Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Purra: Paikallinen sopiminen helpottaa seuraavan työntekijän palkkaamista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

kuntien tehtävät

Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia yhdenvertaisuuslakiin koskien yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa. Yhdenvertaisuuden edistäminen siirtyisi ehdotetun muutoksen myötä toimipaikkatasolta ylemmälle tasolle. Esitys on nyt lausuntokierroksella.

Yhdenvertaisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei laki enää velvoittaisi varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia laatimaan toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Sen sijaan kaikkien varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan olisi laadittava yksi kaikkia sen toimipaikkoja koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettyjen yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden on tärkeää olla sellaisia, että ne ovat vaikuttavia ja tehokkaita myös varhaiskasvatuksen toimipaikkojen arjessa.
&#8211; Perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden yhdenvertaisuussuunnittelusta vastaisi kunta osana kunnan varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelua. Kuntia koskisi edelleen myös viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja laatia toimintaansa koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma, oikeusministeriön tiedotteessa todetaan.
Enemmän aikaa lapsille
Aloite varhaiskasvatuksen toimipistetasoisen suunnitelmavelvoitteen kumoamiseen on tullut Suomen Kuntaliitolta. Kun hallintotyö kevenisi, jäisi työaikaa enemmän lasten parissa tehtävään työhön. Samalla vähenisivät velvoitteista aiheutuvat kustannukset.
Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen ja on osa laajempaa tavoitetta kuntien tehtävien vähentämisestä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi esityksen toukokuussa osaksi valmisteltavaa normienpurkukokonaisuutta.
&#8211; Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteesta on säädetty vuonna 2023 voimaan tulleella yhdenvertaisuuslain muutoksella, jonka tavoitteena on ollut torjua syrjintää ja parantaa henkilökunnan mahdollisuuksia ottaa lasten tilanteet huomioon. Tasa-arvolaissa säädetään velvoitteesta laatia varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnitelmat. Tämä esitys ei vaikuta tähän tasa-arvolain mukaiseen velvoitteeseen.
Nyt laadittu esitys on tarkoitus käsitellä valtion vuoden 2025 talousarvioesityksen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle

Hallituksen lisäsopeutuksien toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa.

