon äitiysloman tuuraajaksi.
Uuden roolin myötä myös Harjanteen aiempi toiminta on joutunut tarkempaan syyniin. Twitterissä esimerkiksi Marko Kettunen <a href="https://twitter.com/MarkoKettunen/status/1437355218744881152">muistuttaa</a> Harjanteen puheiden ja tekojen ristiriidasta viinien ulosmyynnin suhteen. Vuosi sitten keväällä Harjanne oli vahvasti ravintoloiden puolella kannattamassa viinien ulosmyyntiä, mutta eduskunnassa hän kuitenkin äänesti tätä vastaan.
&#8221;Paljon lentänytkin voi tehdä ilmastopolitiikkaa&#8221;
Tamperelainen Riku Ranta on samaa mieltä: Harjanteen kohdalla puheet ja teot eivät voisi kovin paljon enempää erota. Ranta läväyttää pöytään pari vuotta sitten netissä kiertäneen<a href="https://twitter.com/Riku_Ranta/status/1437376074556579849/"> meemin</a>, jossa irvaillaan vihreiden kaksinaismoralismille.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Lisäksi Harjanteen kohdalla puheet ja teot ei vois ihan hirveesti enempää erota🙄 <a href="https://t.co/xHhL6BRHrY">pic.twitter.com/xHhL6BRHrY</a>
&mdash; Riku Ranta (@Riku_Ranta) <a href="https://twitter.com/Riku_Ranta/status/1437376074556579849?ref_src=twsrc%5Etfw">September 13, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Meemikuvan yläreunassa on joukko Harjanteen ilmastoiskulauseita. Niiden alla on vaikuttava kokoelma Harjanteen Instagram-sivuilta poimittuja matkakuvia. Näyttää siltä, että Atte on ehtinyt lennellä ympäri maailmaa kadehdittavan monessa eksoottisessa lomakohteessa.
Kun meemi tuli esille ensimmäisen kerran, Atte Harjanne puolustautui <a href="https://atteharjanne.fi/2019/04/24/voiko-lentanyt-tehda-ilmastopolitiikkaa/">blogissaan</a> sanomalla, että &#8221;paljon lentänytkin voi tehdä ilmastopolitiikkaa&#8221;. Hän kertoi sittemmin vähentäneensä lentämistään ja kompensoineensa aiheuttamiaan päästöjä. Hän on todennäköisesti myös vähentänyt eksoottisten kaukolomakuvien laittamista Instagramiin.

Vihreiden johtoon kerosiininkatkuinen sarjareissaaja – Atte Harjanteen lentolomailulle irvaillaan taas

Koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen ei vielä tiedetä muuta, kuin että ne ovat jossain tuntuvan ja hirveän välillä. Lainvalmistelutyö kuitenkin jatkuu valtiovarainministeriössä ja pöydällä on muun muassa suunnitelma liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Rajuista polttoaineille suunnitelluista hinnankorotuksista ovat kirjoittaneet muiden muassa Ilta-Sanomat ja Verkkouutiset.
Hallitus on <a href="https://www.verkkouutiset.fi/is-ministerion-kaavalla-bensan-hinnaksi-430-e-l-ja-paastot-puolittuvat/">päättämässä</a> päästöjen leikkauksista ja polttoaineen hinnankorotuksista syksyn kuluessa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusta ympäröivä todellisuus on kuin Ilmestyskirjasta, mutta siitä huolimatta se on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Bensan hintaan huima korotus
Jos mahdollinen korotustarve päästöjen vähentämiseksi lätkäistään suoraan polttoaineiden hintoihin, tarkoittaisi se nykyisen 1,50 euroa litralta maksavan polttoaineen hinnankorotusta 185 prosentilla. Niinpä menovesi saattaisi pian kustantaa 4,30 euroa litralta. Tämä siis siitä huolimatta, että koronavirus on jo nyt laskenut raakaöljyn hintaa.
Liikenneministeriön moneen ehtivä kansliapäällikkö Harri Pursiainen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11153158">totesi</a> alkuvuodesta Ylen haastattelussa, että keinovalikoima tavoitteeseen pääsemiseksi on käytössä sangen niukka eli ”verotuksen puolelle menee”. Kustannuksia on tulossa lisää myös asumiseen, sillä taloyhtiöt velvoitettaneen rakentamaan latausasemat sähköautoille. Se heijastuu suoraan sekä vastikkeisiin, että vuokriin.
Jättipotti vielä tulossa
Eikä tässä vielä kaikki, sillä valtiovarainministeriön työryhmä pui parhaillaan myös liikenteen kokonaisverouudistusta. Se tulee voimaan yllättäen ja etukäteen ilmoittamatta mahdollisesti joskus vuoden kuluttua. Jotta markkinat eivät menisi sekaisin, autoveroon kohdistuvista muutoksista ei ole pruukattu tiedottaa etukäteen.
Pian siis nähdään, katosiko Suomesta autovero ja mistä hallitus nyhtää budjettiin tänään tieliikenteen myötä tulevat kahdeksan miljardia euroa. Lainaa kun valtion menoihin ei voi ottaa määräänsä enempää. Budjettivaje saattaa koronaviruksen sivuvaikutusten myötä muutenkin nousta 10 miljardin euron tasolle.
&nbsp;

Millä ajat, jos bensa maksaa viisi euroa litralta?

päästöleikkaukset

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Ruotsi on nyt EU:n puheenjohtajamaa ja Suomen turva kiistassa hiilinieluista: Näpit irti metsistämme!

Hollannin maajussit nousivat kapinaan vihreää siirtymää vastaan – poliisi ampui traktoria

Vihreiden johtoon kerosiininkatkuinen sarjareissaaja – Atte Harjanteen lentolomailulle irvaillaan taas

Millä ajat, jos bensa maksaa viisi euroa litralta?

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026