Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius: ”Venäjän sisäiset yhteenotot ovat spekulaatiota – mutta maan tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä vaikea ennustaa”

Venäjä on Suomen suurin turvallisuusuhka ja supon uusi päällikkö on Venäjän asiantuntija. Keskeistä tulevaisuudessa on se, millaisiin asetelmiin Venäjän hyökkäyssota päättyy Ukrainassa. Eli sallitaanko valtion käyttää sotilaallista voimaa toista vastaan saavuttaakseen poliittiset päämääränsä. Lopputulema heijastuu myös Suomeen.

Suojelupoliisin päällikkönä juuri aloittanut Juha Martelius on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja väitellyt Venäjän sotilaspolitiikasta. Töissä hän on ollut yliopistomaailmassa sekä pitkään puolustusministeriössä. Tie on vienyt YK:n sotarikostuomioistuimeenkin ja vielä ministerin erityisavustajaksi ynnä valtiosihteeriksi.

– Olen aina ollut siviilivirkamies, Martelius kuittaa.

Hän on perussuomalaisten jäsen.

– Ei se näy sen enempää kuin muillakaan, ja suojelupoliisin päälliköillä se ei näy lainkaan. Kun tässä on ollut lähellä poliittista päätöksentekoa niin uskon, että se auttaa myös sen ymmärtämiseen, minkälaista tietoa päätöksenteossa tarvitaan – ja suojelupoliisin yksi keskeinen tehtävä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Kehityskulkujen selvittäminen olennaista

Venäjä on de facto Suomen suurin turvallisuusuhka. Siten on loogista, että uusi päällikkö on itänaapurin erityisasiantuntija. Dosentti Arto Luukkasen uudessa kirjassaan esittämää näkemystä Venäjän orastavasta sisällissodasta Martelius pitää ”spekulaationa, mutta Venäjän tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä vaikeaa ennustaa.”

Suojelupoliisin arvion mukaan lähitulevaisuudessa Venäjän hallinnon asema on vakaa.

Marteliuksen mielestä lienee selvää, että kamppailu vallasta on kuitenkin tuloillaan. Venäjä ei ole demokratia, jossa käytäisiin vaalit ja jossa sitten eri puolueiden ehdokkaat kilpailisivat kansan suosiosta, vaan ”johtajat valitaan vähän toisella tavalla. Tai valitsevat keskuudestaan, miten se sitten meneekin”.

– Pyrimme analysoimaan ja tuottamaan tietoa riittävän ajoissa, jotta sitten pystytään reagoimaan joko poliittisen päätöksenteon tasolla tai sitten viranomaistasolla, mistä nyt kulloinkin on kyse.

Sääntöpohjainen järjestelmä horjuu

Venäjän tulevaisuutta on äärimmäisen vaikea määrittää. Keskeistä on se, mitä tapahtuu Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Kokeeko Venäjä voittaneensa vai hävinneensä, sitten kun sotilaalliset operaatiot joskus loppuvat.

– Iso kysymys on, legitimoidaanko jollain lailla kansainvälisessä järjestelmässä nyt se, että joku valtio voi sotilaallista voimaa käyttäen saavuttaa sellaisia poliittisia tavoitteita, joihin Venäjä pyrkii.

– Tämä toki sitten vaikuttaa meihinkin vähintäänkin heijastevaikutuksena. Eli miten tällaista kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää pystytään pitämään yllä ja mikä sen arvo on – ja mitä ollaan valmiita tekemään sen tukemiseksi.

”Voiko ihmisen mieli muuttua tällä tavalla”

Venäjältä kuuluu nyt äärimmäisen uhkaavaa puhetta ja länsimaiselta kannalta katsottuna täysin käsittämättömiä ja harhaisia lausuntoja. ”Tuhannen taalan kysymys” onkin, kuka sitten Venäjällä oikeasti on mitäkin mieltä.

– Kuulemme Dmitri Peskovista lähtien Venäjän johtajista – Dmitri Medvedev on toinen tällainen – jonka narratiivi on – voisin kuvitella – useimpien suomalaisten korviin täysin käsittämätön. Sitä on vaikea ymmärtää, voiko todellakin ihmisen mieli muuttua tällä tavalla.

Osin kyse on tietysti siitäkin, että eliitti pyrkii säilyttämään oman valta-asemansa. Kyse on yksinkertaisesti Vladimir Putinin suosiosta. Diktaattorin myötämielisyys pitää ihmiset niillä sijoillaan, joilla he ovat tottuneet yltäkylläisesti olemaan.

– Omaisuus on myös monelle hyvin tärkeä. Kyllähän näistä oligarkeista sellaiset henkilöt, jotka valta-asemansa ovat säilyttäneet, eivät missään nimessä ole Putinin politiikasta toista mieltä, koska heillä on liikaa menetettävää siinä.

Yhteiskunnan muutos näkyy suurissa kaupungeissa

Maailman murrosaika näkyy Suomessa myös muutoksena valtakunnan väestössä. Viime vuonna ulkomailta muutti Suomeen 70 000 ihmistä, kuoli 60 000 kantasuomalaista ja syntyvyys oli heikointa henkilömuistiin. Alkeismatematiikallakin lienee selvää, mihin suuntaan maa on menossa.

– Suojelupoliisille tässä tilanteessa on olennaista se, miten se vaikuttaa ja millaisia heijastevaikutuksia sillä on yhteiskuntaan noin laajemminkin. Yhteiskunnan muutos tapahtuu suurissa kaupungeissa ja silloin puhumme ensisijaisesti Helsingistä, Turusta ja Tampereesta.

– Tässäkin yhteydessä poliisi näkee sen rikollisuuden kautta ja muut viranomaiset oman toimialansa kautta. Me katsomme sitä radikalisoitumisen ja yhteiskunnan vakauden kannalta.