Tänään päättyneessä kehysriihessä hallitus teki päätökset uudesta, julkista taloutta noin kolmella miljardilla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta.
Tarve uusille sopeutustoimille kävi ilmi jo viime syksyn budjettiriihessä, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
&#8211; Budjettiriihessä huomasimme, että talousluvut menevät huonompaan suuntaan. Alkoi näyttää siltä, että emme tule pääsemään hallitusohjelmaan kirjattuihin omiin tavoitteisiimme velkasuhteen vakauttamisesta.
&#8211; Myös EU:n finanssipoliittiset säännöt alkoivat näyttää siihen suuntaan, että meillä on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, mikäli emme tekisi lisätoimia. Myös tiedot hyvinvointialueiden alijäämän paisumisesta näyttivät siltä, että ilman lisätoimia kehyksemme eivät pysyisi rikkoutumattomina.
Purra kuvaa, että prosessi kesken hallituskauden oli poliittisesti vaikea, jo itsessään kunnianhimoisen hallitusohjelman päälle, jossa siis on jo sovittu kuuden miljardin säästöistä.
Kokonaisverotus ei kiristy
Säästöjä haetaan laajalta alueelta: esimerkiksi hyvinvointialueilta, hallinnosta, avustuksista sekä kunnilta normien purkamisen kautta. Lisäksi useita hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä aikaistetaan, joilla saadaan aikaan merkittävä vaikutus.
Julkisen talouden menoja supistetaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028. Veronkorotuksien staattinen bruttovaikutus on 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.
&#8211; Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset, kokonaisuudessa päästään noin kolmeen miljardiin euroon. Toimet hidastavat kokonaisveroasteen laskua tällä hallituskaudella. Vuoteen 2023 nähden kokonaisveroaste ei kiristy, Purra kertoo.
Kuntien tehtäviä puretaan
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistetaan 150 miljoonan euron vuotuinen säästö aiempien päätösten lisäksi. Hallinnon keventämistä valmistellaan ministeriöissä.
&#8211; Hallituksen painopisteiden vuoksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ministeriöiden säästöt ovat kuitenkin muita ministeriöitä alempia. Myös tietyt ammattinimikkeet ovat säästöjen ulkopuolella. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra sanoo.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan, joista saadaan säästöä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleishyödyllisten yhdistysten valtionavustusten tasoa alennetaan 76 miljoonalla.
Kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan
Hallitusohjelmassa jo päätettyjen säästöjen lisäksi kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa. Lisäksi hallitusohjelmassa jo sovittuja muita kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan, mikä lisää leikkauksia 175 miljoonaa vuonna 2025 ja 155 miljoonaa vuonna 2026.
&#8211; Fiskaalisesti vaikutus on merkittävä. Säästöissä on mukana kehitysyhteistyötä, valtionavustuksia ja toimintamenoja, Purra kertoo.
Yritystukiin kohdistetaan toimia vähentämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 20 miljoonalla.
Yleinen arvonlisävero nousee
Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Arvonlisäverotuksen korotukset voidaan Purran mukaan saada voimaan jo tänä vuonna.
&#8211; Säästöt ja veronkorotukset eivät ole meille helppoja. Koska emme kuitenkaan halua kohdentaa merkittäviä toimia työhön ja yrittämiseen, vaihtoehdoksi jää käytännössä arvonlisävero, jonka tuotto on merkittävä.
Myös eläkkeensaajiin kohdistuu toimia, sillä eläketulon verotusta kiristetään hieman. Purra korostaa, että veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
&#8211; Veronkiristys lähtee noin 23 000 euroa vuodessa saavien eläkkeistä ylöspäin.
Verotus kiristyy eläkkeissä hyvin maltillisesti, sillä alarajassa 23 000 euroa vuodessa korotus on vain 60 senttiä kuukaudessa eli 7 euroa vuodessa. 25 000 euron vuosieläkkeellä korotus on 2,5 euroa kuukaudessa.
Ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen maksaminen loppuu, mistä säästöä saadaan 38 miljoonaa euroa.
Alkoholin, makeisten ja tupakan verotus kiristyy
Myös eräänlaisia haitta- ja terveysveroja korotetaan. Makeisten arvonlisävero nostetaan 25,5 prosenttiin. Aiemmin vero on ollut 14 prosentissa.
&#8211; Veronkorotus koskee karkkeja ja suklaata, Purra sanoo.
Tupakan verotusta kiristetään 44 miljoonaa euroa hallitusohjelmassa jo sovitun 100 miljoonan euron lisäksi.
&#8211; Lisäksi väkevien juomien alkoholivero sidotaan indeksiin. Sillä vaikutus on noin 16 miljoonaa euroa.
Katso hallituksen kehysriihen koko tiedotustilaisuus <a href="https://www.youtube.com/watch?v=N7hkTJxy-14">tästä</a>.

Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan

Suomen uusi hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta.

Tarpeeton byrokratia ja sääntely vähenee Suomessa, sillä seuraava hallitus alkaa purkaa normeja.
Hallitusohjelman kirjauksien mukaan uusi hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Tunnistetaan ja uudistetaan vanhentuneita valtioneuvoston asetuksia.
Normien purku näkyy erityisesti kunnissa, joiden taakkaa on tarkoitus keventää. Valtion ohjausta kuntiin arvioidaan ja uudistetaan hallituskauden aikana. Perusperiaatteena on vaikuttavuuteen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaus, joka nojaa ennen kaikkea kumppanuuteen.
Kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Tarkoitusta varten hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin.
Miniminormiohjausta kokeillaan kunnissa
Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä jatkossa karsitaan.
Osana ohjelmaa toteutetaan erilaisia kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja, joiden avulla kokeillaan miniminormiohjausta kuitenkaan vaarantamatta ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia palveluihin.
Hallitus käy läpi kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät siten, että kuntien ei enää tarvitse rahoittaa sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, jotka kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle.
Lisäksi hallitus muun muassa käynnistää julkisen hallinnon digitalisaatioon kytkeytyvän laajan lainsäädännön poikkihallinnollisen uudistusohjelman, jossa tunnistetaan ja kumotaan norminpurun hengessä digitalisaatiota estävät tai vaikeuttavat säädökset.

Uusi hallitus ryhtyy purkamaan normeja: Turha sääntely ja byrokratia pois

Perussuomalaiset moittii ankarasti hallituksen kotoutumislakiesitystä, joka ei sisällä mitään velvollisuuksia kotoutumisesta maahanmuuttajalle itselleen. Sen sijaan kunnille säädettäisiin yksityiskohtaisia tehtäviä muun muassa lentokentälle vastaan menemiseen ja ruuan ostamiseen liittyen. Kunnan tulisi rientää apuun jopa asunnon kalustamisessa.

Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_208+2022.aspx">kotoutumislakiesitystä</a>, joka lisää voimakkaasti kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutumisesta, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä – jopa naurettavan pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti. Hallituksen esitys esittelee lain tarkoituksen tutuilla taikasanoilla ja hokemilla höystettynä.
Esityksen ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena olisi muun muassa edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista, hyviä väestösuhteita ja yhteiskunnan vastaanottavuutta sekä monialaista yhteistyötä kotoutumista edistävien toimijoiden välillä.
Pääasiallisesti lakia on tarkoitus soveltaa maahanmuuttajaan, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Lakia sovelletaan myös Pohjoismaan kansalaiseen, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity siten kuin Pohjoismaiden välillä väestön rekisteröinnistä on sovittu. Kotoutumista edistäviä ja tukevia palveluita tarjottaisiin maahanmuuttajille, jotka täyttävät palvelujen saamisen edellytykset siten kuin laissa tarkemmin säädetään.
Hyysääminen alkaa jo lentoasemalta
Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen.
Lakiesitys on täynnä hyysäämistä ja paapomista. Hallituksen esityksen mukaan kunta vastaisi lähtökohtaisesti jo kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta esimerkiksi lento- tai juna-asemalta.
Mikäli henkilöllä olisi merkittäviä sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeita, joista johtuen vastaanottotilanteessa olisi oltava hyvinvointialueen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kunnan tulisi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa varmistaa, että tällainen henkilö on mukana vastaanottamassa henkilöä.
Asuntoa maksetaan ennen saapumista
Kiintiöpakolaisen maahantulo voi kestää kuukausia ja myös vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtymisessä voi mennä aikaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että asunnon varaamisesta syntyneitä kustannuksia voitaisiin korvata kunnalle.
Lakiehdotuksen mukaan kunnalle voitaisiin korvata kuntapaikalle ohjatun henkilön vastaanottoon varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia jopa 4-8 kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa.
Perustellusta syystä kustannukset voitaisiin korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan asuntotilanne tai henkilön maahantulon viivästyminen hänestä itsestään riippumattomista tai ennalta arvaamattomista syistä. Kunta voisi kalustaa asunnon välttämättömiltä osin ennen kiintiöpakolaisen maahantuloa ja hakea siihen valtiolta korvausta.
Kunta lähtisi avuksi jopa ruokaostoksille
Hallituksen esitys lähtee ilmeisesti siitä ajatuksesta, että maahanmuuttajat eivät osaisi edes itse käydä kaupassa, koska esityksessä kunnan tehtäväksi ehdotetaan jopa avun tarjoaminen ruokaostoksille.
Kunnan tulisikin jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin.
Jo lainvalmisteluvaiheessa lakihanketta kritisoitiin tarpeettomasta pikkutarkkuudesta, sillä maahanmuuttajien hyysääminen on viety esityksessä niin pitkälle, että se ei enää palvele lain varsinaista tarkoitusta.
Hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto toteaakin, että lakiesityksen säätely on turhan yksityiskohtaista ja se ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä.
Moninaiset palvelut nielevät rahaa
Hallituksen esitys lisää monin tavoin kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja maahanmuuttajille tarjottaviin moninaisiin palveluihin hupenee rahaa. Haapalehto toteaa lausunnossaan, että laissa tavoiteltu kotoutumisen nykytilan koheneminen ei tapahdu ilmaiseksi.
