Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

kehysriihineuvottelut

Valtiontalouden säästötoimet ja veronkorotukset tepsivät siihen, että Suomen velkaantumisen syöksykierre saadaan pysäytetyksi. Maailmantilanne on kuitenkin epävakaa ja voi olla, että nykyisetkään menoleikkaukset eivät riitä. Näillä kuitenkin nyt mennään ja panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä uuden luomiseen vanhan tilalle.

Suomen talouden todellinen tila tuli taas kerran torstaina selväksi valtiovarainministeriön <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165572">Taloudellisen katsauksen</a> myötä. Aneeminen meno jatkuu lähivuosina ja velkaantuminen jatkuu säästöistä huolimatta.
A-Talkin <a href="https://areena.yle.fi/1-66931184">keskustelussa</a> kävikin selväksi, että hallitus saattaa joutua tekemään vielä lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä, jos nykyiset 9 miljardin säästöt eivät riitä. Ohjelmassa hallituksen talouspolitiikkaa olivat selvittämässä Sakari Puisto (ps.), Matias Marttinen (kok.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Markus Lohi (kesk.)
Vuoden kuluttua arvioidaan
&#8211; On näkymä siitä, että näillä päästään jo hyvin pitkälle. Mutta totta kai hallituksen täytyy arvioida, vaikka vuoden 2025 puoliväliriihessä sitä, miten pitkälle näiden toimenpiteiden kanssa on päästy, totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kehysriihen valmistelussa näkyvästi esillä ollut Matias Marttinen.
Se on hyvin mahdollista, kommentoi lisäleikkausten mahdollisuutta eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto.
&#8211; Tämä on hyvin epävakaa maailmantilanne, tässä on vielä kysymyksiä, että kyllä se on mahdollista. Lähtökohta on se, että tällä kuitenkin mennään.
&#8211; Mutta kasvu-uran on ennustettu olevan noin puolitoista prosenttia, yhtä prosenttia, niin se on kuitenkin aika laiha kasvuennuste verrattuna takavuosiin. Ja täytyy muistaa, että ennen vaaleja idea oli itse asiassa, että kuusi miljardia tälle kaudelle ja kolme miljardia seuraavalle ja tämä pätee yhä, Puisto sanoi.
Keppihevonen tarkkailuluokalla
Vihreiden varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö oli lähetyksessä sitä mieltä, että hallitus on ottanut EU:n tarkkailuluokalla uhkailun keppihevosekseen ajaakseen omia intressejään. Säästöt ja leikkaukset on kohdistettu Hyrkön mukaan vähäväkisiin, mutta ympäristöveroihin ja yritystukiin ei ole koskettu.
&#8211; Sehän ei tarkoittaisi sitä, että meille tulisi joku saksipartio EU:sta leikkaamaan ja parturoimaan talouttamme, vaan jouduttaisiin käymään kirjeenvaihtoa EU:n kanssa siitä, miten julkisen talouden tasapainotus hoidetaan, Hyrkkö huomautti.
&#8211; Näillä toimenpiteillä, joista hallitus nyt on päättänyt, niin ne riittävät siihen, että ensi vuonna saamme supistettua alijäämää niin merkittävästi, että käytännössä voimme välttää tämän EU:n alijäämämenettelyn, selvensi Matias Marttinen.
TKI Suomessa pian maailman huippua
A-Talkin jälkimmäisessä osassa keskityttiin etsimään talouskasvun eväitä. Hallitus sai oppositiopuolue keskustalta harvinaista selkään taputtelua onnistuneista toimista:
&#8211; Useat hallituksen toimet ovat järkeviä ja viisaita, niitä kannattaa tukea oppositiosta. Myös työelämän uudistamiset, olemme pääosin tukeneet niitä, ne ovat järkeviä ja ne ovat tarpeellisia, se on tunnustettava, myönsi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Markus Lohi.
&#8211; Mitä tulee sitten tähän vihreän siirtymän suuriin investointeihin (investointikannustin), niin on todella hyvä, että siellä on sellainen väline. Mutta se on rajattu vain näihin satojen miljoonien tai miljardihankkeisiin, Lohi tarkensi ja kaipasi kannustimia myös pienelle ja keskisuurelle yritystoiminnalle.
&#8211; Näkisin sen niin, että tarvitsemme panostuksia tähän kovaan infraan, siis teihin ja vastaavaan ja sitten tarvitsemme pehmeämpää eli tätä tutkimus-kehitys-innovaatio-rahoitusta. Siinähän tavoite nimenomaan on se, että lisätään vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin BKT:stä ja mehän olemme silloin aivan maailman kärkisijoilla, muistutti Sakari Puisto.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto: Lisäsopeutukset vielä mahdollisia mutta lähtökohta on, että näillä mennään

Sairaalaverkoston ja päivystysten kohtalo on mahdollisia leikkauksia odotellessa herättänyt suuria tunteita kautta maan. Kun sitten kehysriihessä asiasta viimein päätettiin, hallituksen arvostelijoilta loksahti suu auki. Valtavat leikkaukset jäivät opposition piippuun. Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua.

&#8211; Perjantaina valmistelimme vielä sitä kakkosvaihetta kovalla vauhdilla ja kun päätös sitten kuitenkin viikonlopun aikana saatiin valmiiksi selvisi, että meidän ei tarvitse siihen (sairaalaverkoston kehittämisen) kakkosvaiheeseen edetä, <a href="https://www.mtv.fi/video/080a571efdb1ef583a47/jakso-9-puolustuksen-tulevaisuus">sanoi</a> sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
&#8211; Voimme keskittyä tähän ensimmäiseen vaiheeseen ja tuoda sen kansalaisten tietoon mahdollisimman nopeasti, koska se epätietoisuus mikä alueilla ja työntekijöillä ja hyvinvointialueilla on vallinnut, ei ole hyvä asia.
Kakkosvaiheessa leikkauksia ja yksiköiden sulkemisia olisi tullut enemmän kuin nyt kehysriihessä päätettiin. Se on nyt siis laitettu naftaliiniin.
Hoitoon pääsy jopa nopeutuu
Ykkösvaiheen selvitykset ovat ministerin mukaan olleet tiedossa ”jo kauan”. Tarkasteltu on muun muassa sitä, kuinka monta yöllistä päivystyskäyntiä on perusterveydenhuollon yksiköissä. Vuokratyövoiman osuuskin on selvitetty lääkäreiden osalta.
&#8211; Se, että käydään yöllä siellä perusterveydenhuollon pisteessä saamassa lähete yleislääkäriltä suurempaan sairaalaan periaatteessa vain viivyttää hoidon saantia.
&#8211; Perusterveydenhuollossa kuitenkin näissä pisteissä voidaan ylläpitää päivystystä aamuseitsemästä ilta kymmeneen eli hyvin kattavasti.
Esitys lähtenee lausunnoilla toukokuussa, elokuussa palaute käydään läpi ja hallitus tekee sen jälkeen lopullisen ehdotuksensa. Eduskuntaan esitys olisi näin ollen tulossa lokakuussa.
Paluu aikaan ennen Marinin hallitusta
Hoitotakuun pidentyminen kolmeen kuukauteen tarkoittaa Juuson mukaan sitä, että ”palaamme aikaan ennen Marinin hallitusta”. Erikoissairaanhoidon kulut voivat jonkin verran kasvaa.
&#8211; Hyvinvointialueilla on päästy todella hyvään vauhtiin hoitotakuun toteuttamisessa. Noin 80–90 prosenttia hyvinvointialueista pystyy jo sen kahden viikon hoitotakuun sisällä sen kiireettömän lääkäriajan varaamaan, ministeri huomautti.
&#8211; Toivon, ettei tästä kuitenkaan lähdetä luistamaan, vaikka tämä lakisääteinen velvollisuus laskee.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Hallitus päätti kehysriihineuvotteluissaan lisätä sekä tämän että ensi vuoden menoja noin parilla miljardilla eurolla. Rahaa löytyi moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Puolustusvoimille ja kansalliseen turvallisuuteen. Työssäkäyvien tukemiseen ei rahaa kuitenkaan heru.

