PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Riikka Purra: Autourheilu on maailman tehokkain uusien liikkumisteknologioiden koelaboratorio, jonka innovaatiot pelastavat ihmishenkiä

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

PS-ministerit vetivät väkeä Jyväskylässä – Purra: Talouskasvu kiihtynyt odotettua enemmän

Sisäministeri Mari Rantanen: Espanja epäonnistui invaasion estämisessä – Suomi valmistelee jo rajatarkastuksia

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

PS-Nuoriso: Espanjassa lähes 50 000 laitonta maahanmuuttajaa yhdessä päivässä – irtisanoutuuko Lindtman aatetoverinsa avointen rajojen politiikasta?

Bergbom: Puolueiden on tuettava sisäministeri Mari Rantasen toimia Espanjan kohdalla

Perussuomalaiset Espanjan kaaoksesta: Rajat kiinni heti – Espanja ulos Schengenistä, jos se ei pysty turvaamaan ulkorajojaan

Rantanen vaatii Espanjan Schengen‑jäsenyyden keskeyttämistä siirtolaiskriisin takia: ”Maahanmuuttopolitiikan täydellinen epäonnistuminen”

250 000 euron uimaportaat nostivat kohun – myös remontteihin liittyvä petosepäily lisää kysymyksiä Helsingin rahankäytöstä

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Eerola: Media ja Pride eivät suostu myöntämään tosiasioita

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Veitsihyökkäys Pariisissa, yksi uhreista raskaana oleva nainen – hyökkääjä huusi Allahia

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

Ammattikorkeakoulu

Perussuomalaiset haluaa kehittää yliopistoja sivistysyliopistomallin perusteella, ei siis pelkästään elinkeinoelämän ehdoilla. Korkeimman tason opetuksen on kuitenkin kohdattava paremmin myös talouselämän tarpeet. Opintotukijärjestelmää perussuomalaiset haluavat muuttaa kannustavampaan suuntaan.

Perussuomalaisten torstaina julkistetussa koulutuspoliittisessa ohjelmassa esitetään yliopistojen kehittämistä sivistysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen keskeinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Yliopistoja ei siis tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla, mutta yliopistojen on jatkossa kohdattava myös talouselämän tarpeet paremmin. Positiivisista kehitysaskeleista huolimatta akateeminen yrittäjyys on Suomessa yhä liian ohutta.
Laadukkaalle tutkimukselle vakaa rahoitus
Yliopistojen keskeinen tehtävä on edelleen tutkimus. Perussuomalaiset esittää, että laadukkaalle tutkimukselle on tarjottava riittävä ja vakaa rahoitus pitkäjänteisesti, ja samalla tieteen vapaus on turvattava.
Ainakin osalle korkeakouluista valtionrahoitusta olisi myönnettävä suoran budjettirahoituksen sijaan myös pitkäjänteisempänä pääomituksena, jonka tuottoa korkeakoulut käyttävät toimintansa rahoittamiseen.
Osaamisen kaupallistamiseen panostettava 
Kuitenkin myös korkeakoulujen rahoituspohjan laajentaminen on jatkossa tarpeen. Perussuomalaiset esittää, että jatkossa korkeakouluja tulee kannustaa ulkopuolisten rahoituskanavien käyttämiseen sekä pitkäjänteiseen alumniverkostojen rakentamiseen, jolloin nämä toimivat myös mentorointiverkostoina ja kontakteina työelämään.
Innovaatioiden ja tuotekehityksen toimintaympäristö tulee muuttumaan nopeasti globaalin kehityksen myötä, siksi korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön ja osaamisen kaupallistamiseen on panostettava. Myös henkilöstön parempi kierto akateemisen ja yritysmaailman välillä edistäisi opetuksen ja tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja vaikuttavuutta sekä elinkeinoelämän asiantuntemusta.
Perussuomalaiset kannattaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallin säilyttämistä, sillä molemmilla on oma arvokas tehtävänsä, eikä niitä tule tarpeettomasti sekoittaa. Niiden välistä yhteistyötä opetuksessa ja muissa toiminnoissa kannattaa kuitenkin jatkossa kehittää.
Huuhaatutkimus tuottaa ideologisesti värittynyttä tiedettä
Perussuomalaiset haluavat karsia korkeakouluista erilaisia itsensä työllistämiseen tarkoitettuja puuhaprojekteja ja ideologisesti värittynyttä huuhaata.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi linjausta tarkemmin tänään torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
&#8211; Monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on tutkijan tittelillä esiintyviä ihmisiä julkisuudessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän avoimesti sitoutuneet esimerkiksi johonkin tiettyyn puolueeseen, kuten vasemmistoliittoon tai vihreisiin.
&#8211; Se tiede, jota tällainen kysymyksenasettelu tuottaa, on usein ideologisesti värittynyttä. Tällaista voi olla esimerkiksi rasismitutkimus tai sukupuolentutkimus. Akateeminen maailma laskee itse omaa arvostustaan, jos politiikkaa tehdään tutkijan kaapuun kääriytyneenä, Halla-aho sanoi.
Opintotukijärjestelmä kannustavammaksi
Korkeakoulumaailmassa keskeinen ongelma on valmistumisen lykkääntyminen, joka yleensä johtuu toimeentulon ongelmista ja siihen liittyen opintotukijärjestelmän sekavuudesta.
Perussuomalaiset uudistaisi opintotukijärjestelmää siten, että tuki rohkaisisi kohtuuaikaiseen valmistumiseen. Tukea maksettaisiin jatkossa aikaisempaa enemmän suoritettujen opintopisteiden eikä pelkän opiskeluajan perusteella. Säästöjä syntyy myös, kun opiskelijat valmistuvat omasta tahdostaan nopeammin ja siirtyvät ripeämmin työelämään.
Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset työnteot eivät saa vaikuttaa opintotukeen lainkaan ja vasta merkittäviä ansioita tekevien kohdalla opintotuki on syytä leikata pois.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 27.9.2018" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/qZwvwh3LGE4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Koulutuspoliittinen ohjelma esiteltiin Tuumaustunnilla. 1 h 27 min, Youtube.