&#8211; Hallituksen tulisi osoittaa kunnille, joille ollaan kirjaamassa lakiin kokonaisvastuuta kotoutumisen edistämisestä, riittävät resurssit lain toimeenpanoon. Kysymyksen vakavuutta korostaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen hyvinvointialueille liittyvät julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset kaventavat merkittävästi suurten, kasvavien kaupunkien taloudellista liikkumavaraa.
Lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi ”ulkomaalaistaustaisten naisten elämäntilanteeseen soveltuvien joustavien kotoutumispalveluiden tarjonnassa on katveita”. Haapalehto huomauttaa, että katveiden paikkaamisen rahoitusta ei voi jättää hallitusohjelman vastaisesti niiden kuntien vastuulle, jotka kantavat jatkossa suurimman vastuun lakisesityksessä kaavaillusta ”kuntien kokonaisvastuusta” kotoutumiseen liittyen.
Oleskelulaki vai kotoutumislaki?
Eduskuntakäsittelyssä maanantaina perussuomalaiset kritisoivat ankarasti lakiesitystä, joka on täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Esityksessä maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.
Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttikin, että kotoutumislaissa on 101 pykälää, joista yksikään ei velvoita maahanmuuttajaa tekemään mitään oman kotoutumisensa eteen.
&#8211; Täällä edellytetään, että on valmiiksi asunnot, on kalustettu asunnot, sen lisäksi olisi tärkeätä jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin. Kunnan tulee myös avustaa henkilöä asuntoon ja kuntaan tutustumisessa. Kysynpähän nyt ihan vaan, onko tämä oleskelulaki vai kotoutumislaki.
&#8211; Tämä on täynnä palvelutarjotinta, mutta täällä ei ole sitä toista tarjotinta toisessa kädessä, jossa olisi jonkunnäköisiä velvoittavuuksia. Eli käytännössä suomalainen yhteiskunta palvelee ihmiset pilalle, Rantanen sanoi.
Omat kansalaiset nuolevat näppejään
Hän huomautti, että tässä taloustilanteessa, jossa monet suomalaiset eivät saa kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, etusijalle asetetaankin maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa.
&#8211; Tämmöiset palvelut, myös kauppa-asioinnit. Ei niitä ole tarjottu vammaisille tai vanhuksille, meidän omille kansalaisillemme. Kyllä sanoisin, että prioriteetit ovat erikoiset.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas kuvasi hallituksen kiilusilmäistä halua kotouttaa koko maailma Suomeen käsittämättömäksi.
&#8211; Kuntien tehtävät nousevat. Tällä hetkellä kunnissa on rahat loppu, mutta aina vain työnnetään lisää vastuita, velvollisuuksia. Tällainen lainsäädäntö on vastuutonta.
Todellisiin ongelmiin ei puututa
Perussuomalaiset jätti jo hallintovaliokunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_45+2022.aspx">vastalauseen</a> ja esitti lain hylkäämistä. Vastalauseessa todetaan, että hallituksen esitys kotoutumislaista ei vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa.
Esitys ei anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa. Myöskään kannanotossa edellytettyä velvoittavuuden lisäämistä ei ole esitetty.
Vastalauseessa kannetaan huolta kuntien tilanteesta, sillä esitetyt muutokset lisäävät merkittävästi kuntien tehtäviä, jos pientenkin kuntien on perustettava erilaisia yhteistyöryhmiä kotoutumisen edistämiseksi.
Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että esityksen sääntely on monilta osin turhan yksityiskohtaista ja ei ota riittävästi huomioon kuntien erilaisia toimintaympäristöjä. Painotamme myös sitä epäkohtaa, että kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa palvelutuotannosta aiheutuneita kustannuksia tilanteessa, jossa sote-uudistus kaventaa kuntien taloudellista liikkumavaraa muutoinkin.
Ylisukupolvinen riippuvuus tulonsiirroista
Samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa, eikä muutosta parempaan ole tutkitun tiedon varassa tullut.
On huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä kumoaa sen optimistisen teesin, jonka mukaan ajan kuluessa maahanmuuttajat jälkeläisineen ikään kuin automaattisesti kotoutuisivat Suomeen.
Eduskunta äänestää vastalauseesta perjantaina.

