Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

malaria

Afrikassa koronaan sairastuvat useimmiten he, jotka matkustavat paljon tai ovat muuten olleet tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Se rikkaampi osa väestöstä. Silti Afrikan maat kopioivat Euroopan liikkumiskieltoja ja sulkevat köyhät slummeihin. 

Ulkonaliikkumiskielloilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ensidigt-fokus-pa-corona-kan-vara-dodligt-for-afrika">arvelee</a> SVT:n Afrikan kirjeenvaihtaja Johan Ripås. Kansalaiset pitäisi rokottaa tauteja vastaan mutta rokotuskampanjat ovat jäissä koronan takia. Tuhkarokko, malaria, HIV, tuberkuloosi ja ripuli vievät hautaan miljoonia ihmisiä joka vuosi Afrikassa. Taudit tappavat juuri heitä, jotka vastaavat perheiden elatuksesta.
Yläluokka sairastaa 
Coronavirus in Africa Tracker <a href="https://africanarguments.org/2020/04/16/coronavirus-in-africa-tracker-how-many-cases-and-where-latest/">kertoo</a> maanosan ajankohtaisen Covid-19-tilanteen. Sairastuneet ovat keskittyneet Marokkoon, Algeriaan, Egyptiin ja Etelä-Afrikkaan. Silti Saharan eteläpuolisissa maissa kopioidaan surutta suuren maailman mallia, jossa alueita suljetaan ja väestön liikkuminen estetään.
Keniassa ja Etelä-Afrikassa yhä useammat asettavat kyseenalaiseksi koko väestön sullomisen sisätiloihin. Lähinnä siksi, että Covid-19-tauti on iskenyt raskaimmin yläluokkaan, Kenian hyväpalkkaisessa parlamentissa koronaan on sairastunut 17 kansanedustajaa.
Nälkä ajaa kansan liikkeelle
Keniassa levottomuudet ovat jo alkaneet. Nairobin Kiberan slummialueella ruoan puute on johtanut mellakoihin. Sadattuhannet ihmiset elävät ghetossa toimeentulon äärimmäisellä rajalla ja nyt vähäisetkin tulot ovat koronan myötä kadonneet.
Eurooppalaisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yk-raportti-afrikasta-eurooppaan-yritetaan-tanaan-paremman-elaman-toivossa-ja-huomenna-pakosta/">kannattaisi</a> kiinnostua asiasta. Jos kansa lähtee nälissään liikkeelle, määränpää on erittäin todennäköisesti etujen Eurooppa. Ja tulijoita on helposti ei kymmenen, vaan sata miljoonaa. Afrikassa asuu nyt noin 1,2 miljardia ihmistä. YK:n ennusteen mukaan luku nousee 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.
&nbsp;

Afrikassa köyhät suljetaan pandemian takia slummeihin eikä siitä seuraa mitään hyvää

Koronavirus leviää maailmalla kovaa vauhtia mutta ennenäkemättömässä vauhdissa on myös Covid-19-tautiin tehoavien lääkkeiden ja rokotteen kehitystyö. Nopeiten käyttöön saadaan jo olemassaolevat valmisteet, jotka on kehitetty koronavirustaudin kaltaista oireyhtymää vastaan. Ensimmäiset potilaskokeet ovat jo käynnissä.
Vaikeasti sairaita, koronaviruksen aiheuttamaa tautia sairastavia potilaita hoidetaan jo lääkkeellä, joka estää viruksen lisääntymisen keuhkosoluissa. Remdesivir on lääke, joka itse asiassa on kehitetty Ebola-viruksen aiheuttaman verenvuotokuumeen taltuttamiseksi.
Ebola-lääke tehoaa koronaviruksiin
Remdesivir ei ole virallisesti hyväksytty lääke mutta sitä on käytetty ”inhimillisistä syistä”, koska Covid-19-tautiin ei ole olemassa lääkettä. Muutaman päivän koejakson jälkeen on liian aikaista raportoida tuloksista.
&#8211; Se tiedetään, että koeputkessa Remdesivir tepsii SARS-CoV-2-virukseen ja sen sukuisiin, <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&amp;artikel=7431773">toteaa</a> professori Anders Sönnerborg Ruotsin radiossa.
Vasta-aine peräisin parantuneilta
Hollantilaiset tutkijat ovat löytäneet vasta-aineen, jota voitaisiin käyttää SARS-CoV-2-virusta vastaan. Vasta-aine kiinnittyy virukseen, neutraloi sen ja estää siten tulehduksen leviämisen. Alustavat tulokset ovat peräisin koeputkesta.
&#8211; Jos vasta-aine toimii, se on lääke, ehdottomasti, <a href="https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&amp;artikel=7431718">sanoo</a> immunologian dosentti Mattias Forsell.
Tehokkaan lääkkeen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin useampia vasta-aineita, sillä virus muuntuu jatkuvasti. Nopein keino vasta-aineiden löytämiseksi on käyttää Covid-19 -sairaudesta parantuneiden henkilöiden veriplasmaa.
&#8211; Potilas saa siis lääkkeenä vasta-aineita, joita joku toinen henkilö on valmistanut, dosentti Forsell selventää.
400 lääketutkimusta käynnissä
Maailmalla on menossa satoja tutkimuksia lääkkeen löytämiseksi koronavirusta ja sen aiheuttamaa tautia vastaan. Ruotsin Lääketeollisuuden Keskusliiton (LIF) 18.3. päivätyn <a href="https://www.lif.se/forskningsoversikt-coronavirus/">selvityksen</a> mukaan eri puolilla maailmaa on käynnissä 400 kliinistä koetta, joissa testataan mahdollista Covid-19-tautiin tehoavaa lääkettä.
Kyse on ihmiskokeista, joita tehdään lääkkeillä, jotka on kehitetty samankaltaisia tauteja vastaan. SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/lakemedelsbranschen-rekordmanga-studier-for-att-ta-fram-lakemedel">mukaan</a> kokeissa käytetään muun muassa tunnettuja HIV-lääkkeitä, malarian ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja valmisteita sekä laajavaikutteisia viruslääkkeitä.
40 rokotetta kehitteillä
Rokotetutkimuksia on käynnissä nelisenkymmentä. Niistä pisimmällä on amerikkalainen Moderna-projekti, joka aloitti kliiniset testaukset tällä viikolla. Kehittäjän mukaan rokote on valmis vuoden sisällä.
Jos virallista hyväksymisprotokollaa kuitenkin alleviivataan oikein viimeisen päälle, rokote on laajassa julkisessa käytössä vasta kolmen-viiden vuoden kuluttua.

Ennennäkemätön kilpajuoksu käynnissä koronalääkkeen kehittämiseksi – ensimmäiset testit jo käynnissä Covid-19 -tautiin sairastuneilla