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

Sipilän hallitus on leikannut koulutuksesta ja tutkimuksesta. Perussuomalainen eduskuntaryhmä haluaa palauttaa varsinkin ammattikorkeakoulujen rahoituksen tasolle, joka tukee työllisyyttä ja elinkeinoelämää ammattikorkeakoulujen lähialueilla. Eduskuntaryhmä olisi valmis satsaamaan myös väylien ylläpitoon. 

Perussuomalaiset huomauttavat, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja.
– Talouden lähdettyä vihdoin kasvuun on koulutukseen ja tutkimukseen satsattava. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia, kansanedustaja Sami Savio arvioi.
Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita lisäämään 6,2 miljoonaa euroa elinkeinoelämää tukevaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
– Ammattikorkeakouluille ehdottamamme panostus tukisi elinkeinotoimintaa, mutta elinkeinon harjoittaminen tarvitsee myös toimivaa infraa. Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Haluammekin panostaa siihen elinkeinopolitiikan edistämiseksi, perustelee kansanedustaja Ville Vähämäki.
Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron pottia aluetaloutta ja paikallista elinkeinopolitiikkaa tukeviin väylähankkeisiin.
Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa valtion kolmannesta lisätalousarviosta kuluvalle vuodelle. Perussuomalaiset olivat jättäneet <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/valinnanvapauden-kustannukset-saatava-kuriin/">vastalauseen</a>, jossa he ottivat kantaa maahanmuuttoon, sote-uudistukseen, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitukseen ja liikenneverkon kehittämiseen.

Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron lisärahoitusta liikenneinfraan

VÄITÖSKIRJA | Ammattikorkeakoulujen yhtiöittämistä tutkinut Jukka Linna esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että osuuskunta olisi ollut osakeyhtiötä parempi vaihtoehto. Osuuskuntamallia ei ammattikorkeakoululain rahoitusmallissa huomioitu, sen sijaan maaliin ajettiin osakeyhtiömalli. Perussuomalaisten kansanedustajan Kimmo Kivelän puheenvuorot nousevat väitöstyössä vahvasti esiin. Kivelä esitti nykyistä yhtiömalliin nojaavaa lainsäädäntöä valmisteltaessa syvän huolensa siitä, että koulutusmaailmasta muotoutuu bisnespelureiden temmellyskenttä. Linna nostaa esiin myös ammattikorkeakoulujen poliittisen ohjauksen.

