Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

Menevä Oy

Menevä Oy on hoitanut Uudenmaan Kela-taksitilauksia huhtikuusta lähtien. Sopimus Kelan kanssa on merkinnyt yritykselle suurta kasvua. Myös ongelmia on ollut. Monet asiakkaat valittavat pitkistä odotusajoista ja kuljettajien puutteellisesta kielitaidosta. Menevä Oy:n toimitusjohtaja puolestaan painottaa, että kyse on siitä, millaisen palvelutason Kela on asiakkailleen tilannut.
Uudellamaalla Kela-kyytejä ajetaan päivässä reippaasti yli 3 000. Kyse on siis isosta bisneksestä. Menevä Oy:n oma henkilöstömäärä peräti kolminkertaistui uuden sopimuksen myötä. Samalla Menevän toiminnan piirissä olevien taksien määrä nousi sadasta yli tuhanteen.
Näistä noin 600 ajaa Kela-kyytejä, kertoo Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen Suomen Uutisille. Uudenmaan lisäksi Menevä hoitaa Kela-kyytejä myös Päijät-Hämeessä yhteisyrityksenä muiden taksifirmojen kanssa.
&#8211; Onhan tämä ollut hurja vuosi kokonaisuutena ajatellen, toimitusjohtaja Tuomo Halminen sanoo.
<h4>Alkukankeudesta on päästy</h4>
Uudellamaalla ensimmäisen Kela-kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen. 
Ongelmiin kyllästynyt Kela pisti kilpailutuksen uusiksi. Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
&#8211; Aika pian päästiin sellaiseen tilanteeseen, että ainakaan autojen puutteen takia kyydit eivät myöhästy eikä niitä jää ajamatta, Halminen kertoo. Nyt ongelmissa on kyse lähinnä siitä, että jossakin on tapahtunut inhimillinen virhe: joko keskus tai kuljettaja on tehnyt virheen. Joskus myös asiakas voi esimerkiksi tilata vahingossa auton väärälle päivälle.
Toimitusjohtaja Halminen kertoo, että kuljetusten palauteprosentti on ollut selvässä laskussa. Ensimmäisen kuukauden aikana tuli 500 asiakaspalautetta, mutta elokuussa enää 250. Kun kuukausittain ajetaan kaikkiaan noin 50 000 kyytiä, niin vain noin 0,4 prosenttia niistä johtaa palautteeseen. Kaikki huonoa palvelua saaneet eivät tietenkään anna palautetta, mutta toisaalta osa asiakaspalautteesta on myös kiittävää. Aktiivisimpia palautteen antajia ovat olleet vakiotaksiasiakkaat, jotka myös käyttävät palveluja eniten.
<h4>Kelan tilaama palvelutaso on alhaisempi kuin ennen</h4>
Taksiuudistus on heijastunut myös Kela-kyyteihin. Lakimuutokseen saakka Kela-kyydit ajettiin &#8221;samoilla spekseillä&#8221; kuin itse maksetut &#8221;kovan rahan&#8221; kyydit, Tuomo Halminen kertoo. Auto tuli lähimmältä tolpalta varsin nopeasti. Ja koska takseilla oli päivystysvelvollisuus, tolpalla oli aina autoja.
&#8211; Se palvelu, mitä Kela ostaa meiltä ei ole enää samalla tasolla, Halminen sanoo. Tunnin aikaikkuna kyydeissä on tilaajan eli Kelan asettamana.
&#8211; Tämä on tietysti suuri harmi varsinkin paljon kulkeville asiakkaille, Halminen myöntää.
Menevä Oy:n toimitusjohtajan mielestä Kela tai Menevä ei ole onnistunut viestimään ihmisille riittävän hyvin sitä, että yhteiskunnan tilaama palvelu ei ole enää sillä tasolla millä se aikaisemmin oli.
Tunnin pelivara tuo palveluntarjoajalle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ajojen järjestelyissä, mutta samalla se luo asiakkaille epätietoisuutta, että toimiiko tämä nyt oikein, kun kyyti tuleekin myöhemmin kuin ennen, Halminen kertoo.
<h4>Kuljettajien kielitaito on toistuva valitusten aihe</h4>
Monet Suomen Uutisten haastattelemat Kela-taksien asiakkaat pitivät kuljettajien puutteellista suomen kielen taitoa ongelmana.