Nyt on veronmaksajille luvassa kylmää kyytiä: Näin hallitus lisää maahanmuuttajien kotouttamishyysäämistä – enää ei puutu kuin torvisoittokunta ja punainen matto

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Moni kunta samalla hyötyy taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin. Perussuomalaisten Riikka Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa. &#8211; Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa, jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia.
 
Perussuomalaisten keväällä julkaistu kuntavaaliohjelma on nimeltään asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että perussuomalaisten keskeinen päätavoite kaikilla politiikan tasoilla, myös kunnissa on se, että veronmaksajien rahoja käytetään viisaasti.
&#8211; Jos ajatellaan vaikka harvaan asuttuja alueita, niin oleellista on se, että niillä saadaan pidettyä palvelut ja ihmiset ja saadaan työpaikkoja. Ilman näitä hyvinvointi tietyissä kunnissa ja alueilla ei ole mahdollista. Tähän varmasti monet muutkin puolueet pyrkivät, Purra sanoi ja totesi, että kuntatasolla puolueet myös sujuvasti kykenevät toimimaan yhteistyössä tärkeiden asioiden puolesta.
Kuntapolitiikassa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa. Purra katsoo, että kuntavaalit ovat silti samalla yleispoliittiset vaalit, koska valtakunnan tasolla pyöritettävät asiat ja hallituksen edesottamukset vaikuttavat myös kuntavaaleissa.
Perussuomalaiset hyvistä asemista kuntavaaleihin
Edellisiin kuntavaaleihin nähden perussuomalaiset on nostanut huimasti kannatustaan, ja perussuomalaiset onkin hyvässä vauhdissa kohti historiallisesti parasta kuntavaalitulostaan. Tavoitteena on suurimman puolueen asema valtakunnallisissa ääniosuuksissa.
Purra totesi, että kuntien talous oli heikolla tasolla jo ennen koronaa, ja vaikka korona pahensi tilannetta, varsinaiset ongelmat eivät johdu koronasta, vaan esimerkiksi veropohjan kaventumisesta ja valtionosuuksien pitkäaikaisesta pienenemisestä ja kuntien tehtävien lisääntymisestä.
Nykyinen hallitus on entisestään lisännyt kuntien velvoittavia tehtäviä.
&#8211; Toivon, että kaikki perussuomalaiset valtuutetut eri Suomen kunnissa muistavat sen, että maksajien osuus suhteessa saajiin pienenee, joten meidän on kyettävä paitsi priorisoimaan menoja, niin myös nostamaan työllisyysastetta.
Väestökehitys ja alhainen syntyvyys on taustalla useissa kuntien haasteissa ja ongelmissa. Monissa kunnissa uhkaa koulujen ja oppilaitosten lopettaminen, koska opiskelijoita ei ole tarpeeksi. 
Purra toivoo, että kunnilla olisi tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä palvelujen, kuten koulutuksen järjestämisessä.
&#8211; Yhteistyöllä kaikkia kunnan lakisääteisiä tehtäviä ei enää tarvitsisi järjestää jokaisessa kunnassa. Tällaistahan tehdään koulutuspolitiikassa jo nyt, ja toivottavasti se leviää tulevaisuudessa muillekin sektoreille.
Kuntien tehtäväkenttää perattava
Koronan varjolla hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Suuri osa kunnista samalla hyötyykin taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa tilanteessa, jossa kuntien talous on heikolla pohjalla.
&#8211; Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia. On selvää, että kun kuntatalouden selvästä alijäämästä nyt siirryttiin ylijäämään tilanne on keinotekoisen positiivinen ja se tukee hallituspuolueita.
Purra kuitenkin korostaa, että kuntia on ollut välttämätöntä tukea koronakriisissä.
&#8211; Muuten kaikki kunnat eivät ehkä olisi selviytyneet perustehtävistään. Mutta kunnille on kuitenkin jaettu reilusti yli miljardi euroa rahaa, joka ei ole mennyt perustehtävien hoitamiseen.
Purra toisti, että kuntia rasittavat hallituksen kunnille määräämät uudet tehtävät. Purra esittääkin valtion tasolla kuntien tehtäväkentän perkaamista.
&#8211; Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamista ei olisi pitänyt tuoda tällaiseen tilanteeseen, vaikka sen tavoite on tietysti hyvä. Toisaalta useiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan myös sote tulee merkittävästi kuormittamaan kuntataloutta.
&#8211; Kuntien tehtävät ovat kasvaneet huimasti jo 1990-luvulta lähtien. Erään arvion mukaan kunnilla on jo 535 lakisääteistä tehtävää. Kun lakisääteiset tehtävät on kerran säädetty, niitä on vaikea enää myöhemmin peruuttaa. Siksi pitäisi huolehtia siitä, että enempää ei säädetä, Purra sanoi.