Perjantaina 17.6. tutkija Jukka Linna väitteli Helsingin Yliopiston Oikeustieteellisessä tiedekunnassa ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä. Linnaa kummastuttaa se, ettei uuden ammattikorkeakoululain rahoituksen selvitys- ja valmisteluvaiheessa otettu millään tavalla tarkasteluun osuuskuntamallia.
Tutkija on selvittänyt seikkaperäisesti ammattikorkeakoululain uusimisprosessin eduskunnassa. Virkamiesvalmistelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi laiksi tuotiin eduskuntaan 4.4.2014. Lähetekeskustelu käytiin 22.4. jonka aluksi silloinen opetusministeri Krista Kiuru esitteli lakiesityksen monella tavalla sitä puolustellen. Lähetekeskustelun keskiöön nousi opiskelijan oppilaskuntaan kuulumisen ”pakkojäsenyys” opiskelijan terveydenhuollon rahoittamisen ehtona.
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) nosti asian tikun nokkaan toteamalla, etteivät pakkojäsenyydet kuulu moderniin yhteiskuntaan. Samalla hän nosti esille ammattikorkeakoulujen osakeyhtiöittämisen ja kritisoi sitä, että vain se on nähty ainoana mahdollisuutena. Kivelää pelotti se, että koulutusmaailmasta tulee pitkän päälle bisnespelureiden temmellyskenttä, joka jää kansanvaltaisen kontrollin ulkopuolelle. Kivelä oli arvostellut osakeyhtiöittämistä jo ammattikorkeakoululainsäädännön ensimmäisen vaiheen käsittelyssä vuotta aiemmin.
Myöhemmin laista poistettiin ”pakkojäsenyys”, koska perustuslakivaliokunta otti siihen kielteisen kannan.
Lakiesitys tuli eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 4.11.2014, jolloin Kivelä otti uudestaan esille osakeyhtiöittämisasian, vaikka oli sitä hyväksymässä sivistyslakivaliokunnan mietinnössä. Asiantuntijakuulemisissa ei yksikään kuultava kertonut tai tiennyt sitä, oliko osakeyhtiömalli käytössä jossakin päin maailmaa. Eli kyseessä on puhtaasti suomalainen malli – mutta miksi. Toisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen lausumaehdotuksineen.
Jukka Linna tarkastelee työssään myös parlamentaarikon ja systeemiteorian näkökulmia, tullen siihen tulokseen, että edustaja Kimmo Kivelä oli ainut, joka kyseenalaisti osakeyhtiömuodon itsestäänselvyyden siitä huolimatta, että muoto oli aivan uusi pohjoismaissa ja koko maailmassa. Keskusteluja mahdollisista riskeistä ei valiokunnassa käyty.
Kivelän näkemykset vahvasti huomioon väitöksessä
Tuore tohtori siteeraa useasti Kivelän täysistuntopuheenvuoroja lain käsittelyvaiheessa, mutta myös sen voimaantulon jälkeen. Hänen mukaansa parlamentaarikolla oli näkemys osuuskuntamuotoisesta ammattikorkeakoulusta. ”Osuuskunta nimenomaan, siis yhteisötaloutta, sosiaalitaloutta. Osuuskunnan mahdollisuudet ovat muutenkin, jos ajatellaan sitä, että sinivalkoisen pääoman jäänteet ovat nykyään osuustoiminnallisuudessa. Se on suomalainen Rockefeller, osuustoiminta” Hän suhtautui myönteisesti myös malliin, jossa opettajat ja opiskelijat voisivat olla jäseninä. ”Se olisi sellaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa, identiteettiä, että tämä on meidän”.
Linna pohtii sitä, että auttoiko monipuolisen pappisuran kokemus Kivelää havaitsemaan ongelman talouden koodiston mukaisessa ammattikorkeakouluratkaisussa. Samanlaista koulutuksen funktiojärjestelmän positioita hän ei nähnyt opettajataustaisten kansanedustajien toiminnassa.
Vaaroja reformin rahoituksen järjestelyissä
Parhaillaan valmistellaan toisen asteen koulutusuudistusta. Meneillään on lakiesityksen lausuntokierros ja työryhmätyöskentely. Uudistuksen tavoitteena on purkaa nuorten ja aikuisten koulutusrajat ammattikoulutuksessa. Karkeasti todeten kaksi lakia yhdistetään – laki järjestämisluvasta ja laki tutkinnon suorittamisesta. Uuteen lakiin tehdään myös merkittäviä uudistuksia. Lukiota koskevat uudistukset ovat vähäisempiä, mutta niitäkin koskettavat kunniahimoiset tavoitteet rahoituksen, sääntelyn ja ohjauksen kokoamisessa yhteen sekä työpaikalla oppimisen lisääminen, osaamisperusteisuus ja asiakas-/oppilaslähtöisyys.
Kimmo Kivelän saaman käsityksen mukaan lainvalmistelun tässä vaiheessa näyttää yhtäältä siltä, että laista tulee liian yksityiskohtainen, joka estää koulutuksen järjestäjän ketteryyden ja siirtää päätösvaltaa ministeriöön. Toisaalta rahoitusmalli näyttää ennakoimattomalta, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua.
Kansanedustaja Kivelä kehottaakin lain valmisteluun osallistuvia tutustumaan Jukka Linnan <a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163012" target="_blank">väitöskirjaan</a>.
Poliittista ohjausta ministeriöistä
Väitöksessään Linna selvitti myös sitä, miten ammattikorkeakouluja ohjataan poliittisesti. Ohjausvälineinä ovat rahoitus, lainsäädäntö, lupajärjestelmät, tavoitesopimukset ja tieto.
&#8211; Tosiasiassa valtiolla ja ministeriöllä on käytössään yhä tehokkaampia ohjausmenettelyjä, ja kunnan omistajanvalta toteutuu ennen kaikkea hallituksen jäsenten valinnassa, väitöskirjassa todetaan.
Eräs väitöskirjaa varten haastateltu ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää epäkohtana sitä, että valtio ohjaa toimintaa voimakkaammin kuin se sitä rahoittaa. Hän esittää yhden syyn sille, miksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ovat osakeyhtiömallia ajaneet:
&#8211; Nämä kokevat sen omalta kannaltaan tehokkaammin ohjailtavaksi systeemiksi.
&nbsp;
&nbsp;

