Ruotsin ongelmalähiöt umpikujassa – maahanmuuttajat halutaan asuttaa muualle

Puhtaasti maahanmuuttajien kansoittamilla asuinalueilla voi hyvin lähinnä rikollisuus. Vaalien alla Ruotsissa on herännyt kiihtyvä keskustelu turvapaikanhakijoiden oikeudesta valita vapaasti asuinpaikkansa. Uudet maahanmuuttajat haluttaisiin asuttaa muualle kuin ongelmalähiöihin.

Skäggetorpin kaupunginosa Linköpingissä on poliisin luokittelussa tyypillinen ongelmalähiö. Sellaisia on Ruotsissa parikymmentä. Vuosien 2012–2018 alueen väestö vaihtui Dagens Nyheterin mukaan tehokkaasti: lähiön 11 000 asukkaasta 7 936 muutti pois ja tilalle tuli pääosin tuoreita maahanmuuttajia, jotka etsivät maanhenkilöidensä seuraa.

”Nuoriso myy huumeita täysin avoimesti”

– Minulla on neljä poikaa eikä tämä ole oikea paikka heille kasvaa kaikenmaailman huumeiden keskellä. Siksi olemme ostaneet talon Boråsin ulkopuolelta, sanoo irakilainen nainen, joka haluaa pysyä nimettömänä. DN jututtaa naista Skäggetorpissa paikalla, jossa muutama viikko sitten ammuttiin Bandidos-moottoripyöräjengin jäsen.

– Olemme juuri muuttaneet toiseen kaupunginosaan täällä Linköpingissä, kertoo puolestaan Somaliasta kotoisin oleva viisilapsisen perheen äiti.

– Kaikki näkevät täällä, kuinka nuoriso myy huumeita täysin avoimesti. Mitä asialle voi sitten ylipäänsä tehdä, näitten poikien vanhemmat kun ovat usein eronneet ja perheissä voi olla riitaisaa.

”Kantaruotsalaisia ei ole enää jäljellä”

Tämä on vaarallinen kehityskulku, joka meidän on murrettava, sanoo sosialidemokraattinen kaupunginvaltuutettu Elias Aquirre.

– Segregaatio ja vaihtuvuus ovat vain pahentuneet. Kantaruotsalaisia ei enää ole juurikaan jäljellä ja töitä saaneet maahanmuuttajat äänestävät jaloillaan. Heikko-osaiset elävät sitten omaa elämäänsä ulkopuolisina tietämättä juuri mitään ruotsalaisesta yhteiskunnasta.

Aquirre vetää myös yhtäläisyysmerkit jengirikollisuuden ja ongelmallisten alueiden nopean väestönvaihtuvuuden välille. Muuttoliike on jatkunut siitä huolimatta, että Ruotsin vastaanottamien pakolaisten määrä on vähentynyt.

Ei enää uusia maahanmuuttajia ongelmalähiöihin

Ruotsissa on voimassa niin sanottu EBO-laki (Eget boende), joka sallii turvapaikanhakijan asettautua asumaan maassa haluamalleen seudulle. Tuet seuraavat aina mukana. Kuntasektori on yhä voimakkaammin korostanut, että EBO-laki itse asiassa lisää segregaatiota. Tämä johti viime vuonna siihen, että valtiopäivät antoi 32 kunnalle oikeuden toimia pakolaisten asuttamisen osalta haluamallaan tavalla.

Ruotsissa järjestetään parlamenttivaalit vuoden kuluttua syksyllä ja maahanmuuttoon liittyvien kysymysten ennustetaan olevan vaalitaistelun ytimessä. Kokoomus on jo seurannut ruotsidemokraatteja ja ottanut huomattavasti entistä tiukemman kannan maahanmuuttoon. Viitteitä on siitäkin, että sosialidemokraatit seuraavat perässä:

– En usko, että voimme sivuuttaa tätä kysymystä. Kansa on selvästi sitä mieltä, että näihin segregaation syömiin lähiöihin ei enää asuteta uusia maahanmuuttajia, sanoo sosialidemokraatti Aquirre.