Juvonen: Sikainfluenssasta ei sittenkään opittu – hengityskonepula oli jo silloin tiedossa

Koronavirusepidemian aiheuttamat laajamittaiset ongelmat tehohoitopaikkojen ja tarvittavien hoitotarvikkeiden riittävyydestä ovat nousseet esille niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tullut yllätyksenä, vaan ongelmat on tiedetty jo vuosia.

Tiedosta huolimatta ongelmia ei ole ratkaistu, eikä tarvittavaa varautumista yllättävään kriisitilanteeseen ole tehty.

Jo vuonna 2009 H1N1-sikainfluessaepidemian aikaan käytiin laajamittaista keskustelua muun muassa hengityskoneiden vähäisestä määrästä. Tuolloin Puolustusvoimat kunnosti 40 hengityskonetta valmiusvarastoonsa, varautuessaan tilanteeseen, jossa Suomen 230 hengityskonetta eivät tarjoaisi riittävää hoitoa sitä tarvitseville.

Olisi pitänyt ottaa opiksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen nosti asian esille jälleen torstaina hallituksen kyselytunnilla ja jätti aiheesta myös vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessään Juvonen tiedustelee, miten hallitus varautuu koronaepidemiasta johtuvan tehohoidon laajamittaiseen tarpeeseen ja mihin toimiin hallitus ryhtyy hengityskoneiden, osaavan tehohoitohenkilöstön, hoitotarvikkeiden ja suojavarusteiden riittävyyden takaamiseksi epidemian aikana.

– Huolestuttavaa on se, ettei tarvittavaa varautumista ole tehty, vaikka ongelmakohdat on tiedostettu varsin hyvin jo yli kymmenen vuotta. Jo tuolloin sikainfluenssaepidemian uhatessa sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt näitä ongelmakohtia muun muassa sairaanhoitopiirien edustajien kanssa.

– Syytä siihen, miksi varautumista ei tiedosta huolimatta ole tehty, on vaikea tietysti ulkopuolelta arvioida. Ehkä syynä oli se, ettei sikainfluenssa lopulta muodostunut ennakoidun laajuiseksi pandemiaksi. Asia ei olisi kuitenkaan saanut jäädä siihen, vaan tilanne olisi tullut nähdä hyvänä varoituksena ja oppituntina, johon nojata ja jonka pohjalta varautumista tehdä, Juvonen toteaa.

Tehohoitohenkilöstöä liian vähän

Huoli hengityskoneiden ja tehohoitopaikkojen riittävyydestä pitää sisällään myös huolen osaavasta tehohoitohenkilöstöstä.

– Hengityskoneiden lisäksi pulaa on myös hoitajista, jotka hallitsevat tehohoitopotilaan hoidon. Tämä pula on krooninen ja olemassa niin sanottuina normaaleinakin aikoina. Osaavaan tehohoitoon kykenevän henkilöstön vähäinen määrä johtuu siitä, että koulutus on vaativa ja pitkä, sekä palkkaus matala työn vaativuuteen nähden. Koronakysymysten äärellä tällä hetkellä on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten emme ole mieltäneet tuon ammattikunnan kannustamista ja tukemista kunnolla.

– Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema varautumissuunnitelma pandemiaa varten on päivitetty viimeksi vuonna 2012. Jo tuossa suunnitelmassa olisi tullut osata ottaa huomioon nyt käsillä olevat ongelmat. Olisiko jo korkea aika päivittää tämä suunnitelma ajan tasalle? Juvonen kysyy.