Keskusta roikkuu hallituksessa maakuntauudistuksen vuoksi
Purra arvioi, että sote-uudistus oli merkittävä tekijä hallituksen äskettäin päättyneen kehysriihen lopputuloksessa, varsinkin keskustalle.
&#8211; Sote ja erityisesti maakuntauudistus on keskustan hanke. Kun katsotaan keskustan kannatusta ja tulevaisuutta ainakin tällä hetkellä, niin se ei ole niin ruusuinen, että uskoisin että keskustalla on koskaan enää mahdollisuutta saada tällaista maakuntauudistusta läpi. Se on hyvin tärkeä keskustapuolueelle, Purra totesi.
Purran mukaan sotella on jatkossakin suuri merkitys hallitusyhteistyön kannalta, ja tästä syystä hän ei suhtautunut vakavasti kehysriihestä kantautuneisiin kriisipuheisiin.
&#8211; En missään nimessä usko, että keskusta kriisiyttäisi hallitustyötä ennen kuin sote on saatu maaliin.
Tilanne on havaittu myös eduskunnan valiokunnissa, joille sote on aiheuttanut aikataulupaineita.
&#8211; Meille annettiin uusi deadline, joka tuli yllätyksellisesti ja siitä ei joustettu. Me jopa äänestimme siitä, että meillä on ylimääräisiä kokouksia, jotta lausunto saadaan valmiiksi tiettyyn päivään mennessä.
Kannustinongelmiin voidaan puuttua veroalennuksilla
Perussuomalaiset eroaa monista muista puolueista siinä, että perussuomalaisten jäsenissä ja kannattajissa on paljon sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Purra totesikin, että perussuomalaisia on hankala asemoida perinteiseen oikeisto-vasemmisto -ulottuvuuteen, koska perussuomalaisille yrittäjien ja palkansaajien asioiden ajaminen eivät ole vastakkain.
&#8211; Monet tavoitteemme, kuten menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä. Perussuomalaiset pyrkii välttämään konfliktia näissä asioissa silloin kun sitä ei ole.
Perussuomalaiset kannattaa paikallista sopimista, kunhan se tehdään tiettyjen yhteisten pelisääntöjen sisällä.
&#8211; On selvää, että yrityskentällä kaivataan joustoja, koska Suomen kilpailukyky ei ole sillä tasolla kuin se voisi olla ja kansalliset kustannukset ovat osin hyvin korkeita, Purra sanoi ja huomautti samalla, että usein unohtuu se, että työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet.
&#8211; Jos ajatellaan vaikka metsä- ja teknologiateollisuutta, niin siellä työntekijöiden voima ja valta neuvotella hyviä sopimuksia on aivan erilainen kuin joillakin toisilla sektoreilla. Jos paikallista sopimista ajetaan niille aloille, joilla työntekijän neuvotteluvalta ei ole yhtä merkittävä, niin tulokset voivat olla huonoja.
Perussuomalaiset eivät kannata yleisiä leikkauksia työttömyysturvaan tai muutenkaan sosiaaliturvaan.
&#8211; Erityisesti alemmissa palkkaluokissa työ ei usein ole riittävän kannustavaa verrattuna sosiaaliturvaan. Emme kuitenkaan näe ratkaisuna sosiaaliturvan leikkauksia, vaan esimerkiksi veronalennuksia, jotka toisaalta tekevät työn tekemisestä kannustavampaa ja samalla ne lisäävät ostovoimaa. Itse kuitenkaan en suhtaudu äärimmäisen kielteisesti ansiosidonnaisen porrastamiseen, sikäli kun etuustasoon ei puututa, Purra sanoi.
Työvoimapulan taustalla vaihtelevia syitä
Perussuomalaiseen talouslinjaan kuuluu ylimääräisten menojen karsiminen, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja työllisyyden lisääminen. Usein esitetään, että Suomessa on eri aloilla työvoimapulaa. Purra sanoo, että työvoimapulaa on lähdettävä ratkaisemaan eri tavoilla eri sektoreilla.
&#8211; Joillakin tietyillä aloilla ei ole osaavia työntekijöitä tai toisaalta kouluista ei valmistu aloille riittävästi osaajia, eli tämä on koulutuspoliittinen ongelma. Mielestäni valtion vastuulla on se, että valtio ajaa koulutuspolitiikkaa jolloin oikeilla aloilla on oikea määrä työntekijöitä.
Työvoimapula voi kuitenkin olla yhteydessä myös työn kannustimien ongelmiin.
&#8211; Jos työvoimapula taas liittyy siihen, että tarjolla ei ole riittävän nöyriä ja edullisia työntekijöitä, kuten monilla matalapalkka-aloilla Uudellamaalla, niin se on jo eri asia. Ratkaisu ei ainakaan voi olla se, että kuljetetaan uusia ihmisiä EU:n ulkopuolelta Suomeen tekemään töitä joksikin aikaa, minkä jälkeen he huomaavat, että saman rahan saa helpommallakin, ja he jättäytyvät pois töistä.