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: ”Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Ammattikorkeakoulu

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron lisärahoitusta liikenneinfraan

Sopiiko osakeyhtiömalli sittenkään ammattikorkeakouluille? Kimmo Kivelä: ”Bisnespelureiden temmellyskenttä”

Uusimmat

Riikka Purra: Autourheilu on maailman tehokkain uusien liikkumisteknologioiden koelaboratorio, jonka innovaatiot pelastavat ihmishenkiä

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

PS-ministerit vetivät väkeä Jyväskylässä – Purra: Talouskasvu kiihtynyt odotettua enemmän

Sisäministeri Mari Rantanen: Espanja epäonnistui invaasion estämisessä – Suomi valmistelee jo rajatarkastuksia

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

PS-Nuoriso: Espanjassa lähes 50 000 laitonta maahanmuuttajaa yhdessä päivässä – irtisanoutuuko Lindtman aatetoverinsa avointen rajojen politiikasta?

Bergbom: Puolueiden on tuettava sisäministeri Mari Rantasen toimia Espanjan kohdalla

Perussuomalaiset Espanjan kaaoksesta: Rajat kiinni heti – Espanja ulos Schengenistä, jos se ei pysty turvaamaan ulkorajojaan

Rantanen vaatii Espanjan Schengen‑jäsenyyden keskeyttämistä siirtolaiskriisin takia: ”Maahanmuuttopolitiikan täydellinen epäonnistuminen”

250 000 euron uimaportaat nostivat kohun – myös remontteihin liittyvä petosepäily lisää kysymyksiä Helsingin rahankäytöstä

Viikon suosituimmat

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Eerola: Media ja Pride eivät suostu myöntämään tosiasioita

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Veitsihyökkäys Pariisissa, yksi uhreista raskaana oleva nainen – hyökkääjä huusi Allahia

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

Toimitus suosittelee

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026