Ruotsalaisen SVT:n tuottama tutkivan journalismin erikoisohjelma Uppdrag granskning tarkastelee tuoreessa jaksossaan maahanmuuttajien hallitsemaa ongelmalähiötä Tjärna Ängaria, joka tunnetaan myös nimellä ”Pikku Mogadishu”. Asukkaista 80-90 prosenttia on ulkomaalaisia, useimmat heistä somalitaustaisia. Asuinaluetta rasittavat laaja työttömyys ja rikollisuus, jotka eivät ole enää viranomaisten hallinnassa. Poliisi myöntää avoimesti, että tilanne on toivoton.
Ruotsissa Borlängen kunnassa Taalainmaalla sijaitsevaa Tjärna Ängar -lähiötä ei käytännössä voi enää pitää ruotsalaisena asuinalueena. Asukkaista 80-90 prosenttia on ulkomaalaisia ja heistä suurin ryhmä, lähes 40 prosenttia, on somalitaustaisia.
Asuinaluetta rasittaa laaja työttömyys. Monet maahanmuuttajat ovat asuneet alueella pitkään, osa jopa vuosikymmeniä, mutta moni ei osaa puhua, lukea tai kirjoittaa ruotsia. Tjärna Ängarin aluetta sanotaankin laiminlyödyksi alueeksi, joka on jo eriytynyt ruotsalaisesta yhteiskunnasta.
Tjärna Ängar on Ruotsissa luokiteltu riskialueeksi siitä saakka, kun poliisi vahvisti niin sanottujen haavoittuvien alueiden luettelonsa vuonna 2015. Se tarkoittaa, että tilanne alueella on hälyttävä ja riskit pahenevat, jos tarvittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä.
Ruotsalaisen SVT:n tuottamassa tutkivan journalismin erikoisohjelmassa käy myös ilmi, että Tjärna Ängarissa on virallisesti mitoitettu asunnot noin 3 000 ihmisen tarpeisiin, mutta lähiössä asutaan erittäin tiiviisti ja ahtaasti. Kiinteistöyhtiöiden edustajat ja viranomaiset arvioivat, että tosiasiassa alueella asuu jopa 12 000 ihmistä eli nelinkertainen määrä.
Autot palavat, eikä poliisia näy
Työttömyys on yleensä sidoksissa rikollisuuden lisääntymiseen. Tjäna Ängarin alueella onkin paljon molempia, vaikka rikollisuus ei heti näy päälle päin. Ohjelmassa haastateltujen, alueella asuvien lasten mukaan he voivat päiväsaikaan jopa vapaasti liikkua alueella ja viettää aikaa leikkipuistossa, mutta ympäristö muuttuu täysin erilaiseksi illan tullen.
– Tänne tulee ihmisiä, jotka tappelevat. Heillä on aseita ja he rikkovat paikkoja. Kerran yksi tyyppi ampui aseella ja olen nähnyt täällä palavia autoja. Oma isäni ei uskalla mennä iltaisin ulos, yksi lapsista kertoo.
Monilla ruotsalaisilla kunnilla ei ole varsinaista toimintasuunnitelmaa toimia haavoittuvien alueiden eriytymistä vastaan. Tjärna Ängar Borlängessa on yksi näistä. Viime vuosina poliisi on vähentänyt läsnäoloaan Tjärna Ängarissa poliisiin kohdistuvien säästötoimien vuoksi.
Tjärna Ängarin maahanmuuttaja-asukkaat suhtautuvat lähtökohtaisesti erittäin ennakkoluuloisesti, jopa rasistisesti, ruotsalaisia kohtaan.
Poliisiraporttien mukaan somalitaustaisilta tytöiltä on kielletty olemassa tekemisistä ruotsalaiseen kantaväestöön kuuluvien tyttöjen kanssa – koska ”ruotsalaisia tyttöjä kuvataan huoriksi”.
Rikollisjengit hallitsevat aluetta
Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä Tjärna Ängarissa on yllättäen vähentynyt vuoden 2019 jälkeen, mutta se ei kerro totuutta tilanteesta. Viranomaisten huoli alueen kehityksestä jatkuu – pitkälti aluetta hallitsevien rikollisverkostojen takia.
Valtiovallan ja yleisen järjestyksen kanssa kilpailevat rikollisjengit käyttävät alueella suurta valtaa. Jengit ylläpitävät ja kiihdyttävät alueen eriytymistä.
Poliisi myöntää suoraan, että sillä ei ole enää kokonaiskuvaa rikollisuudesta. Paikallispoliisin aluepäällikkö Thomas Hellgren myöntää suoraan, että tilanne on toivoton.
– Siinä määrin kuin meillä on vielä riskialuetta, on selvää, että olemme epäonnistuneet. Uskon, että jokainen voi allekirjoittaa sen.
Toinen ohjelmassa haastateltu poliisi Erik Gatu sanoo, että vaikka tietoon tulleiden rikosten määrä on laskussa, poliisin sisäinen analyysi tilanteesta on täysin erilainen. Gatun mukaan alueen somalipiireillä ja jengeillä on alueella niin suuri vaikutusvalta, että poliisille jää lähinnä pintapuolinen kuva alueen ongelmista.
Gatun mukaan oikeusjärjestelmä ei enää toimi kunnolla.
– Henkilö saattaa asuinalueella joutua rikoksen kohteeksi ja tekijänä on toinen alueen asukas. Tällöin jälkiselvittelyt hoidetaan yhteisön sisäisesti niin, että oikeudenkäytöstä vastaavat alueella asuvat valtaa pitävät perheet.
Rikoksista ei kannata kertoa poliisille
Ohjelmassa haastatellaan myös somalitaustaista vihreiden poliitikkoa Mursal Isaa. Hän on aiemmin asunut ja tehnyt töitä Tjärna Ängarissa.
Mursal Isa kertoo, että maahanmuuttajaryhmien keskinäinen ja sisäinen viestintä on vahvempaa kuin Ruotsin viranomaisten tiedotus. Mursal Isan mukaan alueella on kolme yhteisön sääntöä ja viestiä ylitse muiden.
– Yksi: ruotsin kieltä ei tarvitse eikä kannata opetella. Se vie vain turhaan aikaa. Kaksi: ei kannata tehdä töitä. Kolme: älä todista, Mursal Isa sanoo.
Ruotsin kielen opiskelu saattaa olla käytännössäkin hankalaa, kun kaikki naapurit puhuvat somaliaa. Ilman ruotsin kielen taitoa työllistymisen mahdollisuudet Ruotsissa luonnollisesti ovat olemattomat.
Todistamisen kielto on samankaltainen perussääntö kuin mafian piirissä tunnettu omerta eli ”vaikenemisen laki”. Rikoksista tai niiden tekijöistä ei siten kannata kertoa poliisille, koska alueella valtaapitävät rikollisjengit kostavat petturuuden ja kertojalle käy huonosti.
Mursal Isan mukaan tilanne on nykyisin vain pahenemaan päin.
– Paikalliset eivät uskalla keroa poliisille tai todistaa, jos ovat nähneet rikollisia tapahtumia. He pelkäävät rikollisjengejä ja niiden kostoa.
Suomessakin on jo ongelmalähiöitä
Myös Suomessa on jo nyt ongelmalähiöitä, joiden tilanne heikkenee uhkaavasti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa, että Suomessakin pääkaupunkiseudun jengien toimintarepertuaariin kuuluvat huumeiden myynti, aseet ja muu väkivalta sekä osallistuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
– Nuorten parissa tunnetaan ilmiö, jossa maahanmuuttajataustaiset porukat toimivat uhkaavasti, rajoittavat tai estävät kulkua johonkin tai häiritsevät muuten. Todennäköisesti hyvin pieni osa varsinaisista uhkaavista tapauksista tulee poliisin tietoon.
– Jengit, kuten moni muukin rikollisuus nykyään, ovat pitkälti maahanmuuton seurauksia. Niin kauan kuin tätä ei hyväksytä ja olla valmiita korjaamaan, tilanne pahenee. Mitä jos kaikki katsoisimme huolellisesti Ruotsiin päin ja miettisimme, haluammeko ihan oikeasti tuota. Jos emme, alkaa olla viimeiset hetket muuttaa maahanmuuttopolitiikan suuntaa, Purra painottaa.
SUOMEN UUTISET