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos avasi maanantaina Tuumaustunnilla perussuomalaisten kuntavaaliohjelman sisältöä, jonka kantava teema on &#8220;Asiat tärkeysjärjestykseen”. Perussuomalaiset katsoo, että kuntien velkaantuminen voidaan korjata vain kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Samalla kunnissa on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta.

Simo Grönroos linjasi aluksi, että veronkorotusten tie kunnissa on käyty loppuun.
&#8211; Suomen veroaste on ennätyskorkea, mutta silti yhä useampi ihminen kokee, että maksetuille veroille ei saa vastinetta. Johtopäätös on siis se, että veroja korottamalla suomalaisten asema ei parane vaan alkaa päinvastoin huonontumaan.
&#8211; Tämän takia asiat on laitettava kunnissa tärkeysjärjestykseen ja olemassa olevat julkiset resurssit on kohdistettava suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviin asioihin. Samalla on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta, Grönroos sanoo.
Tällä hetkellä maahanmuuttoon, ilmastoposeeraukseen ja identiteettipolitiikkaan liittyvät epäkohdat valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Lisäksi hallituksen valtakunnan tason politiikka syö elinvoimaa peruspalveluista – mitä enemmän rahaa käytetään valtion tasolla turhuuteen, sitä vähemmän sitä riittää kuntapalveluiden tukemiseen.
Perussuomalaiset katsoo, että kuntien rakenteellinen velkaantuminen voidaan korjata ainoastaan kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman kokonaisuudessaan voit lukea <a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/Asiat-tarkeysjarjestykseen_kuntavaaliohjelma.pdf">tästä</a>.
Paikallisille yrittäjille lisää mahdollisuuksia
Perussuomalaiset pyrkii siihen, että myös kotimaisilla ja paikallisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kunnan palveluiden tuottamiseen. Keskeistä on, että hinta-laatusuhde on kunnossa ja veronmaksaja hyötyy eniten.
&#8211; Kun kunnissa tuotetaan palveluja, kuntapäättäjien on samalla huolehdittava, että paikallisten ja kotimaisten firmojen on mahdollista osallistua tarjouskilpailuihin, etteivät kaikki kunnan ostamat palvelut mene ylikansallisille suuryrityksille, vaan myös lähellä olevat toimijat pystyvät osallistumaan palvelujen tuottamiseen.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sähkö- ja vesilaitosten kaltaiset välttämättömät palvelut on pidettävä yhteisesti omistettuina eikä kunnan pidä lähteä yksityistämään niitä.
&#8211; Kuntien ei pidä olla edistämässä yksityisten monopolien syntymistä, jotka pystyvät riistämään suomalaisia.
Perussuomalaiset haluaa lopettaa kaverikapitalismin, kähminnän ja suhmuroinnin kunnissa.
&#8211; Ne loppuvat parhaiten sillä, että korruptoituneet poliitikot äänestetään vaihtoon. Perussuomalaiset onkin koko kansan ja kaikkien kuntalaisten puolue, eivätkä perussuomalaiset toimi minkään erityisryhmän tai suuryritysten juoksupoikina. Perussuomalaisten tekemistä ei säätele, mitä SAK, MTK tai EK huutelevat, vaan perussuomalaiset toimii itsenäisesti ajatellen koko kunnan etua, Grönroos toteaa.
Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikkaan tarvitaan suhteellisuudentajua &#8211; varsinkin kuntatasolla.
&#8211; Valtiolla on erittäin kunnianhimoinen ja tiukka ilmastopolitiikka, joka aiheuttaa jo nyt suurta haittaa kotimaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. Seuraus on se, että moni työpaikka siirtyy Kiinaan tai jonnekin muualle, missä vähät välitetään ilmastosta.
Koska valtion tasolla tilanne on tämä, perussuomalaiset katsoo, että kunnissa ei pidä tehdä enää tiukempaa ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Monissa kunnissa on silti tehty vielä valtiotakin tiukempia ilmastolinjauksia, mikä ei ole järkevää ensinnäkään veronmaksajien lompakon kannalta eikä varsinkaan palvelujen tuottamisen tai yritysten kannalta, Grönroos sanoo.
Ideologinen pelleily pois
Perussuomalaiset haluaa jotain rajaa ideologiselle pelleilylle. Kunnissa ei pidä lähteä mukaan esimerkiksi pienten mutta äänekkäiden vähemmistöjen monikulttuurisuutta tai tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin.