&#8211; Me olemme toimineet pitkään maahanmuuttajataustaisten kuljettajien kanssa ja osaamme mielestämme hyvin arvioida, kuka palvelussa pystyy toimimaan, Halminen sanoo.
Toimitusjohtaja Halminen arvelee, että osa palautteesta on voinut johtua siitäkin, että maahanmuuttajakuljettajat ovat Uudenmaan reuna-alueilla uusi ilmiö.
&#8211; Aina kun saamme palautetta, että jonkun kielitaito ei ole riittävän hyvä, me haastattelemme kuljettajaa ja tutkimme, onko kielitaito riittävä. Seuraamme myös kuljettajan suoriutumista kokonaisuutena.
Halminen myöntää, että joidenkin kuljettajien osalta on jouduttu toteamaan, että heidän kielitaitonsa ei ole riittävä tässä palvelussa mukana olemiseen.
Pääkaupunkiseudulla Menevän kuljettajista on maahanmuuttajataustaisia noin puolet. Uudellamaalla kokonaisuudessaan ehkä kolmannes. Menevän näkökulmasta maahanmuuttajat sitoutuvat paremmin taksityöhön. Kantasuomalaisten vaihtuvuus on paljon suurempi, ja varsinkaan yövuoroissa ei kantasuomalaisia juurikaan enää näy.
<h4>Vakiotaksien tarjoaminen tuottaa haasteita</h4>
Kelan sopimuksessa on määritelty, että Menevä Oy:llä on velvollisuus osoittaa vakiotaksi sellaisille asiakkaille, joilla on erityinen palveluntarve. Usein tämä liittyy asiakkaan tarvitsemiin teknisiin apuvälineisiin. Asiakas voi myös muusta syystä tarvita tutun tukihenkilön. Esimerkiksi yksin matkustavat lapset tarvitsevat tutun ja turvallisen kuljettajan, jonka kyytiin uskaltavat lähteä.
Toimitusjohtaja Halminen myöntää, että sopivien vakiotaksien järjestäminen on ollut Menevälle iso haaste ja että osa asiakkaista on varmasti yhä tyytymättömiä.
&#8211; Asiakkaat ovat tottuneet entisen lain aikana valitsemaan itsellensä kuljettajan, jonka kanssa heillä synkkaa tosi hyvin, Halminen sanoo.
&#8211; Me olemme joutuneet vähän sellaiseen &#8221;vakiotaksi-Tinderiin&#8221;, jossa me etsimme asiakkaalle vakiotaksin ja asiakas sanoo, että &#8221;hei, ei tää ollutkaan kiva kuski, mä haluan toisen&#8221;. Tai sitten tulee muuta skismaa, kun kuljettaja ei ajanutkaan riittävän varovasti.
Uusimaa on Halmisen mukaan Kela-taksitoiminnan kannalta omanlaisensa alue, mikä johtuu väestön määrästä ja siitä, että erikoissairaanhoito on siellä. Siksi vakiotaksien saatavuus on muodostunut ongelmaksi Uudellamaalla. Päijät-Hämeessä ei vastaavia ongelmia ole.
&#8211; Uusimaa on kyytien määrän ja väkiluvun mukaan laskettuna kuusi kertaa suurempi alue kuin Päijät-Häme, mutta Uudellamaalla on 30 kertaa enemmän vakiotaksioikeuksia, Halminen kertoo.
<h4>Mitään &#8221;Premium-Kela-palvelua&#8221; ei enää ole</h4>
Halmisen mielestä monet asiakkaat ehtivät vanhan lain aikana tottua liiankin hyvään palveluun.
&#8211; Valitettavasti vastaan tulee myös sellaisia asiakkaita, jotka toteavat, että minä ajan niin rahakkaita kyytejä täältä pitkiä pätkiä ympäri Uuttamaata, että minä tarvitsen sen Premium-kuljettajan, joka ajaa mersulla ja maksaa minun puolestani omavastuun, Halminen kärjistää.
Tuomo Halminen vakuuttaa, että tämän tyyppistä toimintaa on &#8221;vanhassa taksimaailmassa&#8221; todellakin tapahtunut.
&#8211; Ihan samalla tavalla mekin koetimme silloin houkutella tolpalta tulleita asiakkaita hakemaan itselleen vakiotaksioikeutta Kelalta, niin me voimme sitten palvella sinua hyvin.
&#8211; Enää tällaista &#8221;Premium-Kela-palvelua&#8221; ei ole. Nyt todetaan vain, että palvelu on kaikille sama. Vaikka asiakas ajaakin kuljettajien kannalta houkuttelevia kyytejä, kukaan ei enää lähde asiakkaan omavastuita maksamaan, Halminen sanoo.
<h4>Kova kasvu, kovat riskit</h4>
Ennen Kela-sopimusta Menevä Oy teki viime vuonna 4,7 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 700 000 euron tappion. Kela-sopimus on tuonut paljon uutta bisnestä ja kasvua, mutta siihen liittyvät sopimussakot voivat olla hyvinkin suuria. Sakkoja tulee muun muassa siitä, jos tilauskeskus ei vastaa asiakkaan puheluun tietyn jonotusajan kuluessa. Sopimussakkoja tulee myös ajamatta jääneistä kyydeistä. Lisäksi Menevä joutuu maksamaan asiakkaalle korvaavan kuljetuksen.
&#8211; Taksihommaa tehdään merkittävältä osin rakkaudesta lajiin. Toivotaan, että tämä muodostuu jonain päivänä kannattavaksi bisnekseksi, toimitusjohtaja Halminen sanoo.
&#8211; Nyt eletään taksialan murroksessa investointivuosia, satsataan kasvuun ja yritetään pitää nenä pinnalla.
<h4>Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat taksiuudistuksen jälkeen</h4>
Taksiuudistuksen jälkeen ala on alkanut kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Ruotsalainen Cabonline on ostanut pääkaupunkiseudulta isoja taksifirmoja, kuten esimerkiksi Kovasen.
&#8211; Ruotsalaiset kävivät meilläkin kahvilla, mutta me totesimme, että jos toiminta kiinnostaa ulkomaalaisia sijoittajia, niin miksi se ei kiinnostaisi suomalaista perheyritystä, Halminen kertoo. Niinpä 1970-luvulla aloittanut Menevä päätti jäädä &#8221;kiusallaan&#8221; vielä yrittämään itsenäisesti.
Suomen Uutiset kertoi Kela-taksien asiakkaiden kokemista <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kilpailutus-johti-kaaokseen-ja-uuteen-kilpailutukseen-kela-taksien-saatavuudessa-yha-ongelmia-uudellamaalla/">ongelmista</a> erillisessä jutussaan.

Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut

Pitkät odotusajat ja kuljettajien kielitaidon puute vaivaavat Uudenmaan Kela-taksijärjestelmää. Kelan korvaamien kyytien tarkoitus on varmistaa, että heikkokuntoisimmatkin ihmiset pääsevät hoitoon ja terapiaan. Mutta osaavatko kuljettajat auttaa asiakkaitaan riittävästi, vai joutuvatko asiakkaat auttamaan kielitaidotonta kuljettajaa?

Joka päivä tuhannet suomalaiset tarvitsevat Kela-taksia päästäkseen hoitoon tai kotiutuakseen sairaalasta. Taksiuudistuksen yhteydessä heinäkuussa 2018 myös Kela-taksijärjestelmä uudistettiin. Uudellamaalla kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei kuitenkaan selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Suurien ongelmien takia Kela päätti pistää kilpailutuksen uusiksi jo lokakuussa 2018. Uuden kilpailutuksen voittanut Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Minulta jäi parin viikon ajalta kesäkuun alussa kaikki etukäteen tilatut kyydit tulematta, kertoo nummelalainen Ari Kajan, joka tarvitsee Kela-taksia päästäkseen fysioterapeutin vastaanotolle.
– Tilaukset olivat kuulemma vain kadonneet järjestelmästä, kertoo Kajan, joka karhuaa nyt Menevältä maksua niistä korvaavista taksikyydeistä, jotka hän joutui tilaamaan Kela-taksin jäätyä tulematta.
