

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi voi sulkea rajansa, jos itärajalta isketään siirtolaisaseella: Ulkomaalaisen oikeus asettua Suomeen ei ole perus- tai ihmisoikeus
Hallituksen esittelemät rajavartio- ja valmiuslain muutokset ovat parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa. Samaan aikaan vihervasemmistolaiset kansanedustajat ja hallitus ovat jo ehtineet levittää runsaasti harhaanjohtavaa tietoa, jonka mukaan Suomen ei muka olisi mahdollista suojata ulkorajojaan siirtolaisilla itärajan yli toteutettavan hybridihyökkäyksen varalta. Tosiasiassa kansainvälisen oikeuden mukaan Suomi voi estää ulkomaan kansalaisilta pääsyn Suomen alueelle.
Juhannuksen lähestyessä eduskunnassa käydään tiukkaa vääntöä rajavartio- ja valmiuslain muutoksista. Oppositio perussuomalaisten johdolla on toistuvasti nostanut esille, että hallituksen alkuperäiset esitykset lainsäädäntöuudistuksista eivät paranna Suomen mahdollisuuksia torjua laajamittaista maahantuloa – ainoastaan tulijoiden vastaanottoa parannetaan. Perussuomalaiset määrätietoisesti vaatii lakiin toimivia pykäliä, joilla voidaan estää siirtolaisilla toteutettava hybridihyökkäys.
Perussuomalaiset vaatii, että lakiin on kirjattava mahdollisuus lakata ottamasta vastaan rajalla turvapaikkahakemuksia tarvittaessa, jos turvapaikanhakijoiden massoilla pyritään painostamaan Suomea.
Rajavartio- ja valmiuslain muutoksista kuitenkin levitetään, erityisesti vihervasemmistolaisten kansanedustajien toimesta runsaasti väärää tietoa siihen liittyen, miksi Suomen ei muka olisi mahdollista suojata rajojaan.
Vihreiden johdossa oleva sisäministeriö esitti toukokuussa sosiaalisessa mediassa hämmentävän viestin, jonka mukaan Suomen ei muka olisi mahdollista sulkea rajaa edes poikkeusoloissa.
Perussuomalaiset on viime aikoina korjannut toistuvasti virheellisiä väitteitä ja vihjailuja rajaturvallisuuteen liittyen. Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaa, että Suomella on oikeus päättää keitä se alueelleen päästää ja Suomen on voitava suojella omaa kansaansa kansallista turvallisuutta uhkaavilta toimilta.
– Mutta meillä tulkitaan kaikkea toisinpäin, jokaisella tänne haluavalla on oikeus tulla maahamme sisään. Tilanne on täysin päätön, Rantanen kirjoittaa blogissaan.
Suomessa jo tuhansia laittomasti
Turvapaikanhakijoiden massoilla Suomeen toteutettavan hybridihyökkäyksen keskeinen vaara olisi varsinkin ihmismassojen päästäminen Suomen rajojen sisäpuolelle tehtailemaan hakemuksia ja odottelemaan käsittelyjä.
Kuten hyvin tiedetään, kun tulijan on onnistunut päästä Suomen rajan yli, käytännössä Suomesta ei useinkaan tarvitse poistua, sillä kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen on mahdollista valittaa päätöksestä tai hakea turvapaikkaa uusilla perusteilla, jolloin hakemusralli jää vuosiksi pyörimään.
Suomessa elää myös suuri joukko laittomasti maassa olevia ihmisiä, joiden tarkempaa lukumäärää ei edes tiedetä. Arvioiden mukaan puhutaan useista tuhansista, mahdollisesti jopa 10 000 ihmisestä, joiden oleskelu maassa ei ole viranomaisten tiedossa tai sallimaa.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri on myös pitänyt eduskunnassa esillä sitä, että Suomen hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet, osin jo lähes tukossa maahanmuuttoasioiden käsittelyn vuoksi, jolloin kantasuomalaisten asioiden, kuten rakennuslupa-asioiden käsittely viivästyy.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esitti tällä viikolla ehdotuksen, joka täyttäisi vihreiden vaatimuksen turvapaikanhakuoikeuden jatkumisesta myös poikkeusoloissa, mutta jolla turvattaisiin Suomen ulkorajat. Purra ehdotti, että itärajan kautta Suomeen pyrkivien turvapaikkahakemukset keskitettäisiin Suomen konsulaattiin Moskovaan, jolloin rajalla kohdistuva paine hellittäisi.
Purran kuvaama rajapykälä itse asiassa on jo kirjoitettu valmiiksi, mutta se vedettiin pois poliittisista syistä hallituksen iltakoulussa. Poistetussa pykälässä turvapaikkahakemukset olisi keskitetty Moskovaan.
