Ruotsin sosialidemokraatit ovat joutuneet katsomaan hiljalleen putoaviin kannatuslukujaan. Ruotsin poliittisen kulttuurin mukaiseen vihervasemmistoblokkiin luottaa enää noin 40 prosenttia ruotsalaisista, kirjoittaa Politico-lehti.
Ruotsin sosialidemokraatit ovat aikeissa kohentaa suosiotaan ottamalla harppaavia askeleita oikealle. Heidän uusiin teemoihinsa kuuluvat rajavalvonta, turvallisuus ja maahanmuuttopolitiikan tiukennukset. Puolue haluaa panostaa myös puolustukseen.
Ruotsidemokraattien mukaan sosialidemokraattien uusi ohjelma on oikeanlainen, muttei riittävä.
– Sosialidemokraattien puolueohjelma lähestyy meitä rikollisuus- ja maahanmuuttokysymyksissä, muttei tarpeeksi, kertoo ruotsidemokraattien kansanedustaja Mattias Karlsson.
Sisarpuolueiden kohtalo arveluttaa
Ruotsin sosialidemokraatit ovat seuranneet sisarpuolueidensa menestystä muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi maahanmuuttoon suopeasti suhtautunut Hollannin sosialidemokraatit (PvdA) kokivat rökäletappion ja heidän edustajapaikkamäärä putosi 38 paikasta vain yhdeksään paikkaan maaliskuun vaaleissa. Samoin Ranskassa sosialistit ovat jäämässä pahasti paitsioon. Ranskan presidentti François Hollande on joutunut tarkastelemaan neljän prosentin suosiolukemia. Islannin sosialidemokraatit päätyivät vasta seitsemännelle sijalle viime lokakuun vaaleissa.
Ruotsissakin sosialidemokraateilla on perinteikäs ja mittava historia. Politico kirjoittaa puolueen saalistaneen monesti yli 40 prosentin äänimääriä. Uusimpien mielipidemittausten mukaan kannatus makaa jo alle 30 prosentissa.
Politico muistuttaa, että Ruotsin sosialidemokraatit ovat ajautumassa pois juuriltaan. Puolue perustettiin aikanaan työväenpuolueeksi ja sen alkuajan tavoitteisiin kuului yleinen äänioikeus. Puolueen uusi ohjelma pureutuu muun muassa rikollisuuden kitkentään ja hallitsemattoman maahanmuuton haittavaikutusten korjaamiseen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
