Ruotsin keskuspankin johtaja varoittaa: jengirikollisuus ja yhteiskunnan pirstaloituminen ovat jo uhka kansantaloudelle

Vuosien ajan Ruotsia on pidetty vahvana pohjoismaisena talousmoottorina, jonka uskottiin porskuttavan riippumatta maahanmuuttoon ja jengirikollisuuteen liittyvistä ongelmista. Nyt Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen varoittaa, että edellä mainitut ongelmat uhkaavat jo maan yleistä talouskehitystä. Hänen korostaa, että luottamus oli aiemmin pohjoismaisessa yhteiskunnassa suuri taloudellista toimintaa tehostanut voimavara. Nyt turvattomuus ja luottamuksen rapautuminen uhkaavat heikentää pohjoismaisen elintason ajureita. Viime aikoina Ruotsin talous on kääntynyt laskuun. Taustalla on myös käsistä ryöstäytynyt inflaatio ja sen hillitsemiseksi tehtyjä keskuspankin koronnostotoimenpiteitä. Thedéenin lausunnot muistuttavat, ettei yleinen talouskehitys ole erillään yleisestä turvallisuudesta ja yhteiskunnan eheydestä.

Suomesta katsottuna Ruotsi on näyttänyt pitkään vauraalta ja yrittäjähenkiseltä talousmoottorilta. Kansainvälisessä vientibisneksessä paremmin menestyneestä länsinaapurista on haluttu ottaa mallia jopa virheitä myöten.

Vuonna 2014 Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajana toiminut, nykyinen Helsingin pormestari Juhana Vartiainen selitti Ruotsin menestystä “ennakkoluulottomalla” maahanmuuttopolitiikalla ja suitsutti sitä myös Suomeen. Samaa viestiä ovat vuosien varrella kertoneet myös lukemattomat elinkeinoelämän lobbarit.

Tänä päivänä Ruotsissa ollaan toista mieltä. Kasvavat ongelmat jengirikollisuuden, ammuskelujen ja pommi-iskujen kanssa uhkaavat vahingoittaa maan pitkän aikavälin talouskehitystä. Näin ilmoittaa Ruotsin keskuspankin johtaja Erik Thedéen.

Arvovaltaisen Financial Times -lehden haastattelussa Thedéen kertoi, että yksi maan suurimmista voimavaroista on ollut luottamus ihmisten ja auktoriteettien välillä. Nyt tämä “voi olla uhattuna”, mikäli jengirikollisuutta ei saada asianmukaisesti kuriin.

Ruotsin hallitus on kutsunut jo armeijan auttamaan poliisia tässä haasteessa. Lisäksi hallitus aikoo kiirehtiä kiristääkseen lakejaan viime aikoina merkittävästi lisääntyneiden ammuskelujen, pommi- ja kranaatti-iskujen jäljiltä.

“Se on mahdollisesti uhka Ruotsin pitkän aikavälin kasvupotentiaalille. Se on myös merkittävä syy sille, miksi meidän pitäisi puuttua ongelmaan ja pysäyttää se… Jos katsotte niitä maailman maita, joissa ei ole luottamusta, ne ovat yleensä sellaisia maita, joiden taloudet eivät kasva.”, Thedéen sanoi.

Luottamuksen merkitys on tunnistettu taloustieteessä jo lähes vuosisadan ajan. Luottamuskysymyksiin liittyvästä vaihdannan ja sopimusten tutkimuksesta on palkittu Nobelilla useita taloustieteilijöitä. Heidän joukkoonsa kuuluu myös ensimmäinen suomalainen talousnobelisti Bengt Holmström.

Thedéenin mukaan korkea luottamuksen taso toimi aiemmin talouden “puskurina”. Se oli “äärimmäisen tärkeä voimavara tuottavuudelle ja talouskasvulle”, hän lisäsi. Jos luottamus rapautuu, yritysten kustannukset kasvavat lisääntyneiden selvittely- ja turvallisuuspanostusten vuoksi. “Lakimiehet syynäävät jokaista sopimusta, eikä kädenpuristus riitä”, keskuspankin johtaja karrikoi.

Maahanmuuttajalähiöiden kasvavat ongelmat pahentavat entisestään länsinaapurin hankalaa taloustilannetta. Aiemmin elinvoimainen Ruotsin talous on muuttunut viime aikoina yhdeksi Euroopan eniten supistuvista kansantalouksista. Korkea inflaatio ajoi hiljattain Ruotsin keskuspankin nostamaan jyrkästi ohjauskorkoaan. Marraskuun lopussa keskuspankki piti ohjauskorkonsa neljässä prosentissa, eikä sulje pois mahdollisuutta vielä yhdelle lisäkorotukselle.

Eurovaluutan ulkopuolinen länsinaapurimme on vastuussa oman valuuttansa, Ruotsin kruunun rahapolitiikasta. Ruotsin keskuspankin siirto mukailee kuitenkin Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien korkopolitiikkaa. Vaikka maan keskuspankin ohjauskorko ei vielä ole korkeampi kuin euromaissa tai Yhdysvalloissa, Ruotsin talous herättää silti erityisiä huolia.

Korkealla korkotasolla voidaan hillitä käsistä ryöstäytynyttä inflaatiota, mutta kääntöpuolena on kulutuksen hiipuminen. Ruotsissa ennätysmäisesti velkaantuneet kotitaloudet ovatkin joutuneet viime aikoina vähentämään kulutustaan. Ongelma koskee myös yritysrahoitusta. Keskuspankin johtaja on erityisen huolissaan kiinteistöalasta, jonka lainoja tulee erääntymään merkittävästi lähivuosina. Samalla myös Ruotsin jengisodat ovat heikentäneet asuntojen hintoja.

Maan kasvavat ongelmat väkivaltarikollisuuden ja rinnakkaisyhteiskunnan kanssa nousevat jatkuvasti kansainvälisiin otsikoihin. Joulukuun alussa vasemmistohenkinen brittilehti esitteli koruttomasti Ruotsin väkivaltaongelmaa. Maassa kuolee Euroopan toisiksi eniten ihmisiä ampuma-aserikoksiin heti Albanian jälkeen.

Ruotsin keskuspankin johtajan lausunnoilla on merkittävä painoarvo ruotsalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hänen viestinsä muistuttaa, että turvallisuus ja yhteiskunnan eheys eivät ole erillään taloudesta.