Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Purra näpäytti Tytti Tuppuraista epäjohdonmukaisuudesta – SDP:n leikkausvaatimus kesti vain muutaman tunnin

Vigeliukselta tyrmäys ministeri Adlercreutzille: ”Kehitysapu ei kaipaa suojelua, vaan moottorisahaa”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttajille selvät säännöt – ”Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita”

Hallitus panee kuriin holtittoman järjestöjen tukemisen – Rydman: Perussuomalaiset leikkaa toissijaisista menoista

Reijonen: Jakeluvelvoitepäätöksen jarruttaminen oli iso moka kokoomukselta ja muilta hallituskumppaneilta

Veronmaksajat: Kehysriihi toi tervetulleen korjauksen kotitalousvähennykseen – veronkevennykset tukevat kasvua

Kolumni: Uusiutuva turve olisi tarvinnut vain luku- ja kirjoitustaitoisia keskustan kansanedustajia

Nieminen tyytyväinen kehysriihen päätöksiin – työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Hans-Werner Sinn

Saksan tunnetuin talousalan tutkimuslaitos IFO-instituutti on laatinut strategian koronaviruksen vaikutusten hallintaan ja rajoitusten purkamiseen. Perusoletuksena on, että yhteiskunnan toiminnoille asetettuja rajoituksia ei voida poistaa nopeasti ja yhdellä kertaa. Rajoituksia tulisi poistaa asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne, testit ja tehohoidon kapasiteetti ovat hallinnassa koronaepidemian huipun jälkeen.

