Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Marko Hamilo muistuttaa, että turvapaikkahakemusten käsittely oli vain pieni logistinen haaste verrattuna Suomeen jäävien maahanmuuttajien elinkaarikustannuksiin. Suomen Perusta julkaisi tänään uuden tilastotutkimuksen, jossa esitetään tietoa maahanmuuttajille maksetuista toimeentulotuista.

Suomeen on viime vuosina saapunut selvästi vähemmän turvapaikanhakijoita kuin niin sanotun pakolaiskriisin huippuvuotena, jolloin maahamme saapui yli 30 000 henkilöä. Mediassa usein esitetyn väitteen mukaan suurin pakolaisaalto on takanapäin.

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Marko Hamilo totesi työmiehen tuumaustunnilla, että kyseessä on pelkkä maahanmuuttokeskusteluun liitetty myytti.

– Tosiasiassa turvapaikkahakemusten käsittely oli vain pieni logistinen haaste verrattuna Suomeen jäävien maahanmuuttajien elinkaarikustannuksiin.

Politiikkaa korjattava juurisyihin puuttumalla

Suomen Perusta on julkaissut aiemmin tutkimuksen maahanmuuttajien elinkaarikustannuksista Suomen julkiselle taloudelle. Tänään julkaistussa tilastotutkimuksessa kerrotaan uutta tietoa maahanmuuttajille maksetuista toimeentulotuista.

– Poliittisesti korrektia on vaatia lisää resursseja kotouttamistoimiin. Sekin on kuitenkin pelkkä myytti, että ongelmat ratkeavat kotouttamalla ja että olisi olemassa tunnettuja kotouttamismenetelmiä, Hamilo sanoo.

Hän jatkaa, että puhuminen kotouttamisesta, ajan kulumisesta tai uudesta sukupolvesta on populismia sanan perinteisessä merkityksessä: siinä uskotellaan, että ongelmaan on jokin helppo ratkaisu.

– Todellisuudessa ainoa ratkaisu on mennä juurisyihin eli korjata huono maahanmuuttopolitiikka. Erottelu humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuttopolitiikan välillä on vääristävä. Tutkija Samuli Salmisen tutkimusten pohjalta voi todeta, että molemmissa on kyse pääosin sosiaaliturvaperäisestä maahanmuutosta, Hamilo sanoo.

Hankala aihe medialle ja punavihreille puolueille

Julkisessa keskustelussa on kuultu viime aikoina väitteitä, joiden mukaan perussuomalaiset olisivat jotenkin erityisen tiedevastainen puolue. Vihreät taas ovat julistautuneet tiedepuolueeksi.

Hamilo toteaa, että maahanmuutto näyttää olevan aihepiiri, joka on sekä punavihreille että heitä myötäilevälle valtamedialle haasteellinen.

– Tieteellisesti tutkittu tieto maahanmuuton vaikutuksista yritetään vaientaa tai leimata huuhaaksi. Aivan samalla tavalla kuin ilmastodenialistit omassa asiassaan.

Salmisen ensimmäinen julkaisu Suomen Perustalle oli Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, joka julkaistiin keväällä 2015. Yle otsikoi, että “Perussuomalaisten maahanmuuttoraporttia syytetään silmänkääntötempuksi”.

Media ihmetteli tilastoihin perustuvaa laskelmaa

Viime vuonna media ihmetteli Salmisen tilastotietoon ja julkisiin rekistereihin perustuvaa laskelmaa, joka osoitti, että jos kaikki pysyy ennallaan, yksittäisen irakilaisen tai somalimaahanmuuttajan kustannusvaikutus julkiselle taloudelle koko elinkaaren ajalta on lähes miljoona euroa.

– Medialle tämä oli kuitenkin vain skenaario skenaarioiden joukossa, ja ilmeisesti olisi pitänyt tehdä aineiston ulkopuolelta oletus, että kaikki muuttuu, ja elätettävät muuttuvat elättäjiksi.

– Tällaisissa taloustieteellisissä tarkasteluissa joudutaan väistämättä tekemään jotain oletuksia. Turvallisinta on olettaa, että asiat eivät muutu, kun aineisto ei anna mitään aihetta muuhun. Voisimmehan me ajatella niinkin, että huoltosuhteen ongelmat olisivat ratkaistu sillä, että ihmiset jaksaisivat työelämässä 80-vuotiaaksi. Tällainen optimistinen oletus ei kuitenkaan perustuisi mihinkään, Hamilo sanoo.

SUOMEN UUTISET