Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

Antonio Tajani

Kesäkuun alun EU-vaaleista odotetaan menestystarinaa konservatiivisille ja kansallismielisille puolueille. Vauhdittaakseen puolueensa menestystä meppiehdokkaaksi on asettunut myös Italian pääministeri. Hän tuskin ottaa pestiä vastaan, sillä tähtäin on vieläkin korkeammalla.

Pääministeri Giorgia Melonin Italian veljet -puolueen gallupkannatus on nyt 27 prosentin tanhuvilla &#8211; aivan kuten vuoden 2022 parlamenttivaaleissakin.
Asettumalla <a href="https://www.france24.com/en/video/20240429-italian-far-right-pm-meloni-says-will-stand-in-eu-elections">ehdokkaaksi</a> kesäkuun alun EU-vaaleissa Meloni aikoo nostaa puolueensa vaikutusvallan eurooppalaiselle tasolle.
&#8211; Haluamme saada aikaan keskustaoikeistolaisen enemmistön ja lähettää vasemmiston oppositioon myös EU:ssa. Se on mahdollinen mutta haasteellinen tavoite ja sitä meidän on yritettävä, Meloni <a href="https://www.politico.eu/article/giorgia-meloni-european-election-2024-italy-prime-minister/">totesi</a> puoluetapahtumassa Pescarassa.
Meloni jatkanee pääministerinä
Euroopan parlamentista kerrottiin verkkolehti Politicolle, että jos Meloni aikoo oikeasti ottaa parlamenttipaikan vastaan, hänen on luovuttava pääministeripostistaan. Mikä taasen on äärimmäisen epätodennäköistä.
Meloni aikoo siis mitä luultavimmin käyttää henkilökohtaista suosiotaan parantaakseen puolueensa mahdollisuuksia EU-vaaleissa. Samoin ovat toimineet aiemmin ex-pääministerit Silvio Berlusconi sekä Matteo Renzi.
Euroopan konservatiivien johtoon
Mediassa <a href="https://www.france24.com/en/europe/20240428-italy-meloni-eu-elections-bid-to-boost-ruling-party">uumoillaan</a> Melonin itse asiassa tavoittelevan keskeistä asemaa Euroopan konservatiivien johdossa. Tämä tapahtuisi mitä todennäköisimmin vahvistamalla Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) asemia Euroopan parlamentissa.
Eurovaaleissa on ehdolla tällä kertaa myös nykyinen ulkoministeri, Forza Italian Antonio Tajani. Mepiksi aikoo myös galluppien kakkosijaa pitävän Demokraattisen puolueen johtaja Elly Schlein.

Italian pääministeri haluaa koota konservatiivit yhteen ja ”työntää vasemmiston oppositioon myös Euroopan unionissa”

