Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Jari Koskela: Kun autoilun kustannuksia lasketaan, talous vahvistuu

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Antti Kangas: Suomalainen maito on jatkossakin turvallista

Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt

Seppänen: Porotalous tarvitsee tukea, ei uusia velvoitteita

Garedew: Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Purra BBC-kohusta: Harhaanjohtava uutisointi on politiikan journalismin peruskauraa myös Suomessa

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Muovit

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pohtii, millainen Euroopan ja EU:n pitäisi olla. Mäkelälle itselleen asia on selvä. EU:n tulisi olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto &#8211; maiden, jotka vaalivat omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Jani Mäkelä korostaa, että aivan ensimmäiseksi on tehtävä ero sen välillä, että EU ja Eurooppa ovat kaksi eri asiaa. Eurooppaa on myös EU:n ja euron ulkopuolella. Suomi tarvitsee joka tapauksessa kaupankäyntiä, mutta sen toteuttamiseen olisi ollut muitakin keinoja kuin EU.
&#8211; EU:n tulisi olla kauppaliitto, joka ei puutu asioihin, jotka eivät ole välttämättömiä kaupankäynnin sujuvuuden kannalta. Joukkovoimaa pitää hyödyntää asioihin ja toimijoihin, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä ja joihin vaikuttamiseen eivät yksittäisen maan voimat riitä, Euroopan tulevaisuuskonferenssin edustaja ja Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja korosti tänään Turun Eurooppa-foorumilla.
Isotkaan maat eivät saa palautettua turvapaikanhakijoita
Yhtenä esimerkkinä asioista, joissa EU:n joukkovoimaa kannattaisi hyödyntää, Mäkelä mainitsee massiivisen maahantulon ja tulijoiden palautuksen. Isotkaan maat eivät ole onnistuneet turvapaikanhakijoiden palautuksissa. Toinen esimerkki ovat kansainväliset suuryhtiöt, joita Suomen kannan ei tarvitse kiinnostaa, mutta EU:n kannan tarvitsee.
Suurimpana uhkana EU:lle Mäkelä pitää ehdottomasti Kiinaa, jonka suhteen ei pidä olla naiivi. Kiina on totalitaristinen ihmisoikeusrikkuri ja roistovaltio, jota ei pidä ajatella tasavertaisena kumppanina, vaan vastavoimana.
&#8211; Ympäristöasioissa EU-maat ovat niin eri tilanteissa, että EU:n pitäisi sisäisen puuttumisen sijaan pyrkiä painostamaan todellisia saastuttajia. Maailman merien muovi tulee kehitysmaiden joista, eikä siinä auta mitään se, että EU vainoaa muovipillejä niin, että lapset tukehtuvat paperipilleihin. Ei siinä auta, että EU painostaa kaikki käyttämään sähköautoja, joiden ostamiseen ei laajassa mittakaavassa ole varaa, joiden ominaisuudet eivät vielä riitä ja joiden valmistaminen akkuineen kuormittaa ympäristöä, Mäkelä huomauttaa.
&#8211; Ilmastoposeerauksen sijaan tarvitaan konkreettisia toimia sen eteen, että kehitysmaissa saadaan väestönkasvu hallintaan ja päästöt vähenemään.
EU:n ongelmat
Mäkelä kysyy, miksi kutsutaan sellaista sopimuspohjaista järjestelmää, jonka sopimukset eivät pohjimmiltaan pidä tosipaikassa. Liittovaltio on ruma sana, jota harva haluaa sanoa, mutta johon johtavia ratkaisuja lähes kaikki tekevät. Liittovaltiota on vähitellen syvennetty kriisien varjolla ja sopimuksia venyttäen.
&#8211; EU:lle vallan antaminen on yksisuuntainen tie, koska mitään sinne annettua valtaa tai rahaa ei tulla saamaan koskaan takaisin. Pessimisti tai realisti tosin sanoisi, että EU kahmii lisää pään avattuaan, mutta kukaan ei voi kiistää, että se pitää kaiken, mitä kerran saa. Täytyy ymmärtää myös positiiviselta tai neutraalilta vaikuttavassa toimivallan siirrossa, että missään maailmantilanteessa sitä valtaa ei EU luovuta meille. Yksimielisyyspäätöksistä luopuminen ja enemmistöpäätöksiin siirtyminen on aina pois pienen maan vaikutusvallasta, oli kyse miten viattomasta asiasta tahansa.