Sosiaalietuuksia saavien ostovoimaa parannetaan aikaistamalla vuosittaista indeksikorotusta. Sen sijaan keskituloiset työssäkäyvät ja ison verotaakan kantajat jäävät ilman apuja &#8211; elinkustannusten rajusta kasvamisesta huolimatta.
&#8211; Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi neuvotteluiden jälkeen, että kaikista halutaan pitää huolta. Rahaa ei kuitenkaan löytynyt työssäkäyvien tukemiseen, vaikka nykyisillä korkeilla polttoaineiden hinnoilla monille työssäkäyville töihin meneminen voi pian olla kannattamatonta, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Leena Meri sanoo.
&#8211; Ja kun kaikki muukin kallistuu &#8211; esimerkiksi ruuan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna jopa 11 prosentilla &#8211; olisi myös keskituloisten työssäkäyvien ostovoiman tukemiselle aitoa tarvetta.
&#8211; Hallitus käyttää surutta veronmaksajien rahoja. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja hyvinvointialueuudistus ovat ideologisesti päätettyjä suomalaisille kalliiksi tulevia uudistuksia. Hallintoa lisätään ja omista palkkioista aluevaltuustoissa huolehditaan, mutta hyvinvointivaltion rahoittajille eli työssäkäyville ja yrittäjille ei tukea tullut.
Maailman parantaminen velkarahalla jatkuu
Valtion nettovelanotto on kuluvana vuonna ainakin 7,6 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan takia panostukset Puolustusvoimiin ja kansalliseen turvallisuuteen ovat tärkeitä. Mutta erityisesti nyt vaikeina aikoina kaikkia muita kuin suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä menoja tulisi karsia.
&#8211; Kehitysapuun käytetään lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tästä velkarahalla tehtävästä maailmanparannuksesta leikattiin vain 40 miljoonaa euroa. Miksi hallitus ei priorisoi menoja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen? Meri hämmästelee.
Haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä lisätään
Hallitus ei myöskään edes yritä estää hyvän sosiaaliturvan perässä tapahtuvaa haitallista maahanmuuttoa.
&#8211; Päinvastoin, hallitus lisää haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä erilaisilla esityksillä. Hyvänä esimerkkinä tänään hyväksyttiin uusi laki liittyen ulkomaalaisten opiskeluoikeuteen Suomessa. Lailla mahdollistetaan laittomasti maassa oleville karkotuspäätöksen saaneille oleskelulupa ja opiskeluoikeus. Siten haitallista maahanmuuttoa ja sosiaaliturvamenoja lisätään tätäkin kautta. Laki vie pohjan koko turvapaikkaprosessilta ja aiheuttaa lisää kustannuksia veronmaksajille.
Kampaviinerikerhoille ja Ylelle riittää rahaa
Haitalliseen maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyvien menojen karsimisen ohella muitakin valtion menoeriä tulee käsitellä kriittisesti.
&#8211; On suorastaan irvokasta, kun hallituspuolueiden edustajat juhlivat niin sanottujen Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaamista. Valtion budjetista jaetaan lähes miljardi euroa puolueisiin ja politiikkoihin sidoksissa oleville yhdistyksille, joiden toiminta pyörii valtionavustuksien varassa.
&#8211; Hyvä esimerkki holtittomasta rahankäytöstä sillä saralla on Suomi-Venäjä-seura, joka saa tänä vuonna valtiolta yli 800 000 euroa ja jonka puheenjohtajana nykyinen keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen viime viikkoon saakka toimi. Toki joukossa on aidosti tukemisen arvoisiakin kohteita, mutta näiden turhien kampaviinerikerhojen tukeminen pitää lopettaa, Meri toteaa.
&#8211; Ylen budjetti on paisunut yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Yle-veron maksamisesta pitäisi tehdä vapaaehtoista. Veronmaksajat saisivat silloin itse päättää, ovatko Ylen palvelut maksamisen arvoisia. Kaikki muutkin menoerät tulee käydä läpi ja priorisoida ne valtion ydintehtävien hoitamiseen. Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi, Meri vaatii.
&nbsp;

Leena Meri: Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi

kehysriihineuvottelut

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto: Lisäsopeutukset vielä mahdollisia mutta lähtökohta on, että näillä mennään

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Leena Meri: Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi

Uusimmat

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Keskustan maahanmuuttopolitiikka hämärtyy: Vielä viime vuonna kepu vaati 40 000 uutta maahanmuuttajaa Suomeen vuosittain, nyt numeroita peitellään

Nieminen: Kela-lain uudistus suojaa henkilöstön ja turvaa työrauhan

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Kolumni: Vaihtoehtobudjetit – demokratian pakollinen teatteri vai politiikan totuuden hetki?

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Saksan vasemmistopuolue vaatii äänioikeutta myös pakolaisille

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Tuulivoima jakaa saksalaisia ja sen riskejä vähätellään

Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Purra: On syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuodesta

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025