&#8211; Suomessa on äänekkäitä ryhmiä, jotka vaativat jos jonkinlaista ideologista vouhotusta niin valtion tasolla kuin kunnissa. Näihin ei kuitenkaan pidä lähteä mukaan. Monikulttuurihihhuloinnissa tai sukupuoli-ideologioissa ei ole mieltä, koska ne voivat johtaa siihen, että kuntien budjetointia tehdään teennäisen sukupuolitietoisesti tai että katukylttejä muutetaan verorahoilla sukupuolineutraaleiksi. Nämä eivät edistä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia, verorahat vaan menevät hukkaan, Grönroos sanoo.
Perussuomalaiset haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin, kuten joulujuhlat ja suvivirren suomalaisissa kouluissa.
&#8211; Kouluissa ei saa antautua ammattiloukkaantujien armoille, jotka vaativat suomalaista kulttuuria poistettavaksi kouluista.
Ei velkaannuteta kuntia enempää
Myös liikennerakentamisessa perussuomalaiset haluaa edetä käytäntö edellä. Rakentamista onkin tehtävä sujuvan liikkumisen eikä ideologian näkökulmasta.
&#8211; Tällä hetkellä ongelmana on se, että ideologisista syistä esimerkiksi raideratkaisuja ylikorostetaan. Toisaalta yksityisautoilua rokotetaan turhan paljon. Tästä on päästävä kunnissa eroon, koska erilaisilla liikkumismuodoilla, yksityisautoilulla, pyöräilyllä ja julkisella liikenteellä on kaikilla oma paikkansa. Kunnissa infrarakentamisessa onkin lähdettävä liikkeelle sen kartoittamisessa, millaista liikkumista kunnissa tarvitaan ja miten sitä saadaan kustannustehokkaasti, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten mielestä kuntien velkaantuminen ylimitoitettujen investointien vuoksi saa riittää. Esimerkiksi uusien kunnantalojen, pikaraitioteiden ja konserttipalatsien rakentamisen aika ei ole nyt.
&#8211; Velkahirressä roikkuva kunta ei ole itsenäinen kunta. Silti tälläkin hetkellä kunnat ovat suuremmissa veloissa kuin koskaan aiemmin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kunnissa on aiemmin tehty ylimitoitettuja rakennusinvestointeja. Jatkossa kaikkeen uuteen suurempaan rakentamiseen on suhtauduttava kriittisesti. Varsinkin liikennerakentamiseen liittyy usein ilmastopolitiikkaan liittyviä intohimoja, mitkä eivät kuitenkaan palvele kuntalaisten etuja.
Koulut turvallisiksi, haittamaahanmuutolle stoppi
Perussuomalaiseen kuntapolitiikkaan kuuluu koulujen tekeminen turvallisemmiksi. Kouluissa kiusaamiseen tulee puuttua päättäväisesti ja kouluissa tapahtuvista rikoksista tulee hyssyttelyn sijaan tehdä aina rikosilmoitus. Koulujen tulee olla turvallisia oppimispaikkoja. Myös kirjastojen rauhallisuudesta tulee pitää huolta, jotta ne säilyvät viihtyisinä kaiken ikäisille kuntalaisille.
&#8211; Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä asioita, ja se pitää ulottaa myös kouluihin ja kirjastoihin, Grönroos sanoo.
Ruotsissa on harjoitettu vuosikymmeniä vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, mistä seurauksena on ollut jengirikollisuutta, turvattomuutta ja väkivaltaa. Perussuomalaiset katsoo, että Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie.
&#8211; Kuntatasolla on tehtävä selväksi, että maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole tervettä. Kuntien pitää olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja olla antamatta kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille. Myös valtion suuntaan kuntien pitää tehdä selväksi, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei aja kuntien eikä kenenkään suomalaisen etua.
&#8211; Maahanmuuttajien hyysäämiselle pitää kunnissa laittaa loppu. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville suunnatut, veronmaksajille kalliiksi käyvät palvelut. Sen sijaan laittomasti maassa olevat pitäisi poistaa maasta.
Perussuomalaiset myös katsoo, että kuntien tulee karsia kaikki haittamaahanmuuton vetovoimatekijät.
&#8211; Huonosti toimivan kotouttamisen sijaan kunnissakin tulee edistää heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa, Grönroos sanoo.

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle