Ruotsin sosialidemokraatit ovat julkaisseet 14-kohtaisen vaaliohjelman, joka sisältää maahanmuuttokriittisiä ajatuksia. Useimmat julistuksen kohdista muistuttavat ruotsidemokraattien nykyisiä kannanottoja sekä vaalimanifestia vuodelta 2014. Asiantuntijan mukaan kyseessä on vaalitaktiikka, jonka avulla demarit pyrkivät mahdollisimman lähelle nousukiidossa olevaa puoluetta eli ruotsidemokraatteja.
Turvapaikanhakijoiden määrää pitää vähentää ja karkotusmääräyksen saaneet eivät voi käydä koulua saatikka kahmia sosiaalitukia. Siinäpä pääpiirteissään Ruotsin sosialidemokraattien uunituoreet vaalilupaukset Expressen-lehden mukaan.
Lehden tekemässä vertailussa demareiden nyt julkaistut kannanotot pakolaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon muistuttavat kovasti ruotsidemokraattien nykyisiä ja miksei myös ikääntyneempiä vaalilupauksia. Tärkeintä demareiden mielestä on juuri nyt se, että Ruotsi ei voi enää noudattaa anteliaampaa pakolaispolitiikkaa kuin muut EU-maat.
– Puolueiden erot tulevat esiin juuri suhtautumisessa Euroopan unioniin, ruotsidemokraatit ovat siinä suhteessa olleet paljon kriittisempiä, sanoo valtiotieteilijä Jonas Hinnfors.
Demarit haluavat – kuinka ollakaan – lisätä tukea pakolaisleireille Euroopan ulkopuolella. Samoin YK:n kiintiöpakolaissysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että vastuu pakolaisista jakautuisi tasaisemmin eri valtioiden kesken.
Pakolaispolitiikan painopisteen muuttaminen siihen suuntaan, että autetaan ihmisiä heidän kotiseuduillaan on pitkään ollut ruotsidemokraattien keskeisimpiä tavoitteita
– Ruotsidemokraatit ovat vuosia puhuneet näistä asioista ja pitäneet niitä jatkuvasti esillä. Siksi uskonkin, että äänestäjät kysyvät nyt itseltään sitä, miksi luottaisin kopioon, arvelee politiikan tutkija Jenny Mandelstam.
Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa uusi normaali, ja tämän tosiasian on tunnustanut Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin, kuten Suomen Uutiset kirjoitti huhtikuussa. Vasta vaalien jälkeen voi arvioida, muuttuuko politiikka muuttuneen keskustelukulttuurin mukana.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
