LEHTIKUVA
Neljä viidestä suomalaisesta ilmoittaa luottavansa poliisiin joko täysin tai paljon. Luottamus on pysynyt korkealla tasolla viime aikojen poliisikohuista huolimatta. Uutissuomalaisen gallupista selviää, että vasemmistoliiton kannattajien luottamus poliisiin on huomattavasti varauksellisempaa kuin muiden puolueiden kannattajien.
Suomalaisten luottamus poliisiin on edelleen vahvaa, ilmenee Uutissuomalaisen USU-gallupista. Neljä viidestä vastaajasta kertoo luottavansa poliisiin joko täysin tai paljon.
Täysin poliisin luottaa 22 prosenttia suomalaisista ja paljon 57 prosenttia. Vastaavasti 17 prosenttia luottaa vähän poliisiin ja kaksi prosenttia ei lainkaan. Kaksi prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.
Gallupin mukaan vanhemmat ihmiset luottavat poliisiin enemmän kuin nuoret. Myös poliittinen kanta ja sosioekonominen asema näkyivät USU-gallupin tuloksissa.
Vasemmistoliiton kannattajien luottamus poliisiin on huomattavasti varauksellisempaa kuin muiden puolueiden kannattajien. Myös työttömät luottavat poliisin toimintaan vähemmän kuin muut.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajien luottamus poliisin on vahvinta.
Kansalaisten luottamusta poliisiin tutkinut Turun yliopiston oikeustieteen yliopistonlehtoria Elsa Saarikkomäki pitää tulosta odotettuna.
– Suomalaiset luottavat poliisiin perinteisesti paljon. Vertailussa Euroopan eri maihin Suomi on ihan kärjessä, Saarikkomäki toteaa Uutissuomalaiselle.
Luottamuksen korkeasta tasosta huolimatta poliisin toimintaa koskevista ongelmista on Saarikkomäen mukaan tärkeää keskustella.
Aihe on ollut viime aikoina esillä erityisesti poliisin voimakäytön vuoksi. Elokuussa lyhyen ajan sisällä tuli ilmi kolme tapausta, jotka etenivät syyttäjän arvioitaviksi. Tämän jälkeen poliisi käynnisti sisäisen selvityksen voimankäyttökäytännöistään.
Saarikkomäen mukaan kansalaisten luottamuksella poliisiin on laajempi merkitys yhteiskunnan toimivuudelle.
– Luottamus poliisiin voi vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita ihmiset ovat noudattamaan lakia ja yhteisiä normeja. Se voi näkyä myös siinä, kuinka herkästi ihmiset ilmoittavat rikoksista ja turvautuvat poliisin apuun.
Iro Researchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista 15.–23. syyskuuta. Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan poliisien määrän on kasvettava seuraavalla hallituskaudella kohti pohjoismaista tasoa. Hän pitää nykyhallituksen toimia poliisin resurssien ja rikostorjunnan vahvistamiseksi merkittävinä.
Maahanmuuttajaväestön monimuotoistuminen ja ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu heijastuvat yhä voimakkaammin poliisin toimintaan Suomessa. Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoo, että muutos näkyy niin palvelutarpeissa, rikollisuuden kuvan muuttumisessa kuin ulkomaalaisvalvonnassakin. Viime vuonna jo yli neljäsosa törkeistä huumausainerikoksista epäillyistä oli ulkomaan kansalaisia.
Valtion ydintehtävät ja turvallisuus ajavat säästöjen edelle, kun taas kotouttamisesta leikataan rajusti. Tämä oli sisäministeri Mari Rantasen keskeinen viesti, kun hän esitteli eduskunnalle hallinnonalansa ensi vuoden talousarvioesitystä.
Hallitus esittää vuoden 2027 talousarviossa lisärahoitusta karkotusten ja palautusten toimeenpanoon. Poliisille kohdennetaan miljoona euroa ja Maahanmuuttovirastolle miljoona euroa palautusten tehostamiseen. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan miljoonaa euroa vankipaikkojen lisäämiseen.
Poliisihallitus julkaisi tiedotteen poliisin kohtaamista uhkaavista tilanteista ja voimakeinojen käytöstä. Poliisi kohtaa työssään aiempaa enemmän arvaamattomasti, väkivaltaisesti tai vaarallisesti käyttäytyviä henkilöitä.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
