
Saksan suurimman puolueen tuoreetta puheenjohtaa kutsutaan Hiilimieheksi, joka on kallellaan Kiinaan ja Venäjään – minkälainen mies on kyseessä, ja tuleeko hänestä lliittokansleri?
Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.
Armin Laschet ponnistaa Saksan väkirikkaimmasta osavaltiosta. Häntä pidetään istuvan liittokansleri Angela Merkelin kausien jatkeena. Hän voitti vastaehdokkaansa Friedrich Merzin ja Norbert Röttgenin 1001 valitsijamiehen äänillä.
Hän on hiiliteollisuuden mies. Ajatushautomo Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau sanoo Laschetin olevan ”hiilimies”. CDU on kannatusmittauksien kärjessä ennen vihreitä. Münchau kirjoittaa Laschetin olevan ilmastonmuutoksen kieltäjä. CDU:n ja vihreiden koalitiohallitus tuntuisi siksi hieman etäiseltä tai riitaisalta.
Kallellaan Venäjään ja Kiinaan
Laschet toppuutteli Venäjän arvostelua Krimin miehityksen jälkeen, Foreign Policy -lehti toteaa. Hän on torunut ennemmin Yhdysvaltoja ja hän hakee tiiviitä välejä Kiinan kanssa.
Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden ei lämpene Kiinan suhteen, vaan edeltäjänsä Donald Trumpin tiukka Kiina-linja saanee jatkoa. Tämä voi hiertää Saksan ja siten EU:n välejä Yhdysvaltoihin.
Laschet kannattaa rakenteilla olevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea. Laschetin kotiosavaltion energiajätit ymmärrettävästi tukevat kiistanalaisen kaasuputken rakentamista. Yhdysvaltain mukaan Saksa tulee riippuvaisemmaksi venäläisestä energiasta. Erimielisyys voi hiertää Saksan ja Yhdysvaltojen välejä. Vaarana on, että EU jää tämän kiistan välikappaleeksi.
Ei saksalaisten mieleen
Laschetista ei välttämättä leivota liittokansleria, vaikka puolue voittaisikin syksyn vaalit. Reuters kertoo Der Spiegelin julkaisemasta kannatuskyselystä, josta vain alle 12 prosenttia kaikista saksalaisista olisi äänestänyt Laschetin CDU:n johtoon.
Toiseen vaaliin yltänyt Merz jäi hieman alle 29 prosentin siivuun ja alussa pudonnutta Röttgeniä puheenjohtajaksi olisi valinnut lähes 32 prosenttia saksalaisista.
Toisin sanoen Laschet nauttii vähiten saksalaisten suosiota. CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen johtaja Markus Söder on saksalaisten suosikki kristillisdemokraattien liittokansleriksi.
Puolueen eliitti äänesti vähiten suositun ehdokkaan puheenjohtajaksi. Valinta voi siten kääntyä koko puoluetta vastaan syksyn vaaleissa. Ja jos Söder nimetään liittokansleriehdokkaaksi niin tällöin puoluejohtajan merkitys puolueen linjanvetäjänä voi luoda konflikteja maan johdon kanssa.
Saksan sisäpolitiikka ei ole irrallaan EU:sta johtuen maan painoarvosta unionille. EU:n suunta voi jäädä mysteeriksi. EU voi huomata myös istuvansa kahdella jakkaralla. Suurvallat – Yhdysvallat ja Kiina eivät välttämättä ilahdu, jos unioni pyrkii poimimaan rusinat kaikkien pullista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Norbert Röttgen Armin Laschet Joe Biden Nord Stream 2 Friedrich Merz Markus Söder Wolfgang Münchau CDU Donald Trump Angela Merkel Kiina Yhdysvallat Venäjä Saksa EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.

Lähes joka neljäs vanki on ulkomaalainen – Vigelius vaatii automaattisia karkotuksia
Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää













