Saksan sosiaalidemokraatit ovat saaneet uusia huolestuttavia mielipidekyselytuloksia. Saksalaisen televisioyhtiö ARD:n kyselysyn vastanneista 58 prosenttia eivät uskoneet SPD:n olevan sopiva hallitukseen. Vain 35 prosenttia saksalaisista piti puoluetta luotettavana ja 18 prosenttia piti puoluetta yhtenäisenä. Sen sijaan yli puolet saksalaisista arvioi puolueen ymmärtävän ja välittävän kansalaisten huolia.
Kannatusmittauskyselyssä SPD tosin nosti lukemiaan parilla prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Kyselyn ykkönen oli kristillisdemokraatit 34 prosentin kannatuksella. Vaihtoehtopuolue AfD piti kannatuksensa ennallaan 15 prosentissa.
Kristillis- ja sosiaalidemokraatit haluavat yhteishallitukseen. CDU:n äänestäjistä 70 prosenttia ja SPD:n äänestäjistä 66 prosenttia piti suurta koalitiota hyvänä ajatuksena. Muiden puolueiden kannattajien enemmistö oli suurta koalitiota vastaan. Vasemmistopuolue Linken ja AfD:n äänestäjistä vain noin joka kymmenes suurta kannatti suurta koalitiota .
ARD:n kyselyistä uutisoi Deutsche Welle. SPD julkaisee jäsenäänestyksensä tuloksen sunnuntaina. Äänestyksestä riippuu se, ryhtyykö SPD yhteishallitukseen CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolue CSU:n kanssa suureen koalitiohallitukseen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
