Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Koululaiset katoavat yksityiskouluista mutta tuet jäävät – hyvinvointiyhteiskunnan hunajapurkissa on monta reikää

Perussuomalainen Nuoriso: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

ajankohtaiskeskustelu

Eduskunnassa käytiin tänään ajankohtaiskeskustelua koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta. Keskustelun avasi perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, jonka mielestä kouluissa tarvitaan enemmän kohtaamista ja välittämistä, vähemmän digiä ja puhelimia.

&#8211; Koimme kansankuntana hiljattain yhden historiamme surullisimmista päivistä. Viertolassa tapahtunut kouluampuminen järkytti syvästi koko yhteiskuntaa, eikä koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan tuskaa ja surua pysty oikein edes kuvailemaan. Kaikki sanat tuntuvat liian mitättömiltä, kansanedustaja Sara Seppänen avasi ajankohtaiskeskustelun.
Seppänen ajattelee, että jokaisen aikuisen on pysähdyttävä miettimään, miten toimia omalta osaltaan, ettei vastaavaa enää ikinä tapahdu. Kunnioitammeko toisiamme, vaikka olisimme asioista eri mieltä? Aika usein keskustelut etenkin sosiaalisessa mediassa ovat henkilöön tai henkilöihin keskittyvää vähättelyä, alistamista ja kiusaamista. Tätä tapahtuu etenkin politiikkaan liittyvissä keskusteluissa.
Rajat ovat rakkautta
Suomen ylpeydenaihe, peruskoulu upeine PISA-tuloksineen, on mennyt huonompaan suuntaan. Luokka on yhteiskunta pienoiskoossa, ja kaikki yhteiskunnassa tapahtuva heijastuu kouluun. Peruskoulun ydin on edelleen kunnossa, mutta sitä haastetaan lujasti. Oppimista tapahtuu, kun lapsi kokee olevansa turvassa ja hyväksytty ilman pelkoa kiusaamisesta.
&#8211; Tällä hetkellä kouluissa ei ole tarpeeksi keinoja puuttua kiusaamiseen, kouluväkivaltaan ja häiritsevään käyttäytymiseen. Siitä huolimatta kasvatusvastuuta on yhä enenevissä määrin siirretty kouluille, Seppänen sanoi.
&#8211; Koulu on luhistumassa kaikkien siihen kohdistuvien vaatimusten alle. Se kantaa osan kasvatusvastuusta, mutta sen pääasiallinen tehtävä on opettaa taitoja eri oppiaineissa. Vanhempien on otettava vastuu kasvatuksesta. Rajat ovat rakkautta.
&#8211; Me tarvitsemme kouluihin lisää kohtaamista ja välittämistä, vähemmän digiä ja puhelimia. Kiusaaminen ja lapsille sopimaton sisältö on yhä enemmän siirtynyt puhelimiin. Paha sana on netissä helpompi sanoa kuin kasvotusten. Kouluille asetettava kännykkäkielto olisi mielenterveysteko.
Pienryhmät takaisin
Seppänen kysyi, miten voi olla niin, että maassa, jossa on yhä vähemmän lapsia, tarvitaan yhä enemmän opettajia, koulupsykologeja sekä sosiaalityöntekijöitä ja aina vain lisää ADHD-lääkkeitä, masennuslääkkeitä sekä psykiatreja. Opettaja joutuu jatkuvasti punnitsemaan, miten hoitaa vaikeita tilanteita esimerkiksi väkivaltaisen oppilaan kanssa ja miten huolehtia kaikkien lasten turvallisuudesta. Opettajalle on aito uhka joutua itse vaikeuksiin, mikäli kurinpitotoimet eivät miellytä vanhempia.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kouluihin takaisin pienryhmät. Ei ole kenenkään etu, että opetuksen sijasta tunnit tuhlataan toistuvasti järjestyksenpitoon. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta se ei todellisuudessa auta niitä, jotka eniten apua tarvitsevat. Hallitus on uudistamassa oppimisen tuen, sillä on tärkeää, että tuki on konkreettista. Papereiden kirjaukset ovat toissijainen asia.
&#8211; Missä on se Suomi, jossa oli oikein komentaa myös naapurin lapsia ja huolehtia heistä? Missä on se Suomi, jossa uteliaisuus ei ollut töykeyttä, vaan välittämistä? Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa kavereita tai edes yksi kaveri?
&#8211; Yhteisenä tavoitteena tulee olla hyvä elämä jokaiselle, Seppänen päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?

