maahanmuuton talousvaikutukset

Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa opposition vaihtoehtobudjettien ehdotuksista nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi, sillä ne johtaisivat valtaviin elinkaarikustannuksiin veronmaksajille. Esimerkiksi SDP:n ajama viidensadan kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 350 miljoonaa euroa.

Diakin tuore raportti väittää kirkkain silmin, että maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew tuomitsee tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan raportin käsittämättömäksi, tutkimukseksi naamioiduksi propagandaksi.

Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun. 

Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen perheenyhdistämisen tuloksena, pärjäävät muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna huomattavan heikosti, kun mittarina käytetään mediaanituloa.