Ruotsin sosialidemokraatit ovat julkaisseet 14-kohtaisen vaaliohjelman, joka sisältää maahanmuuttokriittisiä ajatuksia. Useimmat julistuksen kohdista muistuttavat ruotsidemokraattien nykyisiä kannanottoja sekä vaalimanifestia vuodelta 2014. Asiantuntijan mukaan kyseessä on vaalitaktiikka, jonka avulla demarit pyrkivät mahdollisimman lähelle nousukiidossa olevaa puoluetta eli ruotsidemokraatteja.
Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja karkotusmääräyksen saaneet eivät voi käydä koulua saatikka kahmia sosiaalitukia. Siinäpä pääpiirteissään Ruotsin sosialidemokraattien uunituoreet vaalilupaukset Expressen-lehden mukaan.
Lehden tekemässä vertailussa demareiden nyt julkaistut kannanotot pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon muistuttavat kovasti ruotsidemokraattien nykyisiä ja miksei myös ikääntyneempiä vaalilupauksia. Tärkeintä demareiden mielestä on juuri nyt se, että Ruotsi ei voi enää noudattaa anteliaampaa pakolaispolitiikkaa kuin muut EU-maat.
– Puolueiden erot tulevat esiin juuri suhtautumisessa Euroopan unioniin, ruotsidemokraatit ovat siinä suhteessa olleet paljon kriittisempiä, sanoo valtiotieteilijä Jonas Hinnfors.
Demarit haluavat – kuinka ollakaan – lisätä tukea pakolaisleireille Euroopan ulkopuolella. Samoin YK:n kiintiöpakolaissysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että vastuu pakolaisista jakautuisi tasaisemmin eri valtioiden kesken.
Pakolaispolitiikan painopisteen muuttaminen siihen suuntaan, että autetaan ihmisiä heidän kotiseuduillaan on pitkään ollut ruotsidemokraattien keskeisimpiä tavoitteita
– Ruotsidemokraatit ovat vuosia puhuneet näistä asioista ja pitäneet niitä jatkuvasti esillä. Siksi uskonkin, että äänestäjät kysyvät nyt itseltään sitä, miksi luottaisin kopioon, arvelee politiikan tutkija Jenny Mandelstam.
Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa uusi normaali, ja tämän tosiasian on tunnustanut Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin, kuten Suomen Uutiset kirjoitti huhtikuussa. Vasta vaalien jälkeen voi arvioida, muuttuuko politiikka muuttuneen keskustelukulttuurin mukana.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hyökkäsi voimakkaasti valtiovarainministeri Riikka Purran tänään antamaa budjettiesitystä vastaan. Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan kritiikki sivuuttaa täysin talouden todellisen tilan ja vastuullisen politiikan vaatimukset.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