Kuskien kielitaidossa ongelmia
Kelan ja taksiyhtiön välisen sopimuksen mukaan palveluntuottajan on maksettava asiakkaalle korvaava taksi, jos se ei ole kyennyt järjestämään ajoissa tilattua matkaa. Palveluntuottaja saattaa joutua myös maksamaan sopimussakon ajamatta jääneistä tilauksista.
Toinen ongelma on tunnin liukuma etukäteen tilattujen taksien tuloajoissa.
– Jos minulla on aamun ensimmäinen aika varattuna fysioterapeutille ja taksi tulee kolme varttia etuajassa, niin pitäisikö minun mennä siksi ajaksi terapeutin oven taakse vesisateessa värjöttelemään? Kajan kysyy.
Kajanin mukaan myös kuskien kielitaito tuottaa usein ongelmia.
Järjestelmän toimivuus on käyttäjille tärkeä
Terveydenhuoltopalvelujen käyttäjillä on oikeus saada <a href="https://www.kela.fi/taksimatkat">Kela-korvaus taksimatkasta</a>, jos hänen terveydentilansa tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Kela-kyyti on tilattava alueellisesta tilausnumerosta ja sitä varten tarvitaan terveydenhuollon antama todistus oikeudesta taksin käyttöön. Asiakas maksaa tällöin yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Omavastuussa on 300 euron vuosittainen katto. Kun se tulee täyteen, Kela maksaa kyydit kokonaan.
– Kelatakseja käyttävät voidaan jakaa kahteen ryhmään, kertoo Anita Andersson.
&#8211; Ne, jotka tarvitsevat kuljetusta satunnaisesti esimerkiksi kotiutuessaan leikkauksesta, ja ne, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että eivät pääse lääkäriin, laboratorioon tai fysioterapiaan lainkaan ilman kuljetusta. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Me olemme riippuvaisia toimivasta Kela-taksisysteemistä.
&#8211; Liikun hitaasti kahden kyynärsauvan kanssa, minulla on hiilikuiturunkoinen jalkatuki reidestä pohkeeseen, enkä pysty seisomaan pitkään paikallani, Andersson kertoo. Korkeaan tilataksiin kiipeäminen on hankalaa. Jalkatukeni takia pystyn istumaan vain auton oikealla puolella. Kuljettajan pitää nostaa toinen jalkani sisään autoon, Andersson kertoo.
<h4>Asiakas joutuukin avustamaan kuljettajaa</h4>
Anderssonin mukaan monet Menevän kuljettajat eivät ole ennen ajaneet vammaiskyytejä, joten auttaminen on heille tuntematon käsite. Asenteen lisäksi ongelmaksi voi nousta se, että kuljettajan oma fyysinen kunto ei riitä vammaisen ihmisen avustamiseen. Andersson kertoo tapauksesta, jossa kuljettajalle tuotti suuria vaikeuksia kumartua sen verran, että sai hänen jalkansa nostettua sisään taksiin.
Myös kuljettajien kielitaidossa on suuria ongelmia. Jotkut eivät osaa edes itse kirjoittaa osoitetta navigaattoriin. Silloin matkustaja joutuukin avustamaan kuljettajaa.
– Olen itse aiemmin opettanut maahanmuuttajille tietotekniikkaa, joten osaan kyllä puhua selkosuomea, Anita Andersson sanoo. Aina ei viesti silti mene perille. Myös monet Anderssonin tuttavista ovat kertoneet kielitaito-ongelmista Menevän kuljettajien kanssa.
Kela myönsi Anderssonille vakiotaksioikeuden vajaa kolme vuotta sitten. Ohjeiden mukaan kuljettajan pitää saattaa hänet kohteeseen ja kotiin tullessa kotiovelle, koska kaatumisriski on suuri. Menevällä on kuitenkin ollut vaikeuksia osoittaa Anderssonille sopivaa vakiotaksia.
– Alkukesästä sain vakiotaksin pariksi viikoksi. Nyt on toinen vakiokuljettaja ollut pari viikkoa, mutta koko ajan on mielessä, että koska hänet otetaan pois. En luota Menevän toimintaan huonoista kokemuksista johtuen.
Anita Andersson ei vaadi kuuta taivaalta: hänelle riittäisi normaali henkilöautotaksi ja vakiokuljettaja, joka tuntee asiakkaan ja tietää miten pitää auttaa, jotta ei tarvitse joka kerta erikseen selittää.