Euroopan parlamentin (EP) vaalit ovat toukokuun loppupuolella eli runsas kuukausi Suomen eduskuntavaalien jälkeen. Mielipidekyselyt ja muutkin arviot povaavat kansallismielisille puolueilla (populistipuolueet) suurta vaalivoittoa. Tilannetta arvioi VTT Heikki Koskenkylä muun muassa Spiegelin kommenttien pohjalta. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että nämä puolueet voivat saada jopa neljänneksen EP:n edustajanpaikoista. Arvio on esitetty 7.1.2019 Uudessa Suomessa. Kirjoituksen otsake on EU-parlamenttia odottaa iso myllerrys – löytävätkö kansallismieliset yhteisen linjan edes maahanmuutosta?. Der Spiegel-lehden kakkosnumeron kirjoituksessa Populistien vuosi arvioidaan, että populistiset puolueet voisivat saada 20 prosentin osuuden europarlamenttivaaleissa. Keskeinen kysymys molemmissa kirjoituksissa on, miten hyvin populistiset puolueet pystyvät yhteistyöhön keskenään.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Vuoden 2014 vaalien jälkeen parlamenttiin on kuulunut 751 jäsentä. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ohella EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamentin puhemies on italialainen Antonio Tajani. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia. Lisäksi mailla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.
Nykyisessä parlamentissa on suurilla EU-mailla paikkoja seuraavasti: Saksa 96, Ranska 74, Italia ja Britannia 73, Espanja 54, Puola 51. Suomella on 13 paikkaa. Parlamentin poliittisia ryhmiä ovat:
&#8211; Euroopan kansanpuolueiden ryhmä (EPP), 219 paikkaa, KOK Suomesta 
&#8211; Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&amp;D), 189, SDP Suomesta 
&#8211; Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), 73, Suomen PS-puolue on ryhmässä 
&#8211; Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), 68, ml. Suomen Keskusta 
&#8211; Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE-NGL), 51 
&#8211; Vihreät (Greens/EFA), 52 
&#8211; Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD), 43 
&#8211; Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF), 35 
&#8211; Sitoutumattomat (NI), 21
Kansallismieliset puolueet ovat pääosin ECR-, EFDD- ja ENF-ryhmissä. Unkarin Fidesz-puolue on EPP-ryhmässä kuten kokoomus Suomesta ja CDU/CSU Saksasta.
Britannian eroaminen EU:sta maaliskuun lopulla muuttaa jonkin verran em. lukuja. Vaaleissa 2019 yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Suomesta valitaan nyt 14 edustajaa eli yksi enemmän kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan 73 paikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille. Täten parlamenttiin valitaan nyt yhteensä 705 edustajaa aiemman 751 sijasta. Huomattakoon, että poliittisen ryhmän perustaminen vaatii 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Vaalipäivä on Suomessa 26.5.
Kansallismieliset puolueet ovat olleet viime vuosina vahvassa nousussa useimmissa EU:n jäsenmaissa. Tällaiset puolueet ovat hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Tanskassa. Useissa maissa niiden kannatus on ollut gallupeissa 10-20 prosentin tasolla ja Italiassa jopa 30 prosentin tasoa. Toisaalta erityisesti sosiaalidemokraattien kannatus on hiipunut huomattavasti. Saksassa SPD:n kannatus on pudonnut jopa 16 prosentin tasolle. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on 18 prosenttia. Italiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa SPD-puolueet ovat pudonneet jopa alle 10 prosentin lukemiin.
Taneli Lahden ja der Spiegelin kirjoituksissa esitetään varsin samankaltaisia arvioita populistipuolueiden vaalivoiton mahdollisuudesta toukokuun vaaleissa. Lukemat ovat 20-25 prosentin tasoa. Mikäli nämä puolueet pystyisivät muodostamaan yhden ryhmän europarlamenttiin, ryhmä olisi todennäköisesti parlamentin toiseksi suurin. EPP pysynee kuitenkin suurimpana. Lahti ja Spiegel kuitenkin uskovat, että yhtä ryhmää ei saada perustettua.
Populistipuolueiden näkemykset ovat lähimpänä toisiaan maahanmuuttopolitiikassa. Tämä tarkoittaa nimenomaan pakolaispolitiikkaa. Useat näistä puolueista suhtautuvat verraten myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, mutta pakolaisten suhteen halutaan tiukkaa linjaa eikä kannateta pakolaisten jakamista kiintiöiden pohjalta eri jäsenmaihin. Matteo Salvinin johtama Italian Liiga-puolue on kuitenkin vaatinut aktiivisesti kiintiöpolitiikkaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että Italiaan on tullut pakolaisia Afrikasta yli 200 000 viime vuosina ja he ovat jääneet pääosin Italiaan.
Toinen yhdistävä aihe populistipuolueiden välillä on EU- ja euro-kriittisyys. Nämä puolueet puhuvatkin ”kansakuntien Euroopasta ” ja vastustavat vallan keskitystä Brysseliin ja yleensä yhteisvastuun kasvattamista. Eurosta eroamista ei kovin aktiivisesti ole ajettu, vaikka se on ollut esillä aika ajoin.
Talouspolitiikassa on aika paljon näkemyseroja. Italia ei halua suostua komission ohjailuun ja pitää mm. vakaus- ja kasvusopimusta lähes tarpeettomana. Italian hallitus sai kuitenkin aikaan jonkinlaisen sopimuksen komission kanssa joulukuussa liittyen Italian budjetin alijäämään ja velkaantumiseen. Saksan AfD-puolue on kritisoinut voimakkaasti Italian hallituksen talouspolitiikkaa. Yleissaksalaiseen tapaan AfD ei halua Saksan joutuvan rahoittamaan Italiaa, jos kriisi syntyisi.
Ehkä suurimmat näkemyserot ovat suhtautumisessa Venäjään ja Putiniin. Osalla populistipuolueista on läheiset suhteet Venäjään ja ne haluaisivat lopettaa EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan. Tällaisia puolueita ovat ainakin Marine le Penin Rassemblement National Ranskassa, Matteo Salvinin Liiga Italiassa ja Viktor Orbanin Fidesz Unkarissa. Puolan johtava puolue PiS ja Saksan AfD suhtautuvat Venäjään kriittisemmin ja PiS erityisen epäilevästi.
Vaikka populistipuolueet eivät toimisi europarlamentissa samassa ryhmässä, ne voivat vaalien jälkeen muodostaa osalla päätöksenteon alueilla jopa enemmistön. Joka tapauksessa uusien poliittisten ryhmien nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti Euroopan parlamentin toimintaan. Uudessa EU-parlamentissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei enää toimi.

