Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

hengityskone

Pandemian kiihtyessä alkavat suojavarusteet ja hengityskoneet olla kortilla. Hengityskone on apuväline, joka voi pelastaa koronapotilaan teho-osastolla. Amerikkalaisen huippuyliopisto MIT:n tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka on huokea valmistaa ja helppo käyttää. MIT E-Vent -hengityskoneesta kertoo ExtremeTech-sivusto.
Hengityskoneen funktio on yksinkertaisesti painaa happea potilaan keuhkoihin, kun tämä ei enää jaksa itse hengittää. Hengityskone antaa potilaan elimistölle aikaa taistella itse virusta vastaan ja siksi se pelastaa monen vakavasti sairaan hengen.
USA:n sairaaloissa on käytössä 170 000 hengityskonetta mutta asiantuntijoiden mukaan ne eivät riitä, kun koronapandemia saavuttaa huippunsa.
Hyväksyntä loppusuoralla
MIT E-Vent hengityskoneen kehittäminen <a href="https://www.extremetech.com/extreme/308236-mit-develops-cheap-open-source-ventilator-for-coronavirus-treatment">alkoi</a> itse asiassa jo vuosikymmen sitten teknisen yliopiston hienomekaanisten laitteiden suunnittelukurssilla. Toisin kuin sairaaloiden monimutkaisia vehkeitä, E-Vent-konetta pystyy operoimaan manuaalisesti ja ilmeisesti myös ilman syvällistä erikoiskoulutusta. Laitteen materiaalihinta on noin 100 dollaria.
Piirustukset ja hengityskone valmistuivat kurssilla mutta jäivät hyllylle pölyttymään. Nyt laite on kaivettu esille, nykyaikaistettu ja toimitettu viranomaisille hyväksyntää varten. Eläinkokeiden jälkeen laite hyväksyttäneen hätäkäyttöön jo lähitulevaisuudessa. Laitetta pystyy valmistamaan lähes pajassa kuin pajassa ja se perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten piirustukset ovat kaikkien saatavilla.
Pölynimurista hengityskoneeksi
Myös Floridan yliopistossa on <a href="https://www.news4jax.com/health/2020/03/30/uf-researchers-develop-low-cost-open-source-ventilator/">kehitetty</a> yksinkertainen hengityskone, jonka piirustukset ovat julkisesti saatavilla. Anestesian professori Samsun Lampotangin johdolla tutkijat ovat saaneet aikaan laitteen, jonka osat löytyvät periaatteessa kaupan hyllyltä. Lampotang tosin rakensi jo opiskeluaikoinaan vuosikymmeniä sitten hengityskoneen, josta tuli kaupallinen menestys.
Pölyimurivalmistajanakin tunnettu Dyson on puolestaan kehittänyt teknisesti korkeatasoisen hengityskoneen vain 10 päivässä. Britannian terveysviranomaiset ovat <a href="https://interestingengineering.com/dyson-designs-and-develops-ventilator-in-just-10-days-for-coronavirus-patients">tilanneet</a> 10 000 laitetta, vaikka hyväksymisprosessi on kesken. Dyson aikoo itse lahjoittaa vielä 1 000 hengityskonetta brittisairaaloihin ja 4 000 laitetta ulkomaisiin hoitolaitoksiin.
&nbsp;

Kun hätä on suurin – jokahenkilön hengityskone pelastaa 100 dollarilla

Koronavirusepidemian aiheuttamat laajamittaiset ongelmat tehohoitopaikkojen ja tarvittavien hoitotarvikkeiden riittävyydestä ovat nousseet esille niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tullut yllätyksenä, vaan ongelmat on tiedetty jo vuosia.
Tiedosta huolimatta ongelmia ei ole ratkaistu, eikä tarvittavaa varautumista yllättävään kriisitilanteeseen ole tehty.
Jo vuonna 2009 H1N1-sikainfluessaepidemian aikaan käytiin laajamittaista keskustelua muun muassa hengityskoneiden vähäisestä määrästä. Tuolloin Puolustusvoimat kunnosti 40 hengityskonetta valmiusvarastoonsa, varautuessaan tilanteeseen, jossa Suomen 230 hengityskonetta eivät tarjoaisi riittävää hoitoa sitä tarvitseville.
Olisi pitänyt ottaa opiksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen nosti asian esille jälleen torstaina hallituksen kyselytunnilla ja jätti aiheesta myös vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessään Juvonen tiedustelee, miten hallitus varautuu koronaepidemiasta johtuvan tehohoidon laajamittaiseen tarpeeseen ja mihin toimiin hallitus ryhtyy hengityskoneiden, osaavan tehohoitohenkilöstön, hoitotarvikkeiden ja suojavarusteiden riittävyyden takaamiseksi epidemian aikana.
&#8211; Huolestuttavaa on se, ettei tarvittavaa varautumista ole tehty, vaikka ongelmakohdat on tiedostettu varsin hyvin jo yli kymmenen vuotta. Jo tuolloin sikainfluenssaepidemian uhatessa sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt näitä ongelmakohtia muun muassa sairaanhoitopiirien edustajien kanssa.
&#8211; Syytä siihen, miksi varautumista ei tiedosta huolimatta ole tehty, on vaikea tietysti ulkopuolelta arvioida. Ehkä syynä oli se, ettei sikainfluenssa lopulta muodostunut ennakoidun laajuiseksi pandemiaksi. Asia ei olisi kuitenkaan saanut jäädä siihen, vaan tilanne olisi tullut nähdä hyvänä varoituksena ja oppituntina, johon nojata ja jonka pohjalta varautumista tehdä, Juvonen toteaa.
Tehohoitohenkilöstöä liian vähän
Huoli hengityskoneiden ja tehohoitopaikkojen riittävyydestä pitää sisällään myös huolen osaavasta tehohoitohenkilöstöstä.
&#8211; Hengityskoneiden lisäksi pulaa on myös hoitajista, jotka hallitsevat tehohoitopotilaan hoidon. Tämä pula on krooninen ja olemassa niin sanottuina normaaleinakin aikoina. Osaavaan tehohoitoon kykenevän henkilöstön vähäinen määrä johtuu siitä, että koulutus on vaativa ja pitkä, sekä palkkaus matala työn vaativuuteen nähden. Koronakysymysten äärellä tällä hetkellä on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten emme ole mieltäneet tuon ammattikunnan kannustamista ja tukemista kunnolla.
&#8211; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema varautumissuunnitelma pandemiaa varten on päivitetty viimeksi vuonna 2012. Jo tuossa suunnitelmassa olisi tullut osata ottaa huomioon nyt käsillä olevat ongelmat. Olisiko jo korkea aika päivittää tämä suunnitelma ajan tasalle? Juvonen kysyy.

Juvonen: Sikainfluenssasta ei sittenkään opittu – hengityskonepula oli jo silloin tiedossa

Maailmalla on jo viikkoja käyty kiivasta keskustelua siitä, mikä olisi paras strategia koronapandemian pysäyttämiseksi. Joidenkin mielestä erilaisia rajoituksia on tehty jo liikaakin ja niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat liian kovat. Toiset taas ovat sitä mieltä, että koronan vastustamiseksi on tehty liian vähän ja kaikki toimenpiteet on tehty liian myöhään. Amerikkalainen ohjelmistoyrittäjä Tomas Pueyo esittää Vasara ja tanssi -nimisen strategian, joka perustuu siihen, että heti kärkeen tehdään kovia toimenpiteitä: koronavirusta isketään kuin vasaralla. Sen jälkeen alkaa tanssi: tarkka tasapainottelu normaalin arjen ja välttämättömien viruksen torjuntatoimien välillä. 
Yhdysvaltalainen ohjelmistoinsinööri Tomas Pueyo on julkaissut perinpohjaisen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56">analyysin</a> siitä, miten koronavirusepidemiaa vastaan tulisi taistella. Hän kutsuu strategiaansa nimellä Vasara ja tanssi. Suomen Uutiset julkaisee suomenkielisen tiivistelmän Pueyon pitkästä artikkelista.
Artikkelin ydinsanoma on seuraava: &#8221;Rankat koronaviruksen torjuntatoimenpiteet pitää aloittaa niin nopeasti kuin mahdollista, mutta ne kestävät vain joitakin viikkoja, eivät kuukausia. Mikäli jälkihoito tehdään huolellisesti, jälkikäteen ei tule suurta tartuntahuippua. Kaikki tämä voidaan toteuttaa kohtuullisin yhteiskunnallisin kustannuksin ja samalla säästää miljoonia ihmishenkiä. Mutta jos näihin toimenpiteisiin ei ryhdytä, kymmenet miljoonat saavat tartunnan ja monet heistä kuolevat. Samassa rytäkässä kuolevat myös kaikki muut tehohoitoa tarvitsevat, sillä terveydenhoitojärjelmä tulee romahtamaan.”
<h4>Tämänhetkinen tilanne</h4>
Juuri nyt tilanne on se, että monet maat ovat viimeisen viikon sisällä siirtyneet koronaepidemian vähättelystä tiukkoihin rajoitustoimiin. Terveydenhoitojärjestelmä on kovilla monissa maissa.
Todettujen koronatartuntojen määrät ovat lähteneet eksponentiaaliseen kasvuun useissa maissa. Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja USA:ssa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Italiassa oli siinä vaiheessa, kun siellä aloitettiin laajat sulkutoimenpiteet. Lisäksi maailmassa on 16 muuta maata, joissa on jo todettu enemmän tartuntoja kuin Wuhanissa oli siinä vaiheessa, kun siellä laitettiin koko kaupunki kiinni.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60821" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png" alt="" width="3348" height="1862" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi.png 3348w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-300x167.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1024x570.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-768x427.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-1536x854.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-2048x1139.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-100x56.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio2b_fi-60x33.png 60w" sizes="auto, (max-width: 3348px) 100vw, 3348px" /></a>
KAAVIO 2 Koronavirustapaukset maittain. Kuva: Tomas Pueyo. 
Koronatartuntoja on tähän mennessä todettu enimmäkseen rikkaissa teollisuusmaissa. Ehkä kehitysmaat ovat toistaiseksi välttyneet pandemialta, koska ne eivät ole yhtä hyvin kytköksissä muihin maihin kuin teollisuusmaat, tai ehkä viruksen levinnäisyyttä kehitysmaissa ei vain tiedetä puutteellisen testauksen vuoksi, mutta harva maa tulee pitkän päälle välttymään koronaepidemialta.
<h4>Mitä voimme tehdä?</h4>
Eri maissa on tähän mennessä toteutettu monenlaisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi: on julistettu poikkeustiloja, suljettu kouluja ja päiväkoteja, rajoitettu ihmisten ulkonaliikkumista, siirrytty etätyöhön ja kehotettu ihmisiä ottamaan sosiaalisesti etäisyyttä toisiinsa. Lisäksi on otettu käyttöön erilaisia matkustusrajoituksia ja suljettu rajoja ei-välttämättömältä liikenteeltä.
Tomas Pueyo käsittelee artikkelissaan ensin aiemmin esitettyjä perusstrategioita koronaepidemian suhteen. Toimintavaihtoehdot ovat:
1. Ei tehdä mitään 
2. Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää 
3. Pyritään rajoittamaan ja eristämään epidemia.
<h4>Kaiken ytimessä on R eli tartuttavuusluku</h4>
Keskeinen käsite eri toimintastrategioita tarkasteltaessa on R-luku eli tartuttavuusluku. Sillä mitataan viruksen kykyä tartuttaa ihmisiä. Luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä.
Epidemian alkuvaiheessa (päivänä nolla) R0-luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi todennäköisesti tartuttaa, kun kenelläkään ei ole immuniteettia eikä mitään vastatoimia ole tehty. Normaalisti tämä luku on jossain kahden ja kolmen välillä, eli epidemiaan valmistautumattomassa maassa jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi tai kolme muuta ihmistä.
Niin kauan kuin R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Virusepidemiaa torjuttaessa tartuttavuusluku pyritään laskemaan alle yhden, jolloin epidemia alkaa hiipua.
<h4>Strategia 1: Ei tehdä mitään</h4>
Tämä strategia tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että epidemian leviämisen estämiseksi ei tehdä juuri mitään. Tämä johtaisi siihen, että yllättävän suuri määrä ihmisiä kuolee.
Esimerkiksi USA:n tapauksessa tämä tarkoittaisi pahimmillaan, että sairaalahoidossa olisi 14 miljoonaa ihmistä samaan aikaan ja noin 10 miljoonaa ihmistä kuolisi. Lievemmässä skenaariossa vain neljäsosa amerikkalaisista saisi tartunnan ja kuolleisuus olisi neljän prosentin sijasta vain 0,6 prosenttia, jolloin tuloksena olisi vain puoli miljoonaa kuollutta. Tomas Pueyo arvioi, että &#8221;ei tehdä mitään&#8221; -toimintamallissa USA:n kuolinluvut asettuisivat jonnekin näiden kahden skenaarion, eli puolen miljoonan ja kymmenen miljoonan kuolleen välimaille.
Erityisongelmaksi nousee se, että terveydenhoitojärjestelmä ylikuormittuu.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60818" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png" alt="" width="2866" height="1839" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi.png 2866w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-300x192.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1024x657.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-80x50.png 80w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-768x493.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-1536x986.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-2048x1314.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-100x64.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio4_fi-60x38.png 60w" sizes="auto, (max-width: 2866px) 100vw, 2866px" /></a>
KAAVIO 4 Sairaalahoitoon joutuneiden määrä (vaalean siniset raitapalkit) vs tehohoitoon joutuneiden määrä (vaalean sininen alue). Kuva: Tomas Pueyo
Vaaleansiniset palkit kuvaavat sairaalahoitoon joutuvien määrää. Tummempi sininen alue kuvaa tehohoitoa tarvitsevia potilaita. Punainen katkoviiva kuvaa sairaaloiden resursseja tehohoitopaikoissa ja hengityskoneissa mitattuna. Kaavio kuvaa USA:n tilannetta, mutta sama pätee muihinkin maihin: tehohoitoa vaativien koronapotilaiden määrä tulee olemaan useiden kuukausien ajan paljon suurempi kuin käytettävissä olevien hengityskoneiden määrä.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että tehohoitopaikkoja ei riitä kenellekään muille tehohoitoa tarvitseville. Edes tavallista hoitoa muihin sairauksiin on vaikea saada koronaepidemian aikana.
Jotain on siis pakko tehdä. Toimintavaihtoehdot ovat epidemian lievittäminen tai sen mahdollisimman tiukka rajoittaminen ja eristäminen. Molemmissa vaihtoehdoissa pyritään madaltamaan tartuntojen kasvun käyrää, mutta hieman eri tavoin.
<h4>Strategia 2: Lievennetään epidemiaa ja madalletaan käyrää</h4>
Tämän strategian ydinajatus on, että koronaepidemiaa ei voida estää ilman rokotetta ja lääkkeitä, joten nyt on vain pyrittävä lievittämään sitä ja pitämään tartuntakäyrä mahdollisimman matalana, jotta terveydenhoitojärjestelmä ei ylikuormitu.
Haittapuolena on kuitenkin se, että tartuntakäyrää ei saada kevyillä keinoilla niin matalaksi, etteikö tehohoidon kapasiteettiraja ylittyisi moninkertaisesti, kuten edellä kuvattiin. Käyrä loivenee, mutta levenee, mikä johtaa siihen, että tehohoidon ylikuormitus kestää paljon kauemmin kuin &#8221;ei tehdä mitään&#8221; -vaihtoehdossa.
Tähän toimintamalliin liittyy myös ajatus laumasuojan hankkimisesta koko väestölle. Laumasuojan idea on se, että koska rokotetta ei vielä ole olemassa, immuniteetti pyritään hakemaan sen kautta, että viruksen jo sairastaneet ovat immuuneja virukselle. Mikäli tällainen immuniteetti muodostuu riittävän monelle, koko väestö on turvassa epidemian uusiutumiselta.
Laumasuojan hakeminen voi kuitenkin kaatua siihen, että riittävän pitkäaikaista immuniteettia ei synnykään, tai että virus mutatoituu niin paljon, että kerran sairastamalla saatu immuniteetti ei auta. Koronaviruksen tiedetään mutatoituneen moneen kertaan jo nyt, ja mitä enemmän tartunnan saaneita on, sitä enemmän on mahdollisuuksia mutaatioihin.
<h4>Strategia 3: Tukahdutetaan epidemia</h4>
Tässä strategiassa epidemian leviämistä pyritään heti alussa rajoittamaan tiukoilla toimenpiteillä. Onnistuessaan tämä toimintatapa tarkoittaa, että kuolonuhrien määrä liikkuu kymmenien miljoonien sijasta vain kymmenissä tuhansissa.
Tiukoilla liikkumisrajoituksilla ja eristystoimenpiteillä pyritään katkaisemaan tartuntojen määrän eksponentiaalinen kasvu. Jos toimet tehoavat, myöskään terveydenhoitojärjestelmä ei romahda, jolloin kaikki tehohoitoa tarvitsevat myöskin saavat sitä. Tällöin kuolleisuus jää alhaiseksi.
Hallitukset kuitenkin epäröivät tiukkojen rajoitusten käyttöönottoa, koska pelkäävät niitä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita yhteiskunnan sulkeminen jopa kuukausiksi tuo tullessaan. Lisäpelkona on se, että jos rokotetta ei saada kehitettyä, epidemia palaa myöhemmin.
Tomas Pueyon mukaan tärkeintä on kuitenkin voittaa aikaa, jotta epidemiaan voidaan valmistautua paremmin hankkimalla riittävä määrä testaus- ja suojavälineita ja hengityskoneita. Aikaa tarvitaan myös lääkehoidon ja rokotteen kehittämiseen.
Wuhanin esimerkki osoittaa, että viruksen leviäminen voidaan todellakin katkaista käyttämällä erittäin tiukkoja karanteenitoimenpiteitä. Epidemian alussa Wuhanin R-luvuksi laskettiin peräti 3,9. Jokainen tartunnan saanut tartutti siis keskimäärin neljä muuta. Kaupungin sulkemisen ja karanteenitoimien jälkeen R-luku laski 0,32:een. Tällä hetkellä Wuhanin kaupungissa ja sitä ympäröivässä 60 miljoonan asukkaan maakunnassa ei esiinny lainkaan uusia koronatartuntoja.
<h4>Strategia 4: Vasara ja tanssi</h4>
Yleisimmät liikkumisrajoituksiin ja karanteeniin liittyvät huolenaiheet ovat:
&#8211; kuinka kauan tämä oikeasti kestää? 
&#8211; miten kalliiksi tämä tulee? 
&#8211; tuleeko kaikesta huolimatta uusi kasvupiikki tartunnoissa?
Tomas Pueyon käsitteellistämä Vasara ja tanssi -strategia perustuu siihen, että epidemiaa isketään ikäänkuin vasaralla päähän heti kun se näyttää ruman naamansa jossakin. Tavoitteena on saada R-luku niin lähelle nollaa niin nopeasti kuin mahdollista. Kun tämä on saavutettu, liikkumisrajoituksia voidaan lieventää. Jälkimmäistä vaihetta Pueyo kutsuu tanssiksi: se on tasapainottelua rajoitusten ja yhteiskunnan normaalin toiminnan välillä, kunhan vain R-luku pysyy yhden alapuolella.
Positiivisena esimerkkinä Tomas Pueyo ottaa esille Etelä-Korean, jossa oli aluksi pahin koronaepidemia Kiinan ulkopuolella. Etelä-Korea sai kuitenkin tilanteen hallintaan hyvin nopeasti, muutamassa viikossa. Keinoina olivat laajamittainen testaaminen, tartuttajien kontaktien jäljitys, matkustusrajoitukset, pakkokaranteenit ja vapaaehtoinen eristys. Toimenpiteet kohdistettiin niihin henkilöihin, joiden epäiltiin tai tiedettiin kantavan virusta, joten koko yhteiskuntaan kohdistuvia koulujen tai ravintoloiden sulkemisia ei tarvittu.
Muutkin Kaukoidän teollisuusmaat, kuten Taiwan ja Singapore, ovat panostaneet koronaviruksen torjunnassa teknisiin keinoihin, kuten laajaan testaamiseen, lentokentillä tehtyihin kuumemittauksiin ja tartuttajien kontaktien tarkkaan jäljitykseen.
Vasara-osuus voidaan toteuttaa monenlaisella keinovalikoimalla. Periaatteessa se tarkoittaa äärimmäisen tiukkoja liikkumisrajoituksia ja karanteeneja mahdollisimman hyvin kohdistettuina. Riittävän varhaisessa vaiheessa toteutettu laaja testaus auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikein, jolloin esimerkiksi kouluja ei välttämättä tarvitse sulkea koko maassa. Vastaavasti, jos testaaminen laiminlyödään, vasaraa joudutaan sitten antamaan lisää jollain muulla tavalla myöhemmin.
Joka tapauksessa tiukimpien rajoitusten jakson pituuden tulisi olla vain viikkoja, ei kuukausia. Sen jälkeen alkaa tanssi. Tämä tarkoittaa pidempää jaksoa, jolloin pyritään palauttamaan yhteiskunnan toiminta mahdollisimman normaaliksi, mutta kuitenkin siten, että R-luku pysyy yhden alapuolella.
Kuten alussa todettiin: Jos R-luku on yli yhden, tartuntojen määrä kasvaa rajusti. Jos R on alle yhden, epidemia hiipuu. Tätä on tanssiminen. Jos se onnistuu, tanssi päättyy viruksen kuolemaan.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-60817" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png" alt="" width="3262" height="1872" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi.png 3262w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-300x172.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1024x588.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-768x441.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-70x40.png 70w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-1536x881.png 1536w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-2048x1175.png 2048w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-100x57.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2020/03/kaavio13a_fi-60x34.png 60w" sizes="auto, (max-width: 3262px) 100vw, 3262px" /></a>
KAAVIO 13. Vasara ja tanssi (engl: Hammer and Dance). Kuva: Tomas Pueyo
Kyse on tasapainottelusta normaalin elämän ja viruksen torjumisen välillä. Jossakin päin maata saattaa puhjeta paikallisia epidemioita, jolloin siellä pitää soveltaa tiukempia rajoituksia.
Massatestit auttavat tunnistamaan viruksen kantajat jo ennen kuin heillä on oireita, jolloin heidät voidaan eristää. Mitä paremmin ihmiset oppivat tunnistamaan oireet ja noudattamaan hygienia- ja etäisyysohjeita, sitä vähemmän he levittävät virusta.
Poliitikkojen kannalta kyse on erilaisten toimenpiteiden <a href="https://miro.medium.com/max/3350/1*h85AvGzHB7lk3v2wg8Sxlg.png">kustannustehokkuuden arvioimisesta</a>, kuten monessa muussakin asiassa. Koulujen ja yritysten sulkemisella on sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia, joita pitää verrata sulkemisen tuottamaan hyötyyn. Laajamittainen testaaminen maksaa, mutta sillä voidaan vastaavasti välttää uusia tartuntoja ja säästää tehohoidon kustannuksissa.
Pueyon työtä on kyseenalaistettu julkisuudessa muun muassa siksi, koska hänellä ei ole terveydenhuollon tutkintoa. Hänen <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-act-today-or-people-will-die-f4d3d9cd99ca">kirjoitussarjansa</a> koronasta on kuitenkin herättänyt sen verran <a href="https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-articles-endorsements-fdc68614f8e3">julkista kiinnostusta, tukea ja tunnustusta</a>, että aivan mitättömin ansioin ei nyt olla liikkeellä.

Voidaanko korona nujertaa Vasara ja tanssi -strategialla?

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana. Juvonen jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

&#8211; Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Arja Juvonen sanoo.
Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa (MTV uutiset 4.3.).
Onko varauduttu kunnolla?
Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.
Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön. Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.
&#8211; Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta? Juvonen kysyi kyselytunnilla.
Ministeri: Tilanne hallinnassa
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.
&#8211; Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta, Juvonen sanoo.
Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.
Artikkelia on muokattu 6.3.2020 klo 15.45.
&nbsp;

Juvonen: Koronavirusepidemia koettelee terveydenhuoltoa – lääkkeiden ja laitteiden riittävyys on varmistettava

hengityskone

Kun hätä on suurin – jokahenkilön hengityskone pelastaa 100 dollarilla

Juvonen: Sikainfluenssasta ei sittenkään opittu – hengityskonepula oli jo silloin tiedossa

Voidaanko korona nujertaa Vasara ja tanssi -strategialla?

Juvonen: Koronavirusepidemia koettelee terveydenhuoltoa – lääkkeiden ja laitteiden riittävyys on varmistettava

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026