Suomen kansalaisella laajemmat perusoikeudet
Hallituspuolueiden, erityisesti vihreiden, edustajat pyrkivät puheissaan vihjaamaan, että Suomi ei muka pystyisi pitämään vieraiden valtioiden kansalaisia rajojen ulkopuolella. Oikeudellisesti tarkasteltuna asianlaita ei kuitenkaan ole näin. Vieraan valtion kansalaisella ei ole yleistä oikeutta tulla Suomeen.
Suomen perusoikeuksista säädetään Suomen perustuslain 2. luvussa. Perusoikeudet suojaavat yhdenvertaisesti kaikkia Suomessa olevia ihmisiä, mutta Suomen kansalaisilla on kuitenkin vieraiden valtioiden kansalaisia hieman laajemmat perusoikeudet, mikä ilmenee myös maahan saapumista ja maassa oleskelua koskevasta perustuslain 9 §:n liikkumisvapaussäännöksestä. Sen mukaan vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa on Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella.
Onkin erittäin tärkeää huomata, että ulkomaalaisen liikkumisvapaus edellyttää oleskelua Suomessa laillisesti. Lisäksi perustuslain 9 §:ssä todetaan selvästi, että Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan tai karkottaa maasta, mutta ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla.
Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on aiemmin todennut, että ulkomaalaisen oikeus asettua maahan ei ole perus- tai ihmisoikeus eikä sellaista oikeutta voi johtaa myöskään kansainvälisen oikeuden pääsäännöistä.
Ulkomaalaisen maahantulo-oikeudesta säädetään lailla
Siinä missä Suomen kansalaista ei siis saa perustuslain mukaan estää saapumasta Suomeen, Suomella on oikeus päättää siitä, päästääkö se alueelleen vieraan valtion kansalaisia. Perustuslakiin kirjatun säännön mukaan ulkomaalaisen oikeudesta saapua Suomeen säädetään erikseen lailla.
Kansainvälinen oikeus tunnustaa valtioiden suvereenisuuden, josta seuraa valtioiden yksinomainen toimivalta päättää muiden valtioiden kansalaisten maahantulosta. Periaate on johdettavissa kansainvälisistä sopimuksista. Esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (KP-sopimus) ei ole määräyksiä ulkomaalaisen oikeudesta saapua toiseen valtioon.
Ulkomaalaisen oikeutta saapua toisen valtion alueelle perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä tarkastellaan myös syksyllä julkaistavassa oikeustieteen tohtori Petter Kavoniuksen tutkimuksessa, joka tarkastelee haitallisen maahanmuuton vaikutuksia perusoikeuksien toteutumiseen.
– Perus- ja ihmisoikeus ei ole Suomen asettaminen kaikkien maailman ihmisten sosiaaliturvan takaajaksi, eli kaikkien maailman ihmisten oikeus saapua suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, Kavonius sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- haitallinen maahanmuutto Petter Kavonius kansainväliset oikeudet ulkorajat turvapaikanhakuoikeus rajavartiolaki hybridihyökkäys maahantulo rajojen sulkeminen valmiuslaki siirtolaisvyöry rajapolitiikka lainsäädäntö vihervasemmisto Riikka Purra Sisäinen turvallisuus Leena Meri Mari Rantanen Sosiaaliturva perussuomalaiset Perustuslaki hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Kansainväliset sopimukset eivät estä Suomea sulkemasta rajojaan – ”Kysymys on hallituksen tahtotilasta”

PS-edustajat: Epäkohdat ja väärinkäytökset näyttävät olevan irrottamaton osa työperäisen maahanmuuton ominaisuuksia

EU-virkamiehen arvion mukaan Geneven pakolaissopimuksesta luovutaan, jos se vaatii EU:n vapaan liikkuvuuden sisärajoilla

Riikka Purra ja Mari Rantanen hybridihyökkäyksistä: Marinin hallituksen malli keskittyy maahantunkeutujien sujuvaan vastaanottamiseen, ei heidän tulonsa estämiseen

Perussuomalaiset ei taivu: Lakiin on kirjattava mahdollisuus lakata ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia – ”Suomen on kyettävä suojautumaan hybridioperaatiolta”

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Virallinen Venäjä siivoaa sodan sivummalle – banderollit katosivat rakennusten seiniltä

Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: Koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.















