Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Glasgow’n ilmastokokous

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset vastustavat EU-komission ehdottamia toimenpiteitä globaalin metsäkadon pysäyttämiseksi. Esityksen ehdottamista toimenpiteistä kärsisi erityisesti suomalainen metsäteollisuus. Perussuomalaiset vaativat, että metsäpolitiikka tulee jättää kokonaan kansallisiin käsiin.

Euroopan komissio ehdotti marraskuussa 2021 toimia EU-kulutuksen aiheuttaman globaalin metsäkadon vähentämiseksi. Asetusehdotuksen mukaan EU:n markkinoilla ei saisi myydä tuotteita, joiden tuotanto on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä. Metsäkato nostettiin vahvasti esiin myös YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa.
Nyt lähiviikkojen aikana komission esitystä on käsitelty useissa eri valiokunnissa eduskunnassa. Komission ehdotuksessa kaakaota, kahvia, naudanlihaa, palmuöljyä, soijaa ja puutavaraa sekä niiden jalosteita tuottavat maat jaoteltaisiin metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä koskevan riskin osalta matalan, keskitason ja korkean riskin luokkiin.
Vaarallinen esitys
Komissio tekisi tämän jaottelun delegoiduin säädöksin. Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset pitävät esitystä varsin vaarallisena Suomen metsäteollisuudelle.
&#8211; Komissio esittää, että globaaleja metsäsertifiointijärjestelmiä voisi käyttää vain täydentävänä työkaluna riskinarvioinnissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yritysten olisi luotava aivan uusia, yksityiskohtaisia järjestelmiä osoittaakseen metsäkatovapaa ja kestävä puun hankinta. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti puunsaantia, jolloin etenkin metsäteollisuus kärsisi esityksestä, sanoo kansanedustaja, valiokuntavastaava Mauri Peltokangas.
Esitys vain kasvattaisi hallinnollista taakkaa
Perussuomalaiset näkevät, että esitys veisi pohjaa pois globaalien metsäsertifiointijärjestelmien yli 20 vuotta kestäneeltä kehitystyöltä.
&#8211; Tulee muistaa, että Suomessa metsäteollisuus hankkii jo nyt puunsa sertifioiduista metsistä. Näin ollen tämä uusi esitys vain kasvattaisi toimijoiden hallinnollista taakkaa ja vieläpä merkittävästi, toteaa kansanedustaja Petri Huru.
EU:n ei pidä kajota Suomen metsäpolitiikkaan
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vaatii Suomea pitämään kantansa kriittisenä metsätaloutta koskevien vaateiden osalta. Esitys luo todennäköisesti myös lisää sääntelyä.
&#8211; Tässä yhteydessä muistutamme edelleen siitä, että metsäpolitiikka tulee jättää kokonaan kansallisen päätäntävallan piiriin. Siihen ei Euroopan unionin tai komission tule kajota nyt eikä tulevaisuudessa, vaatii kansanedustaja Jouni Kotiaho.
&nbsp;

EU-komissiolta ehdotus metsäkadon pysäyttämiseksi – ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Vaarallista Suomen metsäteollisuudelle

Huoli ilmaston tilasta on johtanut ahdistukseen, jonka perimmäinen syy lienee suurimmalla osalle tuskissaan huokailevistakin epäselvä. Kyse ei ole ilmaston, vaan yhteiskunnan ongelmasta. Mediakin tienaa sillä.

Glasgow’n ilmastohuippukokous päättyy tyhjän aameneen. Paljon on puhuttu maapallon viimeisistä hetkistä, mutta konkreettiset teot loistavat poissaolollaan. Kivihiilen käyttö kiihtyy ja raakaöljyn hinta raapii taivaita. Huonolta siis näyttää.
Eräs synkimmistä kokoukseen osallistujista on ollut Greta Thunberg. Hän on lievästi sanottuna skeptinen sen suhteen, että maailman johtajat ja suuryritysten lobbarit saavat vaadittavia ilmastotoimia aikaiseksi. Thunbergin mukaan kokous on yhtä tekopyhyyttä ja valhetta.
Thunbergin jatkuvat negatiiviset avaukset ovat saaneet jopa demarien nuorisoliiton puheenjohtajan suivaantumaan. Lisa Nåbo <a href="https://www.dn.se/sverige/ssu-kritik-mot-thunberg-kommer-aldrig-racka-att-bar-stalla-krav/">ojentaa</a> Thunbergia Dagens Nyheterin haastattelussa:
&#8211; Olet Greta sanonut, että nuoren tärkein tehtävä on ryhtyä aktivistiksi. En ole kanssasi samaa mieltä. Kaikki ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvittavat ratkaisut ovat poliittisia. Tärkeintä nuorelle on tulla mukaan politiikkaan ja pitää huolta siitä, että siellä tehdään oikeat ratkaisut.
Media elää yhteisistä kokemuksista
Perinteistä massamediaa, kirjallisuutta ja elokuvia seuraamalla jokainen tulee vakuuttuneeksi siitä, että lopunajat ovat pian käsillä. Myös tieteelliset julkaisut paukuttavat ilmastonmuutoksen vakavuutta. Kysymys on pohjimmiltaan paljon muustakin ja sekin on ihan inhimillistä.
Professori Pierre Rosanvallonin mukaan mediaan ja demokratiaan kuuluvat vastademokraattinen toiminta ja poliittisuuden työstäminen sekä läheisyyden ja läsnäolon legimiteetti. Media rakentaa sosiaalisen mielikuvituksen avulla kuviteltua yhteisöllisyyttä:”Keitä me olemme ja minne olemme menossa.&#8221;
Perinteinen media ja sosiaaliset alustat siis elävät yhdistämällä ihmisiä ja myymällä nämä mainostajille.
&#8221;Meistä tulee sankareita&#8221;
Kerta toisensa jälkeen Glasgow’n ilmastokokouksessa on hoettu, että ”meidän” pitää pelastaa ilmasto. Luonto, eläin- ja kasvilajit ja jopa planeetta. ”Pointti on se, että kaikissa tapauksissa meistä tulee sankareita”, <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/MLdvOK/det-finns-inget-vi-som-kan-radda-klimatet">kirjoittaa</a> kulttuuritoimittaja Sven Anders Johansson Aftobladetissa.
&#8211; Niin kauan kuin luulet voivasi pelastaa ilmaston, ajattelet -toisin kuin luonto &#8211; hallitsevasi sitä. Tämä on jotenkin vinoutunutta, Johansson kirjoittaa.
&nbsp;

Ilmastoahdistus ei enää toimi: Greta Thunberg -ilmiö kyseenalaistetaan jo Ruotsinkin mediassa

