Suomalaisten luottamus taksialaan laskusuunnassa – ministeri Ranne tarttuu ongelmaan: ”Kuka tahansa ei voi päästä ja pysyä taksialalla”

Suomalaisten tyytyväisyys ja luottamus taksialaan on viime vuosina ollut laskussa. Suurin lasku tyytyväisyydessä on tapahtunut turvallisuudentunteessa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo valmisteilla olevista toimenpiteistä, joilla muun muassa taksinkuljettajien vaatimustasoa tultaisiin jatkossa nostamaan.

Jo hallitusohjelmassa linjattiin taksialan luottamusta lisäävän lainsäädäntöhankkeen toteuttamisesta tällä vaalikaudella. Nyt lausunnoille lähtevä arviomuistio sisältää lukuisia toimenpiteitä, jotka menevät jatkovalmisteluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toivoo lausuntoja erityisesti taksialan toimijoilta.

– Pidimme ensimmäisen pyöreän pöydän keskustelun taksialan toimijoiden ja muiden sidosryhmien, kuten eri viranomaisten, kanssa jo viime syksynä. Toinen pidettiin viime viikolla. On selvää, että ammattitaitoiset taksiyrittäjät ja taksinkuljettajat kärsivät nykytilanteesta.

– Emme tee korjauksia itseksemme, vaan kuuntelemme ja huomioimme alan ammattilaisten näkemyksiä. Lakihankkeen tarkoituksena on konkreettisesti lisätä turvallisuutta, ammattitaitoa ja luottamusta taksialalle. Kosmeettisten korjausten sijasta tavoitteena ovat kunnon teot, ministeri Ranne toteaa.

Arviomuistiossa esitetään useita mahdollisia lakimuutoksia ja jatkovalmistelua vaativia asioita, jotka liittyvät muun muassa taksinkuljettajan ammattipätevyyteen, harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan.

Taksinkuljettajille pakollinen koulutus

Arviomuistiossa ehdotetaan, että taksinkuljettajan ammattiin vaadittaisiin jatkossa vähintään 21 tunnin mittainen pakollinen koulutus taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytykseksi. Koulutuksella varmistettaisiin mm. alalle tulevien riittävää kielitaitoa ja puututtaisiin selviin kielitaidon puutteisiin. Koulutus antaisi kuljettajille perustiedot myös erityisryhmien tarpeista ja huomioitavista seikoista.

Ajoluvan edellytykseksi eivät kelpaa kaikki ulkomaiset ajokortit, vaan tietyissä tapauksissa henkilön tulisi käydä suomalainen autokoulu ja kerryttää vuosi ajokokemusta Suomessa.

Taksinkuljettajan kokeeseen esitetään vilppiä ja koekysymysten vuotamista ehkäiseviä keinoja. Jatkossa taksinkuljettajan koe voitaisiin hylätä myös siinä tilanteessa, että vilppi huomattaisiin vasta jälkikäteen. Hylätystä taksinkuljettajan kokeesta voitaisiin määrätä karenssi, jolloin ammattiin pyrkivällä olisi aidosti mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen ennen seuraavia yrityskertoja.

Kuljettajien vaatimustasoa nostettava

– Lisäämällä koulutusta ja ehkäisemällä koevilppiä alalle saadaan houkuteltua motivoituneimmat ja osaavimmat kuljettajat. Tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole pakollista koulutusta koskevaa sääntelyä, vaan se poistettiin surullisenkuuluisan taksilain uudistamisen yhteydessä. Kuljettajaksi pääsemisen vaatimustasoa on nostettava, nuhteettomuusvaatimuksia tiukennettava ja vilpistä jouduttava jäähylle, Ranne luettelee.

Myös taksiliikennelupien myöntöperusteisiin ehdotetaan muutoksia. Mikäli luvan hakija olisi syyllistynyt petokseen tai maksuvälinerikoksiin, voisi luvansaanti estyä. Samoin seksuaalirikokset ja henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset ehdotetaan sellaisiksi hyvämaineisuuden estäviksi rikoksiksi, joihin syyllistyneelle taksiliikennelupaa ei myönnettäisi. Eräänä ehdotuksena on, että ajolupa voitaisiin peruuttaa myös pysyvästi.

Lisää valvontakeinoja

Keskeisiä keinoja taksialan valvonnan tehostamiseksi on arviomuistiossa useita. Asiakkaille mahdollistetaan palvelu, josta voisi selvittää jatkossa liikennelupatiedot rekisterinumeron perusteella. Lisäksi taksivalaisimen käyttämättä jättämisestä tai hinnaston puutteesta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu. Myös eriväristen rekisterikilpien mahdollisuutta takseihin sekä taksamittareiden pakollisuutta selvitetään.

– Tavoitteenamme on merkittävä valvonnan tehostuminen, tiivistää Ranne.

Seuraavaksi arviomuistio etenee lausuntokierrokselle. Jatkovalmistelussa tullaan selvittämään esitettyjen lakimuutosten tarkempaa toteutusta ja vaikutuksia huomioiden myös saatava lausuntopalaute. Lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2025.