Eduskunnassa käytiin Kalevalan päivänä ajankohtaiskeskustelu suomen kielen asemasta. Oikeusministeri Leena Meri kertoi ministeriönsä seuraavan kielilain toimeenpanoa. Meri pitää kansalliskielten asemaa yhteiskunnassa vahvana ja suomalaisia yhdistävänä.

Kielilain päämääränä on vahvistaa suomen kielen elinvoimaisuutta. Tähän liittyvänä toimenpiteenä oikeusministeriö on nimittänyt selvityshenkilön kartoittamaan ja määrittelemään suomen kielen tilanne ja haasteet sekä kielipoliittiset tavoitteet. Selvityshenkilöksi on nimetty Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö.
Ministeri kiittää keskustelualoitteen tekijöitä siitä, että suomen kielen asema nyt nousee ajankohtaiskeskustelun aiheeksi.
&#8211; Suomen kieli on kaunis. Kaikki tunnemme, miten esimerkiksi Eino Leino tavoittaa suomalaisen luonnon herkkyyttä: ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhoutuu”, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
&#8211; Suomen kielen rikkautta kuvastavat myös perinteiset sanontamme. Mietitään vaikka ”peninkulmaa”: se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta tyynessä ilmassa kuuluu. Tai ”päästä pälkähästä”, jonka on selitetty viittaavan suksen siteestä vapautumiseen. Vetää vesiperä taas viittaa tyhjänä nostettavaan nuottaan.
Kielilaki kansalliskielten suojana
Hallitusohjelman mukaan suomalainen kulttuuri kaikissa muodoissaan toimii monipuolisena voimavarana. Ministeri kertoo kansalliskielten aseman yhteiskunnassa olevan vahva ja suomalaisia yhdistävä.
&#8211; Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaki suojaa kansalliskielten käyttöä viranomaisten toiminnassa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä sekä edistämään kansalliskielten käyttämistä.
Oikeusministeriö siis seuraa kielilain toimeenpanoa, mutta kukin viranomainen on vastuussa kielellisten oikeuksien toteuttamisesta omalla toimialallaan.
Suomi on yhteiskunnan valtakieli
Valtioneuvostossa on vireillä useita hankkeita suomen kielen asemaan liittyen, sanoo Meri.
&#8211; Hallitusohjelman mukaan kansalliskielistrategian toimeenpanoa jatketaan. Kansalliskielistrategiassa arvioidaan, että suomen kieli voi monesta näkökulmasta arvioituna edelleen erittäin hyvin. Suomi on yhteiskunnan valtakieli, jota käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla.
&#8211; Toisaalta suomen kielen käyttöala on myös kaventunut tietyillä yhteiskunnan alueilla, erityisesti tieteessä ja elinkeinoelämässä. Strategiassa arvioidaan, ettei suomen kieli ole uhanalainen, mutta sen asemaa uhkaa tietty heikkeneminen.
&#8211; Selvityshenkilön tehtävänä on luoda kokonaiskuva suomen kielen tilanteesta, jotta kielen elinvoimaisuus voidaan turvata. Selvityshenkilö tuottaa raportin suomen kieltä koskevan politiikkatyön tueksi. Toimikausi päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Selvityshenkilön raportin ja ehdotusten pohjalta voidaan tehdä linjauksia suomen kieltä koskevasta politiikasta ja toimenpiteistä.
Englanti ei ole heikentänyt suomen kielen asemaa
Keskustelualoitteessa kiinnitetään huomiota erityisesti englannin kielen kasvaneeseen käyttöön. Valtioneuvosto on toteuttanut selvityksen englannin kielen käytöstä. Selvitys valmistui viime syksynä, ja sen toteutti Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä. Selvityksessä tarkasteltiin englannin kielen käyttöä elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa.
&#8211; Tutkimuksen mukaan suomi on pääkieli kaikilla tutkituilla aloilla, kertoo Meri.
&#8211; Englantia käytetään erityisesti elinkeinoelämässä ja korkeakouluissa. Englannin kielen käytön yleisyys vaihtelee kuitenkin aloittain ja alueittain. Pääosin englannin käyttö ei ole johtanut suomen kielen aseman heikentymiseen. Eniten englannin kieli on vaikuttanut suomen kielen asemaan korkeakouluissa, joissa englannin on arvioitu korvaavan suomen kieltä joissain toiminnoissa.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva