Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Jens Weidmann

EKP:n johdossa lisääntyy pelko siitä, että kansalaisten luottamus keskuspankkiin jatkaa rapautumistaan. Rapautumisen syitä ovat pitkään jatkunut säästäjiä rankaiseva nollakorkopolitiikka ja EKP:n eri toimenpiteiden epäselvyys kapulakielen käytön vuoksi.

<a href="https://www.ft.com/content/b04e4b9a-51da-4555-9769-bae2f651107b">Financial Times</a> kirjoittaa Euroopan keskuspankin pitkäikäisimmän johtokuntalaisen Yves Merschin näkemyksestä, jonka mukaan EKP:n ei tulisi laajentaa arvopaperiostojaan hiljattain roskalainaluokkiin vajonneisiin yrityksiin. Hän pidättäytyisi myös hyvin pitkäaikaisten velkakirjojen ostoista.
EKP voi jäädä velkavuorten vangiksi
Mersch varoittaa Euroopan keskuspankkia lukuisista ajatustasolla olevista toimista. Suurin huoli on, että EKP ei voisi palata normaaliin korkopolitiikkaan massiivisten velkamäärien vuoksi.
Jos inflaatio piristyy jossain vaiheessa, ei EKP voi hillitä liian ripeää inflaatiota koronnostoilla. Se voisi ajaa velkaiset euromaat ja yritykset velkaloukkuun. EKP:n taseessa olevat arvopaperit olisivat niin ikään vaarassa tulla yliarvotetuiksi. Kaikki tämä voisi johtaa uuteen finanssikriisiin.
Tästä syystä EKP joutuisi pitämään korkotasonsa nollansa ja antamaan inflaation kiihtyä pakon edessä mihin tahansa lukemiin.
Merschiä huolettavat keskuspankin mahdolliset viherostot Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/bundesbankin-johtaja-weidmann-ekp-ei-voi-korvata-poliittista-tahtoa-ilmastonmuutoksen-torjunnassa/">tavoin</a>.
Luotto keskuspankkiin vähenee
Mersch ei myöskään lähtisi laskemaan jo ennätysalhaalla olevia keskuspankkikorkoja. Hän pelkää kansalaisten luottamuksen rapistuvan EKP:n toimintaan koronlaskujen myötä.
Ekonomistit arvelevat, että negatiivisten korkojen painuessa yhä syvemmälle pakkaselle ne alkavat toimia päämääräänsä vastaan.
Mersch ei ruuvaisi EKP:n inflaatiotavoitetta Yhdysvaltain keskuspankin tavoin. EKP:n toinen johtokunnan jäsen Isabel Schnabel antaisi keskuspankille <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-policy-schnabel/ecb-should-weigh-taking-longer-to-hit-inflation-target-schnabel-idUKKBN2841XE">pidemmän aikavälin</a> saavuttaa hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitteen.
Schnabel myöntää EKP:n lukuisten epätavallisten rahapolitiikatoimien vähentäneet kansalaisten luottamusta Euroopan keskuspankkiin. Hän arvelee, että pankin käyttämä rahapiirien terminologia ei saavuta kansalaisia, vaan jää turhaksi kapulakieliseksi kikkailuksi.

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

Euroopan keskuspankki ei voi luopua arvopaperiostoissaan tasapuolisuudesta tai kumota poliittisten päättäjien tekemiä päätöksiä. Näin kirjoittaa Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/ed270eb2-e5f9-4a2a-8987-41df4eb67418">Financial Timesissa</a>. EKP miettii parhaillaan ajatusta suosia vihreän teknologian yrityksiä arvopaperiostoissaan.

Weidmann kirjoittaa, ettei EKP:n tule kuitenkaan seisoa tumput suorana ilmastonmuutoksen edessä. Keskuspankki voisi odottaa tarkempia ja avoimempia riskianalyysejä, jotta vihreiden yritysten ostot olisivat vähäriskisempiä. Tällaisten arvopaperiostoilla tuettujen yritysten tulisi pystyä osoittamaan ilmastoystävällisyytensä.
Poliittiset valinnat tärkeitä
Weidmannin mukaan laaja kirjo ekonomisteista kertoo hiilipäästöjen hinnan olevan ratkaisevin avain ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tämä hinnoittelu kuuluu poliittisten päättäjien tehtäväkentälle. Päättäjät voivat määritellä hiilipäästöjen verot ja tullit. Poliittisilla päättäjillä on myös demokraattinen oikeutus tehdä niin.
Sen sijaan EKP:n tehtävä ei ole suosia tai painaa lokaan tiettyjä yrityksiä ja toimialoja. Arvopaperiostot ovat keskuspankin tukitoimi koko taloudelle, hän kirjoittaa. Tuen tulee olla laajaa, eikä sillä pyritä vääristämään markkinahinnoittelua esimerkiksi suosimalla tiettyjä aloja.
Weidmann kirjoittaa, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on selvillä. Sen sijaan reitti päämäärään ei ole selvillä. Se voi johtua esimerkiksi poliittisen tahdon puutteesta.
EKP ei voi kuitenkaan korvata – saati kumota – poliittisia valintoja. Vihreiden yritysten suosiminen päästäisi poliittiset päättäjät vastuistaan romuttaen samalla keskuspankin itsenäisyyden.

Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Karlsruhessa sijaitsevan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksan-perustuslakituomioistuin-maiski-maralla-ratilla-eu-tuomioistuinta-saksan-keskuspankki-voi-joutua-irtaantumaan-elvytysohjelmasta/">Saksan perustuslakituomioistuimen linjaus</a> viime tiistaina jakaa mielipiteitä. EKP:n arvopaperiostoista valituksen tehneet juhlivat. EKP:ssa ei sen sijaan haluta tunnustaa Karlsruhen päätöstä. Saksan parlamentin vakuuttelu voi jäädä EKP:n suurimman kriitikon käsiin.

Noin viisi vuotta sitten suuri joukko saksalaisia ekonomisteja, professoreita ja politiikkoja valitti Karlsruheen EKP:n elvytysohjelmasta. Aiemmilla kerroilla Saksan perustuslakia valvovat tuomarit olivat taipuneet EKP:n toimien taakse tietyin reunaehdoin. EKP rajasi itse elvytysohjelmaansa.
Eurokriisi ei ole kuitenkaan taittunut. Inflaatio ei ole piristynyt. Eurooppalaiset pankit ovat suurimmaksi osaksi edelleen ahdingossa. Talouskasvu on jäänyt verrokkimaiden jalkoihin.
Valituksen tehneet yllättyivät
Aiempien kaatuneiden valitusten jälkeen tiistain linjaus <a href="https://www.ft.com/content/8a92ad59-50de-4907-bf65-4086960ac161">hämmästytti</a> valituksen tehneitä.
– Yllätyin päätöksen selkeydestä, lakimies ja entinen kansanedustaja Peter Gauweiler kertoi Financial Timesille.
– Arvelimme valituksemme kaatuvan hienovaraisesti, taloustieteen professori ja Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n perustaja Bernd Lucke totesi.
Talous muumioituu
Saksalaisten korkea säästämisaste rapautuu nollakorkojen myötä ja monet elinkelvottomat ja kilpailukyvyttömät yritykset horjuvat zombien lailla kiinni markkinaosuuksissaan. Elinvoimaisille yrityksille ei muodostu jalansijaa.
Saksan ex-liittokansleri Konrad Adenauerin lapsenlapsi Patrick Adenauer oli yksi valituksen allekirjoittajista. Adenauer on liikemiehenä katsellut tuskautuneena EKP:n rahapolitiikan seurauksia.
– Jos raha ei maksa mitään, talous muumioituu. Näin käy läpi Euroopan, Adenauer selvittää.
– Me emme ole euroskeptikoita, me olemme perin eurooppalaisia. Mutta me tarvitsemme tasapuolisia mahdollisuuksia, emme tasapuolista rahanjakoa, hän jatkaa.
EU-tuomioistuimen kriitikot heräävät
Karlsruhen päätös voimaannutti myös Puolan ja Unkarin. Maat ovat olleet törmäyskurssilla EU-tuomioistuimen kanssa. Luxemburgilaisen tuomioistuimen mukaan Puola ja Unkari rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.
EKP:n ilmoittama 750 miljardin euron pandemian elvytysohjelma joutunee sekin Karlsruhen tuomareiden tarkasteltavaksi. Valituksen tehneet saksalaiset katsovat, että uusi ohjelma on samoin perusteluin ristiriidassa Saksan perustuslain kanssa.
EKP ei halua alistua
Karlsruhe vaati EKP:lta perusteluja elvytysohjelmalle kolmen kuukauden sisään. Ilman hyväksyttävää vastausta Saksan tulisi irtaantua EKP:n taseen täyttävästä elvytyksestä.
EKP ei kuitenkaan halua itse antaa vastausta, koska samalla se tulisi tunnustaneeksi olevansa <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-policy-germany/german-lawmakers-turn-sights-on-bundesbank-to-get-to-ecb-idUKKBN22J2G9">alisteinen Saksan perustuslaille</a>. EKP:n mukaan he vastaavat vain Euroopan parlamentille.
Jonkinlainen vastaus pitäisi antaa. Katseet kääntyvät kohti Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmanniin. Asemansa vuoksi Weidmann on mukana laatimassa EKP:n rahapolitiikkaa. Weidmann voisi siten vastata Saksan liittopäiville EKP:n puolesta.
&#8221;Nein zu alles&#8221;
EKP:n ex-pääjohtaja Mario Draghi on usein kutsunut Weidmannia liikanimellä herra &#8221;Nein zu alles&#8221;, mikä tarkoittaa &#8221;ei kaikkeen&#8221;. Weidmann on vastustanut arvopaperien osto-ohjelmia ja kepeää rahapolitiikkaa jo <a href="https://www.zeit.de/wirtschaft/2015-01/jens-weidmann-bundesbank-ezb-draghi/komplettansicht">vuosien ajan</a>.
Vuosien vastustuksen jälkeen Weidmann voi tuskin kääntää kelkkaansa ja alkaa ylistää kritiikittä EKP:n rahapoliittisia toimia.
On huomattava, että vastauksen sisällöstä riippumatta päätös elvytysohjelmaan osallistumisen jatkamisesta makaa lopulta Saksan liittopäivien harteilla. EKP:n toimien siunaava päätös vaatisi kaikesta huolimatta hyvin herkkää tasapainoilua. Jos myötäsukainen päätös irtoaa heppoisin perustein, ajautunee Saksa perustuslailliseen kriisiin.
Ohjelman täysi tyrmays ajaisi euroalueen kriisiin. Ehkä ääripäiden väliltä Saksan liittopäivillä haetaan jonkinlaista kompromissia. Sellainen voi vaatia EKP:lta rajoituksia esimerkiksi ohjelmien koon tai tasapuolisuuden suhteen.
Sellainen tuskin ilahduttaa markkinoita – ja euroalue jatkaisi aneemisen talouskasvun, hiipivän yhteisvastuun ja kasvavien sisäisten riitojen tiellä.

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde <a href="https://www.ft.com/content/61ef385a-1129-11ea-a225-db2f231cfeae">haluaisi tehdä EKP:sta</a> suurten keskuspankkien ilmastonmuutossoturin. EKP:n hallintoneuvostossakin istuva Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmannin mielestä tehtävä <a href="https://uk.reuters.com/article/us-ecb-climatechange-bundesbank/german-central-banker-pushes-back-on-calls-for-ecb-to-fight-climate-change-idUKKBN1Y226X">ei kuulu keskuspankeille</a>.

Christine Lagarde saa vihreään rintamaansa tukea Ranskan keskuspankin johtaja François Villeroy de Galhaulta. Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen voisi aiheuttaa stagflaatiosokin. Sen myötä se koskisi EKP:n hintavakauden mandaattia.
Stagflaatiossa talous ei kasva, mutta inflaatio kasvaa. Tämä ilmiö koettiin 1970-luvulla öljykriisin aikana.
Ilmastonmuutos poliitikoille
Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome &#8221;Jay&#8221; Powell kertoi suoraan, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei kuulu keskuspankin tehtäviin. Tehtävä kuuluu vaaleilla valituille poliitikoille.
Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney aikoo mitata pankkien rasituskokeissa mahdollisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia niiden rahoitusoloihin. Hän ei kuitenkaan aio käyttää rahapolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Weidmann kertoi, että ottaessaan strategisen päämäärän ilmastonmuutoksen torjuntaan EKP voi luhistua taakkansa alle.
– Poliitikot demokraattisella oikeutuksellaan päättävät sen, miten yhteiskunnan tulee kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. He kantavat myös vastuun teoistaan, Weidmann sanoi.
Weidmannia tukee myös Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-dosentti-olli-rehn-pitaisi-erottaa/">Hän kertoi</a> Weidmannin ja Powellin tavoin, että keskuspankin tulee olla tasapuolinen markkinatoimija.
Pankkien sääntelyyn vihreitä aukkoja?
Tehtävänsä pian aloittava Euroopan komission talousasioista vastaava varapresidentti Valdis Dombrovskis haluaisi tutkia, voisiko vihreään teknologiaan sijoittavien pankkien sääntelyä helpottaa.
Dombrovskis miettii pienempiä pääomapuskureita pankeille, jotka luotottavat ekoystävällisiä yrityksiä. Nämä pankit voisivat siten varata vähemmän pääomaa mahdollisten luottotappioiden kattamiseksi.
Kriitikot muistuttavat, että sääntelyn tarkoituksena on huolehtia pankkien vakavaraisuudesta. EKP:n pankkivalvontaosaston johtaja Andrea Enria <a href="https://www.ft.com/content/bddc3850-1054-11ea-a7e6-62bf4f9e548a">tyrmää</a> Dombrovskisin ajatuksen täysin.
Dombrovskis myöntää itsekin, ettei vihreys tarkoita samaa asiaa kuin riskittömyys.

Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen katsoo, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitäisi erottaa. Malisen mukaan Euroopan keskuspankin tehtäviin ei kuulu markkinoiden peukalointi esimerkiksi tukemalla vihreää teknologiaa arvopaperiostoin.

Tuomas Malinen kirjoitti erottamista koskevan kirjoituksen yhteisöpalvelu Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
This is exactly so. 👍
The incompetent money conjurers at the <a href="https://twitter.com/hashtag/ECB?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ECB</a>, like our own <a href="https://twitter.com/ollirehn?ref_src=twsrc%5Etfw">@ollirehn</a>, pushing for this, should be fired. They are a menace to the European <a href="https://twitter.com/hashtag/economy?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#economy</a> .<a href="https://twitter.com/hashtag/Fed?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Fed</a> <a href="https://twitter.com/elinalepomaki?ref_src=twsrc%5Etfw">@elinalepomaki</a> Via <a href="https://twitter.com/gbponz?ref_src=twsrc%5Etfw">@gbponz</a> <a href="https://t.co/QqZG3Z1cAP">https://t.co/QqZG3Z1cAP</a>
&mdash; Tuomas Malinen (@mtmalinen) <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1195676095359700998?ref_src=twsrc%5Etfw">November 16, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Miksi potkut?
– Olli Rehn on kritiikittä tukenut sekä EKP:n asettamia negatiivisia korkoja että sen velkakirjojen osto-ohjelmien jatkamista. Viimeaikainen akateeminen tutkimus sekä eurooppalaisten pankkien kannanotot ja osakekurssit kuitenkin kertovat selvästi, että etenkin negatiiviset korot ovat olleet tuhoisia Euroopan pankkisektorille, Malinen kommentoi Suomen Uutisille.
NIRP eli negatiivisten korkojen rahapolitiikka saa lisää huutia Maliselta.
– Ne ovat murskanneet pankkien kannattavuuden, muuttaneet yrityksiä niin sanotuiksi zombieiksi, eli yrityksiksi jotka eivät pysty maksamaan lainanhoitokulujaan liikevoitostaan, sekä kannustaneet kotitalouksia ja yrityksiä huomattavaan velkaantumiseen. EKP:n velkakirjojen osto-ohjelma on sekoittanut Euroopan pääomamarkkinat lähes täydellisesti, hän toteaa.
– Keskuspankin johtajan, joka poikkeuksellisen rahapolitiikan selkeistä haitallisista vaikutuksista huolimatta kannattaa sen jatkamista tai jopa laajentamista, ei tulisi antaa jatkaa toimessaan, hän palaa Suomen Pankin pääjohtaja Rehnin irtisanomispuheisiinsa.
Malisen kannanotto liittyy uutiseen, missä Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome &#8221;Jay&#8221; Powell kertoo, ettei hiilidioksipäästöjen vähentäminen kuulu keskuspankin tehtäviin.
<h4>Ovatko keskuspankkiirit ilmastotieteilijöitä?</h4>
EKP:n tuore pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Euroopan parlamentille pitävän ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ensiarvoisen tärkeänä. Kansainvälisessä mediassa on herännyt suuri keskustelu siitä, kuuluuko ilmastonsuojelu keskuspankin tehtäviin ja <a href="https://www.ft.com/content/e0e71607-4452-49d3-9781-ec4de41213e6">ovatko keskuspankkiirit ympäristötieteilijöitä</a>.
EKP:n tehtävä on pitää euroalueen vuosi-inflaatio hieman alle kahdessa prosentissa sekä huolehtia pankkialan valvonnasta ja toimivuudesta.
Yhtenä näkemyksenä on esitetty, että <a href="https://www.ft.com/content/8bdd2166-0460-11ea-a958-5e9b7282cbd1">ilmastonmuutos vaarantaa rahoitusvakauden</a>. Tällöin keskuspankit voisivat luontevasti alkaa ohjailla markkinoita kohti vihreästi kestävää taloutta. Malinen on eri mieltä.
– Ilmastonmuutos voi olla uhka maailmalle, mutta sen todellisia vaikutuksia maailmantalouteen voidaan vain arvailla. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ilmaston lämpeneminen suoraan uhkaisi pankkisektorin rahoitusvakautta. Pankit ja sijoittajat varautuvat itse arvioimalla, mitkä investointiprojektit voivat olla uhattuina esimerkiksi merien pinnan nousun tai sään lisääntyneiden ääri-ilmiöiden takia. Tähän ei keskuspankkeja tarvita, Malinen summaa.
<h4>Keskuspankkiireita ei valita kansanvaaleilla</h4>
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ekpn-sisalla-kiehuu-ja-kuplii/">EKP:n sisällä riidellään rahapolitiikasta</a>. Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann kertoi vihreän teknologian suosimisen <a href="https://www.ft.com/content/60d9832c-fa3f-11e9-a354-36acbbb0d9b6">sotivan EU-lakeja vastaan</a>. EKP:n pitäisi pysyä tasapuolisena toimijana, eikä ohjailla markkinoita johonkin tiettyyn suuntaan.
– Keskuspankkien ei tulisi tehdä tällaisia päätöksiä, koska keskuspankkiireilla ei ole demokraattista oikeutusta, Weidmann sanoi.
Weidmann muistuttaa, että rahapolitiikkaa voidaan joutua myös kiristämään. Tällöin arvopaperiostoja suitsitaan, mutta ilmastoaktivistit tuskin ilahtuisivat tästä.
– Weidmann on tässä täysin oikeassa, ja monet ekonomistit jo yksityisesti myöntävät, että EKP on politisoitunut. Koska EKP on suoran demokraattisen kontrollin ulottumattomissa, olisi äärimmäisen tärkeää, että EKP:n toimintaa alettaisiin suitsia joko poliitikkojen tai tuomioistuinten taholta, Malinen lataa.
<h4>Tänään ilmastonmuutos – huomenna vaikkapa köyhyys</h4>
Maailmassa on toki lukuisia yhteiskunnallisia ongelmia. Keskuspankit tuskin voivat menestyksekkäästi häärätä kaikkien näiden ongelmien parissa.
– Keskuspankki voi rahanluomiskyvyllään luoda markkinat jollekin tuotteelle, innovaatiolla tai yritykselle käytännössä tyhjästä, mutta se on keinotekoinen markkina. Ja, miksi ilmastonmuutos? Miksei köyhyyden – joka on varmasti jonkinlainen uhka rahoitusvakaudelle – torjunta tai merien saastuminen? Malinen listaa.
Entä jos EKP alkaisi kaikesta huolimatta tukea keinotekoisesti vihreän teknologian arvopapereita? Voisiko markkinoille tulla tarjolle vain vihreältä näyttäviä yritysten velkakirjoja, jotka sitten päätyisivät EKP:n taseeseen?
– Keskuspankin tehtävä ei ole määritellä hintaa tai kysyntää millekään tuotteelle tai yritykselle! Tässä piilee vakavan moraalikadon vaara, Malinen vastaa.
– Valtio voi halutessaan tukea &#8221;vihreiden markkinoiden&#8221; syntyä, kuten vaikka Saksassa on tehty. Tärkeintä kuitenkin olisi, että investoinnit koettaisiin yritysten osalta mielekkäiksi, että niille riittäisi kysyntää kuluttajien keskuudessa. Muuten ei synny kestäviä markkinoita. Jos keskusjohtoisuudella siihen päästäisiin, Neuvostoliitto olisi ollut suuri menestys, Malinen päättää haastattelun.

Taloustieteen dosentti: Olli Rehn pitäisi erottaa