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tuohtui Euroopan parlamentille, kun noin 30 meppiä 751:stä vaivautui paikalle tekemään yhteenvetoa Maltan EU-puheenjohtajuuskaudesta. EU-maat kierrättävät puheenjohtajamaata puolen vuoden välein.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä hän oli debattiin ainoa osallistunut suomalaismeppi. Hän kirjoitti asiasta <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1392688050851385">Facebook-sivullaan</a>.
Maltan puheenjohtajuuskauden päätösseremoniassa puhunut Maltan pääministeri Joseph Muscat sai puhua lähes tyhjälle parlamentille. Junckerin mielestä tämä oli selkeä merkki siitä, ettei meppejä <a href="http://www.politico.eu/article/jean-claude-juncker-european-parliament-is-ridiculous/">kiinnostanut vaivautua</a> paikalle kunnioittaakseen pienen Maltan puheenjohtajuutta.
– Tervehdin teitä, jotka jaksoitte nähdä vaivaa saapua paikalle, silminnähden tuohtunut Juncker jyrisi englanniksi parlamentissa.
– Euroopan parlamentti on naurettava, hyvin naurettava. Jos noin 30 meppiä ilmestyy paikalle debatoimaan niin se osoittaa, ettei parlamentti ole tosissaan, Juncker puhisi.
<h4>Tajani puolusti, Juncker höyrysi</h4>
Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani vastasi italiaksi Junckerin suorille sanoille kertomalla, että Junckerinkin tulisi osata käyttäytyä.
Juncker vaihtoi höyryvaihteensa ranskaan. Hän toisti näkemyksensä, että paikalla oli vain kourallinen meppejä.
– Haluan kunnioittaa Maltaa, Juncker kertoi.
Tajani vaihtoi niin ikään ranskan kieleen ja pyysi Junckeria vaihtamaan äänensä sävyä.
– Me emme ole naurettavia, Tajani vastasi.
<h4>Juncker ei perääntynyt</h4>
Juncker ei Tajanin lepytysyrityksille lämmennyt. Hän kertoi, ettei aio enää ottaa osaa samanlaisiin tilaisuuksiin. Juncker kertoi, että komissio on parlamentille tilivelvollinen. Hänen mielestä meppikato oli selkeä merkki siitä, ettei meppejä kiehdo saapua paikalle pienten jäsenmaiden koskeviin tilaisuuksiin.
Hän arveli, että jos kyse olisi ollut Ranskan tai Saksan puheenjohtajuuskauden tilinpäätöksestä niin &#8221;tupa olisi ollut täynnä&#8221;.
Politico-lehden mukaan moni meppi käy vain ilmoittamassa istuntojen alla läsnäolostaan, mutta lähtevät pois samoin tein. Näin he ovat oikeutettuja istuntojen aikaisiin 306 euron päiväkorvauksiin.

Junckerilta paloi hermot Euroopan parlamenttiin: ”Parlamentti on naurettava!”

Antonio Tajani

Italian pääministeri haluaa koota konservatiivit yhteen ja ”työntää vasemmiston oppositioon myös Euroopan unionissa”

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Junckerilta paloi hermot Euroopan parlamenttiin: ”Parlamentti on naurettava!”

Uusimmat

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026