Sotilastapaturmalain uudistus tuo lisäturvaa palveluksessa oleville

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikaisen mielestä sotilastapaturmalain uudistus oli erittäin tarpeellinen.

Hallitus on antanut 27. lokakuuta esityksen, jossa nykyinen sotilastapaturmalaki korvataan kahdella eri lailla. Toinen laeista koskee varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia sekä sotilasvirkaan koulutettavia henkilöitä. Toinen laki koskee kriisinhallintatehtäviin osallistuvia henkilöitä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

– Lakiuudistuksen tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Korvausedellytyksissä otetaan nykyistä paremmin huomioon palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansiomenetyskorvauksen vähimmäistasoa, Raatikainen toteaa.

Kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään

Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskisi sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Nyt voimassa oleva sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia.

– Uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään. Korvaukset maksetaan samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaukset. Turva on kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva, Raatikainen kertoo.

– Lain mukaan korvausharkinnassa otetaan huomioon kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä.

Oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen

Kriisinhallintatehtävästä palaavalle ehdotetaan oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki koskee takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita.

– Psyykkisen tuen saamisen kynnys tulee olemaan matala eikä se edellytä hakijalta tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Tukea voisi saada yhden vuoden ajan. Kriisinhallintaa osallistuvia koskevaan lakiin sisällytetään myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta, uudistukseen tyytyväinen Raatikainen toteaa.