– Lisäksi kuljettajan olisi hyvä omata sellaiset hermot, että jaksaa vammaisen hitautta ja avuttomuutta, Andersson sanoo.
<h4>Ennen uudistusta oli paremmin</h4>
Ennen taksilain uudistusta Anderssonin Kela-kyydit ajoi sama Lähitaksin auto, isäntä ja renki. Mitään ongelmia ei ikinä ollut. Vuosittain Anderssonille kertyy lähes sata Kela-kyytiä. Lähitaksin kuski ei halunnut lähteä hankkimaan Menevän vaatimaa kyydinvälityslaitteistoa.
Nyt Andersson kokee, että Menevän kanssa ei toimi mikään.
– Menevä ei ota vakavasti asiakkaan antamaa palautetta, vaan kaikki on aina asiakkaan vika. Tätä ovat kaveritkin sanoneet, Andersson kertoo.
Joskus jopa etukäteen tilatut kyydit saattavat peruuntua.
– Kun 4.9. menin Menevän kyydillä lääkärille, menomatka meni hyvin. Paluumatkastakin tuli vahvistus tekstiviestillä, mutta kun kuljettaja tuli, hän sanoi että keskus on peruuttanut kyydin ja ottanut tiedot pois laitteelta, Andersson kertoo.
Kuljettaja tuli kuitenkin onneksi peruutuksesta huolimatta sairaalan pihaan tarkistamaan tilanteen. Kuljettajan keskusteltua Menevän keskuksen kanssa kyytitiedot saatiin palautettua. Mitään syytä peruutukselle ei ilmoitettu.
Myös Ari Kajan on sitä mieltä, että ennen taksiuudistusta kyydit toimivat paremmin. Silloin hänellä oli vakiokuljettaja, jonka kanssa hän pystyi sopimaan kyydeistä suoraan.
<h4>Kun taksi ei tule, fysioterapeutti jää ilman asiakasta</h4>
Taksiongelmat heijastuvat myös muiden yrittäjien toimintaan. Fysioterapeutti Hannele Ohmeroluoma kertoo Suomen Uutisille, että taksiuudistuksen jälkeen hänelle tuli todella paljon peruutuksia siksi, että asiakkaan tilaama Kela-taksi ei tullut ajoissa. Suurimmat ongelmat esiintyivät alkuvaiheessa. Nyt Menevän aikoina on mennyt paremmin.
– Mutta vieläkään lyhyelle matkalle ei kuulemma tahdo saada taksia, koska kuljettajat eivät halua tulla kaukaa ajamaan pientä pätkää, Ohmeroluoma kertoo.
Fysioterapeutti kertoo olleensa muutaman kerran Kelaan yhteydessä, kun sama potilas oli jäänyt tulematta neljäkin kertaa peräkkäin taksiongelmien vuoksi. Mutta Kelan linja on ollut yrittäjän kannalta tyly: jos terapiaa ei ole toteutettu, sitä ei voi myöskään Kelalta laskuttaa.
&#8211; Taksiongelmien vuoksi peruuntuneet ajat menevät siis yrittäjän tappioksi, kertoo Ohmeroluoma.
Anita Anderssonilla on samansuuntaisia kokemuksia: taksiongelmat vaikeuttavat asiakkaiden pääsyä terapiaan.
– Käyn fysioterapiaryhmässä, ja useasti on käynyt niin, että joku ryhmään tulija myöhästyy, Andersson kertoo. Saattaa jopa käydä niin, että minut tuonut kuski lähtee toiseen suuntaan Espoota hakemaan samaan ryhmään tulevaa.
<h4>Helpompi maksaa kyydit omalla rahalla</h4>
Nummelalainen Aili Vehmas kertoo Suomen Uutisille käyttävänsä välillä Kela-taksia joutuessaan käymään Lohjan tai Hyvinkään sairaaloiden päivystysvastaanotoilla. Öiseen aikaan Kela-taksia joutuu usein odottamaan kaksikin tuntia päästäkseen takaisin kotiin.