Ifon <a href="https://www.ifo.de/DocDL/Coronavirus-Pandemic_Strategy.pdf">raportin</a> nimi on ”Making the fight against coronavirus pandemic sustainable”. Se julkistettiin 2.4.2020.
IFO-instituutin johtaja on professori Clemens Fuest. Hänen edeltäjä oli hyvin tunnettu Hans-Werner Sinn, joka on vieraillut Suomessa monta kertaa. Strategian laadintaan on osallistunut 14 tutkijaa eri aloilta, kuten lääketiede, psykologia, lakitiede, teknologia ja taloustiede. Kaikki ovat professoreja ja tohtoreita.
Strategia on monivaiheinen ja riskiperusteinen. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä liittovaltion että osavaltioiden tasolla. Perusoletuksena on, että yhteiskunnan toiminnoille asetettuja rajoituksia ei voida poistaa nopeasti ja yhdellä kertaa. Rajoituksia tulisi poistaa asteittain ja siinä vaiheessa, kun virustilanne, testit ja tehohoidon kapasiteetti ovat hallinnassa koronaepidemian huipun jälkeen.
Kriisin hoidossa voi Saksan osavaltioiden ja eri alueiden välillä voi olla merkittäviä eroja. Lisäksi oletetaan, että rokote olisi käytössä aikaisintaan vuonna 2021 ja ehkä vasta sen jälkeen.
Saksan katsotaan hoitaneen koronan vaikutusten lieventämisen ja hallinnan varsin hyvin verrattuna Italiaan, Espanjaan ja Yhdysvaltoihin. Siellä <a href="https://www.worldometers.info/coronavirus/#countries">on ollut</a> noin 97 000 tartuntaa, kuolemantapauksia noin 1350. Tartuntojen testaaminen on ollut laajaa. Myös Saksassa oletetaan, että tartuntoja on huomattavasti enemmän kuin testeissä on paljastunut.
Strategiassa on kaksi pääosaa, terveydelliset toimenpiteet ja talouden sekä yhteiskunnan elvyttämisen keinot. Virusten testaamista lisätään huomattavasti ja vasta-ainetestaamiset aloitetaan ja laajennetaan. Jälkimmäisellä selvitetään immuniteetin saaneet. Suojavälineiden, lääkkeiden ja hengityskoneiden tuotantoa ja tarvittaessa ostoja ulkomailta kasvatetaan. Sairaalapaikkoja lisätään. Rakennetaan IT-teknologiaan perustuva koordinaatio- ja suunnittelujärjestelmä koronaviruksen vaikutusten seurantaan.
Talouden ja yhteiskunnan osalta tavoitteena on käynnistää vähitellen tuotannolliset ja palvelujen toiminnot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä riskiryhmiin. Toimenpiteet tulee suunnitella ottaen huomioon eri alueet, eri ihmisryhmät, sosiaalisen elämän eri dimensiot ja talouden eri sektorit. Nämä vaativat laajan tilastollisen aineiston keräämistä ja sen analysointia.