Perussuomalaiset haluavat, että jatkossa ojittamattomat eli luonnontilaiset suot otetaan EU:ssa mukaan maakohtaiseen hiilinielulaskentaan. Suomen luonnontilaiset suot vastaavat melkein henkilöautoliikenteen vuotuisia noin viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Euroopan komission LULUCF-asetus määrittelee maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöjä ja nieluja joita sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. LULUCF on siis laskentaohjelma, ei luonnonsuojeluohjelma.
Asetuksen tavoitteena on ohjata EU-jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.
Kotimainen ruoka on ilmastoteko
Heinäkuussa 2021 komissio antoi ehdotuksen LULUCF-asetuksen muuttamisesta uuden EU:n ilmastolain mukaisesti. Perussuomalaiset haluavat, että jatkossa ojittamattomat eli luonnontilaiset suot otetaan mukaan maakohtaiseen nielulaskentaan.
&#8211; Se tarkoittaisi Suomelle noin viisi miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suomen luonnontilaiset suot vastaavat melkein henkilöautoliikenteen vuotuisia noin viiden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. On tieteellisesti todistettu, että ojittamattomat suot ovat merkittävä hiilinielu, europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla.
Huhtasaari huomautti myös, että maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa lähiruuan, eli kotimaisen ruuan hinnan nostoon, joka voisi vaarantaa suomalaisten huoltovarmuuden ruuan suhteen.
&#8211; Suomalainen ruoka suomalaisille on ilmastoteko jo itsessään.
Nyt järki käteen
Perussuomalaiset on kansaliike, joka vastustaa kaikkia fossiilisen polttoaineen korotuksia riippumatta hinnankorotusten toteutustavasta, liikenteen päästökaupalla tai veronkorotuksilla.
Myös perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen huomauttaa, että tällä hetkellä ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida EU:n LULUCF-asetuksen mukaisessa <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970">hiilinielulaskelmassa</a>.
&#8211; Suomen on nyt vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista, Hakkarainen sanoo.
Hän jatkaa, että myös bensan ja dieselin hintaa rajusti nostavasta liikennepäästöjen puolittamistavoitteesta voidaan luopua, kun otetaan järki käteen.
&#8211; Riittää, kun huomioidaan kasvavat suot hiilinieluiksi, kuten kuuluu. Suomen kasvavat turvesuot sitovat vuodessa 5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Hallitus matelee komission edessä
Hakkarainen paheksuu myös sitä, että Sanna Marinin (sd) johtama Suomen hallitus matelee komission edessä, eikä uskalla ajaa EU:ssa Suomen etua. Tällä Hakkarainen viittaa esimerkiksi EU:n suunnittelemaan ympäristöturpeen eli kasvu- ja kuiviketurpeen käyttökieltoon.
&#8211; Suunnitelma on Suomelle surkeuden huippu, hallituksessa ei edes ministeri Jari Lepällä (kesk) ole tahtoa laittaa kampoihin kiellolle.
Hakkarainen huomauttaa, että kasvuturve on Suomen puutarha-alalle elintärkeä, eikä kielto tuo mitään hyvää, ainoastaan vaikeuksia ja työpaikkojen menetyksiä.
&#8211; Ilmastoon turvekielto ei vaikuta tuon taivaallista. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin tuhannesosa maailman päästöistä. Kasvuturpeelle on huutava tarve Euroopassa, sen kulutus on noin 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sitä tarvitaan kasvualustoihin, jotka ovat 90-prosenttisesti turvetta. Tämä turvaisi monen turvetuottajan elinkeinon.
Kasvuturve on tärkeää kasvihuone- ja puutarhaviljelyn lisäksi myös puuntaimien kasvattamisessa.
&#8211; Noin 90 prosenttia suomalaisista kauppapuutarhoista joutuu tutkimuksen mukaan lopettamaan tuotantonsa, jos Suomesta ei saa kasvuturvetta. Ympäristöturvetta käytetään eläintiloilla kuivikkeena, ja se on yksi syy vähäiselle antibioottien käytölle suomalaisessa eläintuotannossa. Turpeessa eivät bakteerit viihdy, Hakkarainen sanoo.
Toimet kohdistettava sinne, missä on suurin vaikutus
Perussuomalaiset katsoo, että ilmastotoimet tulee kohdistaa sinne, missä toimilla on suurin vaikutus. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että yltiöpäisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan lasku lankeaa suomalaisten maksettavaksi.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen ihmetteleekin, miksi Glasgow’n ilmastokokouksessa yksikään edustaja ei ole vaatinut mitään Kiinalta, joka on maailman suurin saastuttaja.
&#8211; Ilmastotoimet eivät koske Kiinaa. Yllättyykö joku siitä, että yli puolet maailman rakenteilla olevista hiilivoimaloista sijaitsee Kiinassa? Lukuina tämä tarkoittaa sitä, että Kiinassa rakennetaan parhaillaan 186 uutta hiilivoimalaa. Lisäksi Kiinassa kymmenittäin voimaloita odottaa hyväksyntää. Euroopassa uusiakin voimaloita lähinnä suljetaan.
&#8211; Kuten pelättiin, niin Glasgow’n ilmastokokouksesta ministerit tuovat tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle. Valtiovarainministeri Annika Saarikko hehkutti, että Suomi on niiden kunnianhimoisten maiden joukossa, jotka ovat maksamassa kehittyvien maiden ilmastotoimia. Suomeksi sanottuna hallitus lupasi lahjoittaa suomalaisen veronmaksajien rahaa 900 miljoonaa euroa. Maailman parantamiseen Marinin hallitukselta löytyy rahaa rajattomasti, mutta ei suomalaisten jokapäiväisten elinkustannusten helpottamiseen esimerkiksi sähkö-, bensa- ja dieselverojen alentamisella, Putkonen päivittelee.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 5.11.2021: Hakkarainen ja Huhtasaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/fUgvZJv-vCc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomen vaadittava EU:n hiilinielulaskelmahuijauksen korjaamista – ilmastokokouksestakin tuliaisina ainoastaan lisälaskuja suomalaiselle veronmaksajalle