Vehmas kertoo, että etukäteen tilattujen Kela-taksien aikataulut ovat pitäneet hyvin paikkansa, mutta paluukyydin tilaamiseen varsinkin öisin liittyy aina pieni epävarmuus: joskus taksia ei tule lainkaan. Vehmaksen mielestä taksiuudistus teki hallaa Kela-kyytien saatavuudelle, koska kuljettajilta poistui päivystysvelvollisuus. Toisaalta hän antaa Menevälle tunnustusta ja sanoo, että Menevän kyydit ovat toimineet paremmin kuin edellisen yrittäjän aikana.
Lyhyille matkoille Vehmas ei enää edes viitsi tilata Kela-taksia. Matkat Nummelan terveysasemalta kotiin kannattaa maksaa kokonaan omalla rahalla, vaikka kuskit ovatkin neuvoneet, että Kela-taksin käyttö kerryttäisi vuosittaista 300 euron omavastuuta.
&#8211; En minä silti sen takia rupea taksia odottamaan tuntikausia, Aili Vehmas toteaa.
Anita Anderssonin tuttavapiirissä on samanlaisia kokemuksia. Monelle pitkä odottelu sairaalan aulassa on hyvin kivuliasta.
&#8211; Siinähän tulee säästöjä Kelalle, kun monet sairaat ihmiset eivät jaksa odottaa Kela-taksia, vaan he, joilla on mahdollisuus, maksavat itse, Andersson kertoo.
<h4>Kela hakee kilpailutuksella säästöjä</h4>
Vanhassa järjestelmässä liikenneministeriö määritti taksien taksat ja Kela-kyydit jaettiin taksikeskuksien kautta. Asiakas pystyi valtakirjamenettelyn aikana käyttämään tutuksi tullutta taksikuskia ja sopimaan kyydeistä tämän kanssa etukäteen. Sähköisen suorakorvauksen tultua käyttöön asiakas pystyi anomaan Kelalta vakiotaksia, joka tunsi asiakkaan tarpeet.
&#8211; Kuljettajille vanha järjestelmä oli hyvä, koska kaikista kyydeistä sai saman, ministeriön vahvistaman hinnaston mukaisen hinnan, eivätkä eri hinnoittelut kilpailleet keskenään, taksinkuljettaja Kari Rastas kertoo.
Taksiuudistus vapautti taksien hinnoittelun, joten Kelan oli pakko tehdä jotain säädelläkseen hintoja. Kela päätyi kilpailuttamaan taksikyydit alueittain. Myös kilpailutus- ja hankintalait vaikuttivat tähän.<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10407824"> Ylen mukaan</a> Kela on arvioinut, että kilpailutuksella säästetään kymmenen prosenttia kyytien menoista. Vuoden 2017 tasossa tämä tarkoittaisi noin 16 miljoonan euron säästöjä vuodessa.
Kilpailutuksissa halvin hinta voittaa, mutta palvelutasoa pyritään pitämään yllä muun muassa sopimussakoilla. Taksinkuljettaja Rastaan mielestä tämä ei välttämättä takaa kustannustehokasta mutta silti tasokasta palvelua. Toisaalta kilpailuttaminen tuo myös kilpailuttamiskustannuksia.
Kaikki Kela-taksien käyttäjätkään eivät ole vakuuttuneita kilpailutuksen eduista.
&#8211; Tuleeko kaikki tämä kilpailuttaminen loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvemmaksi, Ari Kajan ihmettelee.
<h4>Menevä kommentoi erillisessä jutussa</h4>
Menevän toimitusjohtaja Tuomo Halminen ei halunnut kommentoida tässä jutussa esiin tuotuja yksittäistapauksia. Hän korostaa sitä, että Kelan tilaama palvelutaso on selvästi huonompi kuin vanhan järjestelmän mukainen tilanne, ja että kaikki asiakkaat eivät ole vielä tottuneet tähän.
Suomen Uutiset antoi Menevä Oy:n toimitusjohtaja Halmiselle <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kela-taksien-palvelutaso-puhututtaa-taksifirma-puolustautuu-kela-saa-mita-on-tilannut/">mahdollisuuden</a> kertoa laajemmin näkemyksistään Kela-kyytien palvelutasosta ja taksialan murrosvaiheesta erillisessä jutussa.

Kilpailutus johti kaaokseen ja uuteen kilpailutukseen – Kela-taksien saatavuudessa yhä ongelmia Uudellamaalla