Rajoitusten poisto on suunniteltava tarkkaan. Ensin avataan toiminnot vähäriskisillä sektoreilla kuten koulut, päivähoitokodit ja automatisoidut tehtaat. Rajoitusten poistamisessa kärkipäähän tulevat alueet, joissa virus on levinnyt laajalle, koska immuniteetti on niissä kattavampi kuin muualla. Lisäksi avaamisen kärjessä tulisi olla rajoitukset, jotka aiheuttavat suurta psykologista stressiä.
Toiminnot ja yritykset, joissa etätyötä voidaan käyttää paljon, jäävät rajoitusten poistamisen jälkipäähän.
Neljää kriteeriä tulee soveltaa päätettäessä avata toiminnot vähitellen ja riskit huomioon ottaen. Ne ovat:
&#8211; infektioriski SARS-CoV-2 tartuttamiseen 
&#8211; riskit vakavaan Covid-19 tautiin 
&#8211; talouden ja sosiaalisen elämän merkitys eri alueilla 
&#8211; mahdollisuus ylläpitää turvatoimenpiteitä.
Tämän strategian toteuttaminen on hyvin vaativaa. Se edellyttää tilanteen ja vaikutusten jatkuvaa seurantaa ja analysointia. On kehitettävä malleja ja ohjelmia vaikutusten ja riskien analysointiin. Talouden aktiviteettia on elvytettävä siten, että ei oteta tarpeettomia terveysriskejä. Kansalaisten perusoikeuksien rajoituksia tulee minimoida.
IFO-instituution strategisessa suunnitelmassa ehdotetaan uuden organisaation Corona Task Force perustamista. Sen jäsenet olisivat eri alojen korkean tason asiantuntijoita. Task Force antaisi suosituksia poliittisille päättäjille eri keinojen käytöstä koronan vaikutusten vähentämiseksi sekä toimenpiteiden järjestyksestä ja ajoituksesta. Liittovaltion tasolla olisi National Task Force ja alueellisella tasolla Regional Task Force-yksiköt. Eri tasojen tulisi toimia läheisessä yhteistyössä. Liittovaltion tasolla on yleinen koordinaatiovastuu.
IFO-instituutin työryhmän ehdottamaa strategiaa ja toimenpiteiden listaa sekä niiden järjestystä kannattaa tutkia huolella Suomessa. Suomessa ei toistaiseksi ole keskusteltu vastaavanlaisen organisaation perustamisesta. Meillä on nyt päätetty perustaa valtioneuvoston kansliaan erityinen seurantaryhmä ja VM:n sekä TEM:n toimesta talouspolitiikan työryhmä, jonka puheenjohtaja on tri Vesa Vihriälä. IFO-instituutin ehdotus menee kuitenkin selvästi pitemmälle ja on kattavampi kuin edellä mainittu Suomen kahden erillisen työryhmän malli.

Saksa rakensi strategianuotit koronakriisin hallintaan ja rajoitusten purkamiseen – edellyttävät tilanteen ja vaikutusten jatkuvaa seurantaa

Alexander Stubbin saksalaismedialle antama lausunto on herättänyt Welt-lehden lukijoissa suurta hilpeyttä. Stubb kehuu Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta. Lukijakommenttien mukaan tämä on vähän kuin kehuisi VW-konsernia dieselautojen päästöhuijauskriisin ratkaisemisesta.

EU-komission puheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Alexander Stubb kisaa europarlamentin EPP-ryhmän kärkiehdokkuudesta, joka ratkaistaan torstaina Helsingissä pidettävässä EPP:n kokouksessa, johon osallistuu useita Euroopan valtionpäämiehiä ja huippupoliitikkoja. Stubbin kauniista sanoista huolimatta Angela Merkelin odotetaan asettuvan saksalaisehdokas Manfred Weberin tueksi.
Welt-lehden <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article183211766/Streit-in-der-EVP-Wer-hat-denn-die-Migrationskrise-geloest-Es-war-Angela-Merkel.html">juttu</a> oli otsikoitu: &#8221;Kuka ratkaisi maahanmuuttokriisin? Se oli Angela Merkel.&#8221; Monet lukijoista epäilivät, että otsikossa on kirjoitusvirhe, ja että siinä olisi pitänyt lukea &#8221;Kuka aiheutti maahanmuuttokriisin?&#8221; Juttu on kerännyt satoja kommentteja, joista monet ovat herkullisen ivallisia. Yhdeksi syyksi väärinkäsitykselle epäillään muun muassa sitä, että suomi on niin erikoinen kieli.
Alexander Stubbin kommentti kuului kokonaisuudessaan näin: &#8221;Kuka on ratkaissut maahanmuuttokriisin? Se oli Angela Merkel EU-Turkki-sopimuksellaan. Hän oli osa ratkaisua, ei itse ongelmaa.&#8221; Monet lukijat huomauttavat, että turvapaikanhakijakriisi on kaikkea muuta kuin ohi. EU:n ja Turkin välisessä sopimuksessa on periaatteessa kyse siitä, että EU on sitoutunut maksamaan Turkille kuusi miljardia euroa, jotta Turkki ei päästäisi aivan kaikkia laittomasti Kreikkaan yrittäviä rajan yli.
<h4>Kaikki eivät jää ikävöimään Merkeliä</h4>
Alexander Stubbin kehut Merkelin maahanmuuttopolitiikalle ovat aivan omaa luokkaansa. Jopa suppenevalevikkisen maakuntalehti Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Minttu Mikkonen myöntää <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005888349.html">pääkirjoitussivun kolumnissaan</a>, että on paljon ihmisiä, jotka eivät jää ikävöimään Merkelin politiikkaa.
&#8211; Tulevissa historiankirjoissa mainittaneen, että hän [Merkel] piti kreikkalaisia kovassa talouskurissa, päätti ajaa Saksan ydinvoimalat alas tullen lisänneeksi saastuttavan ruskohiilen käyttöä, ja kaatui siihen, että antoi pakolaisten tulla Euroopan läpi Saksaan, Mikkonen kirjoittaa.
Tämä on paljon Stubbia realistisempi käsitys Merkelin poliittisesta perinnöstä.
EPP-ryhmän kärkiehdokkaalla on hyvät mahdollisuudet nousta EU-komission puheenjohtajaksi. Torstaina todennäköisesti nähdään, että edes Alexander Stubbin antamat vuolaat kehut eivät saa Merkeliä asettumaan suomalaisehdokkaan taakse. Ja koska poliittista uraansa lopettelevalla Angela Merkelillä on yhä valtavasti sananvaltaa, EPP:n kärkiehdokas tullee olemaan CSU:n Manfred Weber.
<h4>Sinn: Merkelin kuusi ajatusvirhettä</h4>
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignright size-medium wp-image-48161" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-200x300.png" alt="" width="200" height="300" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-200x300.png 200w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-768x1152.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-683x1024.png 683w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-67x100.png 67w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn-25x38.png 25w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/11/800px-Hans_Werner_Sinn.png 800w" sizes="auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px" /></a>Merkelin ansioita ja poliittista perintöä arvioidessa on syytä kääntyä saksalaisen taloustieteilijän Hans-Werner Sinnin puoleen (kuvassa). Hän listasi jo 2016 <a href="http://www.hanswernersinn.de/de/Wirtschaftswoche_22012016">kirjoituksessaan</a> ne ajatusvirheet, joiden varassa Merkelin Saksa pakolaispolitiikkaa harjoitti.
Sinnin mukaan turvapaikanhakijoiden hallitsematon tulva ylittää saksalaisen yhteiskunnan integrointikyvyn, provosoi kilpailemaan yhteiskunnan niukoista resursseita &#8211; ja synnyttää Villin Lännen yhteiskunnan. Saksan politiittinen järjestelmä on edelleen shokissa, ja politiikka on menettänyt taloudellisen ja oikeudellisen suuntautumisensa. Keskustelua dominoivat suositut mutta väärät argumentit &#8211; ja se vaikeuttaa ratkaisua löytämistä ongelmiin.
Suurimmat ajatusvirheet Hans-Werner Sinnin mukaan ovat:
Ajatusvirhe 1: Saksa ei pysty suojaamaan 6000 kilometrin rajaansa teknisistä syistä.
Väite on väärä. Saksan rajojen pituus on erittäin pieni suhteessa maan ja väestöön kokoon. Yhtä Saksan kansalaista kohden ulkorajaa on ainoastaan 7,4 cm. Vertailun vuoksi yhtä Tanskan kansalaista kohden rajaa 130 cm, Ruotissa 56 cm ja Sloveniassa 67 cm ja Unkarissa 22 cm. Jos nämä maat kykenevät suojelemaan rajojaan, niin Saksakin kykenee siihen.
Ajatusvirhe 2: Turkki ja Libanon kantavat edelleen paljon suurempaa taakkaa pakolaisten majoittamisesta kuin Saksaan.
Väite jättää ensinnäkin huomiotta sen, että nämä kaksi naapurimaata ovat velvollisia hyväksymään pakolaiset Geneven pakolaisyleissopimuksen nojalla. Toiseksi nämä maat eivät ole hyvinvointivaltioita, jotka tarjoaisivat pakolaisille likimainkaan samanlaisia etuja kuin Saksassa.
Ajatusvirhe 3: Saksa ei voi hylätä turvapaikanhakijoita, koska heitä suojellaan perussäädöksellä.
Tämä väite on väärä siinä tapauksessa, kun Saksaan saavutaan maateitse. Siitä, että tällaiset pakolaiset eivät voi hakea turvapaikkaa Saksasta, on säädetty selvästi perustuslaissa, ja perustuslakituomioistuin tunnustaa sen. Turvapaikkamenettelystä annetussa laissa edellytetään, että viranomaiset kieltäytyvät turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta turvallisten kolmansien maiden kautta ilman turvapaikkamenettelyä. Merkelin hallitus ei ole noudattanut näitä säädöksia.
Ajatusvirhe 4: Avoimet rajat ovat vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki.
Väite on väärä, koska se perustuu virheelliseen käsitykseen valtion luonteesta. Valtio on luonteltaan eräänlainen &#8221;klubin jäsenten&#8221; palveluiden toimeenpanija liittyen julkisen infrastruktuurin ja valtiollisen vakuutusturvan hoitamisen ja hyvinvointipalveluiden uudelleenjakoon. Kansojen vapaa ja rauhanomainen rinnakkaiselo edellyttää, että näiden klubituotteiden kansallista omistajuutta suojelellaan &#8211; samaten kuten yksityisen omaisuuden oikeudellinen ja fyysinen suojelu on vapaan yhteisön edellytys.
Ilman omistusoikeuden takaamista syntyy Villin Lännen -yhteiskunta, jossa rauhanomainen resurssien vaihto korvautuu ryöstelyllä ja jossa ihmisiä kannustetaan siirtymään yhteiskunttaa hyödyttävästä tuottavasta toiminnasta yhteiskuntaa tuhoavaan käyttäytymiseen. Vaikka tämä periaate koski aikanaan lähinnä yksityisomaisuutta, niin täsmälleen sama periaate pätee myös valtion kautta yhteisomistuksessa olevaan klubin omaisuuteen.
Ajatusvirhe 5: Saksa kykenee integroimaan kaikki halukkaat maahanmuuttavat.
Saksa ei kykene tähän, koska Saksan taloudelliset resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Saksalaisen hyvinvointivaltion tukemien ihmisten määrä ylittää Saksan yhteiskunnan kantokyvyn. Yksinomaan Välimeren muslimimaissa (Turkkia ja Albaniaa lukuun ottamatta) sekä Irakissa ja Afganistanissa elää 267 miljoonaa ihmistä. Vaikka ainoastaan pieni osa heistä haluaisi siirtyä Saksaan, se olisi huomattavasti enemmän kuin Saksa koskaan pystyy kantamaan. Näiden maiden vuotuinen syntyvyyden ylijäämä on jo yksin lähes kuusi miljoonaa ihmistä. Mikäli Turkin eteläpuoliset ja Saharan autiomaan eteläpuoliset maat huomioidaan, on kyse potentiaalisesti mittaamatoman suuresta muuttoliikeestä.
Ajatusvirhe 6: Maahanmuuttajien alkuperämaita on tuettava, jotta maahanmuuttoa ei enää kannusteta.
Tämä väite on ongelmallinen, koska se kieltää Saksan liittotasavallan kansallisen oikeuden Saksan valtion omaisuuteen. Samoin voisi väittää, että velvollisuuteni on antaa niin paljon rahaa ventovieraalle henkilölle, joka haluaa muuttaa asuntooni asumaan, että hän vapaaehtoisesti luopuu muuttosuunnitelmistaan. Kyseessä on kommunismin keskeinen periaate, joka sivuuttaa tyystin omistusoikeudet. On tietenkin oikein auttaa vaikeuksissa olevia naapureita.
Humanitaarisista syistä on perusteltua auttaa Syyrian sodan pakolaisia heidän kotimaahansa lähellä ja auttaa heitä voittamaan arabimaiden kaaoksen. Ei kuitenkaan ole laillista oikeutta vaatia muita antamaan tämäntyyppistä apua. Avun antamisen on perustuttava avunantajan vapaaehtoisuuteen.

Stubb kehui estoitta Merkeliä maahanmuuttokriisin ratkaisemisesta, saksalaiset purskahtivat nauruun – ”Onko tämä kirjoitusvirhe?”

Kreikkalaislehti Kathimerini <a href="http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite1_1_12/06/2015_550986" target="_blank">kertoo</a> euroalueen päättäjien pitävän Kreikan maksuhäiriötä mahdollisena. Aiempi päättäjien linjaus on ollut, että sopu kyllä syntyy.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n neuvottelijat <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/830f9be4-1055-11e5-ad5a-00144feabdc0.html" target="_blank">poistuivat</a> Kreikka-neuvotteluista torstaina, koska osapuolet eivät ole juuri lähentyneet toisiaan. Tieto IMF:n vetäytymisestä aiheutti perjantaina markkinapaniikin.
Kreikkalaispankkiosakkeiden pudotusluvut olivat prosenteissa kaksinumeroisia. Samoin Kreikan joukkovelkakirjat halpenivat rajusti sysäten lainakorot yhä ylemmäs. IMF palasi viikonloppuna neuvottelupöytään.
Kreikan päähallituspuolue Syrizan rivit ovat hajallaan. Osa puolueen maltillisen linjan kansanedustajista haluaisi yksinkertaisesti vain keskeyttää tuloksettomat neuvottelut velkojaosapuolien kanssa.
Sunnuntaina käydyt neuvottelut päättyivät vajaan tunnin tuloksettoman riitelyn jälkeen, talouslehti Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/5530f788-1288-11e5-bcc2-00144feabdc0.html" target="_blank">kirjoittaa</a>. Sunnuntaisten neuvottelujen arveltiin olleen viimeinen hetki päästä sopuun. Euromaiden valtiovarainministereistä koostuva euroryhmä kokoustaa vielä myöhemmin tällä viikolla. Euroryhmä saattaa esittää viimeisen &#8221;ottakaa tai jättäkää&#8221; -tyylisen tarjouksen. Kreikkalaisneuvottelijat vakuuttavat kuitenkin, etteivät he aio perääntyä.
<h4>Mitä EKP tekee?</h4>
Euroopan keskuspankki on pitänyt kreikkalaispankkeja pinnalla myöntäen Kreikan keskuspankin kautta lisää ELA-hätärahoitusta. ELA:n suuruus on nyt 83 miljardia euroa.
Kreikkalaispankit ovat joutuneet vaikeuksiin vilkkaana jatkuneen talletuspaon aikana. Ilman ELA-tukea Kreikka olisi joutunut jo pääomakontrolleihin, erityisesti asettamalla talletuksille nostorajat.
Kathimerinin mukaan EKP voi kuitenkin joutua kohta sulkemaan viimeisenkin hätärahoituskanavan. Koska neuvotteluja velkaohjelmasta käydään edelleen, niin EKP ei ole lähtenyt rajoittamaan hätärahoitusta. Paineet lisätuen myöntämisen katkaisemiseen kuitenkin kasvavat koko ajan.
Ilman Kreikan lisätukea maa tuskin pystyy maksamaan heinäkuussa EKP:lle erääntyviä useamman miljardin euron velkoja. EKP osti nämä velkakirjat eurokriisin alkuvuosina. Maksuhäiriö EKP:n luotoille tarkoittaisi kuitenkin sitä, ettei EKP voisi enää pitää kreikkalaispankkejakaan maksukykyisenä. Tällöin sen tulisi sääntöjen mukaan katkaista hätärahoitus.
<h4>Hans-Werner Sinn moittii ELA-tukea</h4>
IFO-instituutin johtaja, talousprofessori Hans-Werner Sinn ei ole lainkaan tyytyväinen EKP:n jatkuvaan lisätukeen kreikkalaispankeille. <a href="http://www.project-syndicate.org/commentary/varoufakis-ecb-grexit-threat-by-hans-werner-sinn-2015-05" target="_blank">Hän kirjoittaa</a> Project Syndicaten sivuilla, että kyseessä on Kreikan osalta varsin tarkkaan laskelmoitu vedätys.
Sinnin mukaan EKP:n alati kasvava ELA-tuki mahdollistaa kreikkalaistilien tyhjennyksen, joka on nyt ollut käynnissä miltei koko tämän vuoden. Tämän vuoksi Kreikka ei ole asettanut tileille nostorajoituksia, vaikka Sinnin mielestä kreikkalaispankit eivät pysyisi hetkeäkään pystyssä ilman hätärahaa.
Kreikkalaiset saavat siis Sinnin mielestä kaikessa rauhassa nostaa varansa turvaan. Sinnin mukaan Kreikan maksuhäiriötilanteessa lasku jää kuitenkin EKP:n maksettavaksi.
EKP:n oma pääoma ei riittäisi kattamaan kovinkaan pitkälle näitä tappioita. Keskuspankki voi tosin toimia myös negatiivisella pääomalla, mutta EKP voisi kokea kovan arvovaltaiskun näin toimiessaan. Jos Sinn on tappioiden suhteen oikeassa niin yksi vaihtoehto kuitata tappiot tapahtuisi euromaiden pääomituksen myötä.
Sinnin näkemyksille tuli lisää tukea suoraan Syrizalta. Brittilehti <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/11673989/Syriza-Left-demands-Icelandic-default-as-Greek-defiance-stiffens.html" target="_blank">Telegraphin sivuilla</a> Syrizan edustajat kertovat varsin suoraan, että juuri tästä on kyse.
– Mitä suuremmaksi talletuspako kiihtyy, sitä helpommaksi Kreikan euroero tulee, yksi edustaja täräyttää.
– Tämä on meidän valttikorttimme, toinen edustaja säestää.

Europäättäjätkin varautuvat Kreikan maksuhäiriöön

Kansainvälinen kehitys- ja yhteisyöjärjestö (OECD) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat aiemmin syyskuussa vaatineet Euroopan keskuspankilta (EKP) lisätoimia euroalueen aneemisen talouskehityksen piristämiseksi. Nyt vaikutusvaltaiset ekonomistit ovat ajatuspaja CEPR:ssä (Centre for Economic and Policy Research) tulleet samaan päätelmään, talouslehti The Wall Street Journal <a href="http://online.wsj.com/articles/gloom-gathers-over-eurozone-outlook-1411982061">kirjoittaa</a>.
Euroalueen inflaatio putosi 0,3 <a href="http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-30092014-AP/EN/2-30092014-AP-EN.PDF">prosenttiin</a>. Belgiassa inflaatio oli maan <a href="http://statbel.fgov.be/en/statistics/figures/economy/consumer_price_index/">tilastokeskuksen</a> mukaan pudonnut deflaation puolelle. Espanjassa kuluttajahinnat jatkoivat <a href="http://www.ine.es/en/daco/daco42/daco4218/ipce0914_en.pdf">putoamistaan</a>.
Poliittinen pidättäväisyys voi kuitenkin vesittää EKP:n suurimittaiset ostot, Financial Timesissa <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/e0a08022-459c-11e4-ab10-00144feabdc0.html">todetaan</a>. EKP on todennut, että se ei osta taseeseensa riskipitoisia arvopapereita jos euromaiden hallitukset eivät tule takaamaan mahdollisia tappioita.
Analyytikoiden mielestä suurta hyppäystä parempaan ei ole tosin luvassa, mikäli EKP ei lähde markkinoille ostamaan myös arveluttavampia arvopapereita.
<h4>Saksassa vastamyrsky</h4>
IFO-instituutin (taloudellinen tutkimuslaitos) johtaja Hans-Werner Sinn kirjoittaa puolestaan täysin toisella sävelellä Financial Timesin <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/09b1d31c-47c8-11e4-ac9f-00144feab7de.html">mielipidekirjoituksessaan</a> siitä, mitä EKP:n tulisi tehdä.
Sinn syyttää EKP:ta mandaattinsa ylittämisestään. Hän kuvaa EKP:n toimineen niin, että keskuspankki on vain ostanut taseeseensa – euroalueen veronmaksajien niskaan – yksityisten holtittomasti myöntämiä ja ottamia luottoja. Hän katsoo, että euromaiden valtiolainaostojen jälkeen EKP lähtee seilaamaan yksityismarkkinoiden velkakirjalaineille.
Sinn ripittää kovin sanoin eteläisten euromaiden hallituksia, jotka ovat näiden &#8221;häivebail-outtien&#8221; myötä saaneet lisätä velkahurmostaan kaiken aikaa. Samalla pohjoisten euromaiden hallitukset ovat nojanneet taakse päin huojentuneena siitä, ettei näitä tukipaketteja tarvitse siten nuijia läpi kansallisissa parlamenteissa.
Sinn muistuttaa UBS-pankin toimitusjohtajan ja Bundesbankin ex-johtaja Axel Weberin sanoneen, että EKP alkaa muuttua roskapankiksi.
Sinn kirjoittaa Saksan perustuslakituomioistuimen todenneen, ettei tällainen toiminta ole Saksan perustuslain mukaista, ja että Saksan hallitus ei voi vain katsella tyynesti sivussa maailman menoa. Hän toteaa saksalaisilla olevan täysi oikeus haastaa hallitus oikeussaliin perustuslakinsa rikkomista vastaan.

EKP:lta odotetaan lisätoimia