

Näille Venäjän masinoimille, ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja saapuville tulijoille on voitava sanoa ei. Kuva Sallasta marraskuussa 2023. / LEHTIKUVA
Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Hallituksen velvollisuus on turvata kansallinen turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme
Itärajan tapahtumat ja viime syksyn Suomeen kohdistunut siirtolaisvyöry olivat valtiollisina toimina ennenkuulumattomia ja johtivat poikkeukselliseen lainsäädäntöön. Hallitus jätti maanantaina eduskunnalle esityksen rajaturvallisuuslaiksi. – Kyse ei turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikasta, vaan pikemminkin turvallisuuspolitiikasta, totesi sisäministeri Mari Rantanen tiedotustilaisuudessa.
– Venäjä on osoittanut meille, että se on valmis käyttämään välineellistettyä maahantuloa vaikuttamisen keinona, totesi pääministeri Petteri Orpo hallituksen tiedotustilaisuuden aluksi.
Siksi hallitus on antanut eduskunnalle 21. toukokuuta esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot toimia tilanteessa, jossa käytännössä Venäjä käyttää massamaahantuloa Suomen painostamiseen syystä tai toisesta.
Lakiesityksessä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voisi päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.
Lakiehdotus on turvallisuuspolitiikkaa
Sisäministeri Mari Rantanen korosti, että lakiesitys tarkoittaa “varautumista vaikeampaan tilanteeseen” itärajalla. Itsenäisellä ja täysivaltaisella valtiolla on oikeus kontrolloida pääsyä alueelleen, huolehtia rajaturvallisuudesta sekä kansallisesta turvallisuudestaan.
– Laki ei ole turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaa, vaan laki on pikemminkin turvallisuuspolitiikkaa, jolla torjutaan Suomeen kohdistuvaa painostamista.
Itsemääräämisoikeus turvattava
Hallitus on Rantasen mukaan tietoinen siitä, että esityksessä on “jännitteitä”, perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Niistä on kuitenkin esityksessä “avoimesti kerrottu”.
– Hallituksen on voitava tuoda eduskunnan käsittelyyn sellaisia esityksiä, jotka ovat välttämättömiä kansallisen turvallisuuteen ja itsemääräämisoikeutemme turvaamiseksi ja itse asiassa meillä on siihen suoranainen velvollisuus.
– Tämä e ole vain hallituksen asia, vaan tämä on koko eduskunnan asia, Rantanen painotti valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hallituksen esitys rajaturvallisuuslaiksi rajaturvallisuuslaki välineellistetty maahantulo kansallinen turvallisuus laittomat siirtolaiset hybridivaikuttaminen itäraja Kansainvälinen suojelu maahanmuuttajat Petteri Orpo Mari Rantanen Itsemääräämisoikeus Turvapaikanhakijat pakolaiset Venäjä perussuomalaiset eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreiden Sofia Virta vastustaa EU:n ja Turkin välistä pakolaissopimusta: Rajat auki ja kireämpää ilmastopolitiikkaa

Rajaturvallisuuslaki torjumaan välineellistettyä maahantuloa – rajoitusalueella ei poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan turvapaikkahakemuksia

Uhka välineellistetyn maahantulon uudelleen käynnistymisestä on edelleen todennäköinen – ”Kyseessä on pitkäkestoinen tilanne”

Kansanedustaja Maria Ohisalo vaatii uusia reittejä humanitaariselle maahanmuutolle – sisäministeri Rantanen torppaa vihreät haihattelut

Antikainen: Rajalaki saatava pian maaliin ilman viivytyksiä

Peltokangas käännytyslaista: Olen tosi luottavainen siihen, että tästä saadaan hyvä lopputulos

Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Kansallinen turvallisuus, torjuntatoimet ja ihmisoikeudet tasapainossa

Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.