Ei tekemistä turvallisuuden kanssa
Mäkelä huomauttaa, että toisin kuin suomalaiset haluavat mielellään kuvitella, vaikka fiksuimmat tajuavatkin kuvitelman pötypuheeksi, EU:lla ei ole juuri mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.
&#8211; Kun keskustelee Euroopassa eri maissa EU-puolustuksesta, vastaus on aina sama kohtelias myötähäpeä: ”Kiintoisa aihe, mutta kuulumme jo Natoon”. Mitä EU tosipaikassa voi Venäjälle, kun jopa pikkuvenäjä pystyy pitämään sitä pilkkanaan pikku hybridioperaatiolla ja massiivisen maahantulon rajatulla harjoituksella? Mäkelä kysyy.
&#8211; Miten EU voisi mitään Venäjälle, kun sen mahtimaat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta ja sen kanssa käydystä kaupasta? Sen lisäksi, että Saksan seuraava liittokansleri voi olla velkaunionimyönteinen, hän voi olla myös ”Venäjän ystävä”. Mitä tämä tarkoittaa meille?
Tehtyjä virheitä on vaikea muuttaa
Mäkelä kysyy, mitä tarkoittaa tässä päivässä vähemmän, mutta parempaa EU:ta. On lähdettävä siitä, missä ollaan. Mäkelä pitää katkerana virheenä sitä, että Suomi ei liittynyt Natoon eikä vähintäänkin sopinut pysyvänsä euron ulkopuolella, jos muka oli pakko liittyä unioniin.
&#8211; Kuitenkin niitä asioita on vaikea muuttaa. On omituista polarisoida keskustelu siihen, että haluatko erota EU:sta. Vastaus kuuluu aina, että mitä jos käyttäisimme keinot vaikuttaa siellä ensin, Mäkelä pohtii.
Kauniit puheet elvytyspaketista päätettäessä
Kun elvytyspaketista päätettiin, eduskunta teki paljon lausumia. Kun Mäkelä epäili, onko Euroopassa kukaan kuullut näitä lausumia, hän käänsi muutamia niistä englanniksi ja esitti perusajatukset COSAC-puheenjohtajien kokouksessa.
&#8211; Toin esille, että Suomi on eduskunnan yksimielisellä päätöksellä ottanut selvän kannan, että paketti on poikkeuksellinen ja ainutkertainen järjestely ja että Suomi ei tule hyväksymään sen uusimista tai pysyväksi muuttamista. Euroopan maiden tulee mielestämme kantaa vastuu taloudestaan ja veloistaan, no bailout -periaatteen uskottavuus on palautettava ja unionin sisäisiä tulonsiirtoja emme hyväksy.
&#8211; Toin vielä erikseen esille sen kaikkien vastuullisten poliittisten puolueiden Suomessa jakaman käsityksen, että komissio ja unioni pitäkööt näppinsä erossa Suomen metsistä. Paljon kauniita sanoja, mutta mitä nyt pitää tehdä, on huolehtia siitä, etteivät ne jää vain sanoiksi, Mäkelä kertoo.
Kynnysmatosta aktiiviseksi vaikuttajaksi
Muilla mailla on aina ensimmäisenä agendalla oma kanta ja intressi. Suomalaiset ministerit sanovat, että oma maa ensin -ajattelu on vahingollista. Mäkelä uskoo, että tällä asenteella kynnysmaton rooli on taattu.
&#8211; Kynnysmaton sijaan pitää ottaa aktiivisen vaikuttajan rooli. Suomen pitää ajaa omaa intressiään häpeämättä ja häikäilemättä aikaisessa vaiheessa, jo kauan ennen komission esityksiä. Lobbauksen pitää olla kovaa, ja siinä pitää valjastaa kaikki tasot virkamiehistä hallituksen kautta meppeihin. Yksimielisyysvaatimuksella on prässättävä läpi myönnytyksiä.
&#8211; Tuhoisinta vaikuttamisen kannalta ovat sisäiset viidennet kolonnat, joita nähtiin esimerkiksi mainitussa metsäkysymyksessä. Suomen äänen tulee olla yhtenäinen ja keskittyä siihen, mikä meille on tärkeää, Mäkelä painottaa.
&nbsp;
&nbsp;

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Polttoaineyhtiö Neste haluaa tehdä jätemuovista polttoainetta, kertoo <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/8b896f72-45d2-301a-91c7-f60e99c589fb?">Talouselämä</a>. Yhtiön tavoitteena on käynnistää teollisen mittakaavan kokeilu ensi vuonna, ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on pystyä käsittelemään jätemuovia yli miljoona tonnia vuodessa polttoaineeksi tai uusiksi muoveiksi. 

Nesteen öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmuksen mukaan yhtiön visiona on, että jätemuovi voisi toimia raakaöljyn korvaajana.
<div class="articleBody sc-gkFcWv hOSoPE">
&#8211; Ideana on löytää parempi vaihtoehto muovin poltolle ja maantäytölle. Tavoitteena on käyttää muovia uudestaan korkealaatuisena raaka-aineena, Lehmus sanoi Talouselämän mukaan
Muovin kierrätys on ollut kiistelyn kohteena viime viikkoina, kun Global Warming Policy Foundation julkaisi epidemiologian dosentti Mikko Paunion <a href="http://www.thegwpf.com/new-report-recycling-plastic-is-making-ocean-litter-worse/">raportin</a>, jonka mukaan pyrkimykset kierrättää muovia ovat ennemminkin aiheuttaneet muovien pääsyn valtameriin kuin ehkäisseet siltä.
Rikkaat maat – EU etunenässä &#8211; ovat vieneet vuodesta 1992 peräti 106 miljoonaa tonnia muovijätettä Kiinaan ”kierrätyksen” nimissä, Paunio kirjoittaa <a href="https://www.oikeamedia.com/o1-72503">Oikeassa Mediassa</a>.
&#8211; Tästä kymmenet miljoonat tonnit ovat päätynyt suoraan tai kiertoteitse maailman meriin. Uusiomuoviin on tästä päätynyt vain pieni osa ja sekin vain huonolaatuisiksi likaisiksi muoveiksi, jotka eivät kelpaa esimerkiksi elintarviketeollisuudelle, Paunio selittää.
Suomessakin taistellaan Tyynen valtamerin muovijätepyörrettä vastaan välttelemällä muovikassien käyttöä, vaikka roskapussina uudelleenkäytettävästä kauppakassista ei ole ympäristölle mitään harmia. Joko pussi päätyy kaatopaikalle tai se poltetaan muun sekajätteen mukana sähköksi ja lämmöksi.
<h4 class="paragraph sc-iYUSvU bglluR">EU:n kierrätysideologia on meriluonnolle tuhoisaa</h4>
Sen sijaan juuri EU:n pyrkimys muovijätteen kierrätykseen on johtanut siihen, että kehitysmaat ovat dumpanneet muovijätettä meriin rikkaiden maiden puolesta.
Talouselämän mukaan jätemuovin kemiallinen kierrätys on niin uusi asia, ettei esimerkiksi EU ole vielä tehnyt sen suhteen säännöksiä. Tarvitaan uutta EU-lainsäädäntöä, ennen kuin jätemuovista saadaan menovettä auton tankkiin.
&#8211; Jotta EU:n kunnianhimoiset muovinkierrätystavoitteet voidaan saavuttaa, tulisi mekaanisen kierrätyksen rinnalla myös kemiallinen kierrätys hyväksyä lainsäädännössä, Lehmus totesi Talouselämän mukaan.
Nyt Neste etsii Talouselämän mukaan yhteistyökumppaneita, jotta jätemuovipohjaisten tuotteiden valmistus teollisessa mittakaavassa onnistuisi. Jätemuovia kerättäisiin luultavasti ainakin Pohjois-Euroopasta.

</div>
&nbsp;

Neste ratkaisisi muoviongelman tekemällä jätteestä polttoainetta – EU:n muovistrategiassa jätteet pitäisi kuitenkin kierrättää

Sota muovien käyttöä vastaan on siunaus Suomen maaseudulle ja tehdaspaikkakunnille. Muovia korvaavat sellupohjaiset tuotteet saattavat olla jättipotti Suomen metsäteollisuudelle. VTT:n laskelmien mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, jos teollisuus panostaa korkean lisäarvon biotuotteisiin ja markkinat kehittyvät, kertoo <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/0c183011-e5de-304c-819a-8dea379c398a?">Talouselämä</a>.

Suomen perinteiset metsäteollisuuden tuotteet eivät ole käyneet entiseen tapaan kaupaksi, ja suomalaisille on uskoteltu, että talouden tulevaisuus on yliopistokaupungeissa ja niiden &#8221;luovassa luokassa&#8221; &#8211; asiantuntija-ammateissa ja palveluissa. Alkutuotanto ja teollisuus saattavat kuitenkin iskeä takaisin.
Suomalaisen metsäbiomassan lisäarvon kasvu perustuu VTT:n raportin mukaan sen hyödyntämiseen muun muassa komposiiteissa ja muissa muovia korvaavissa tuotteissa, kuten pakkausmateriaaleissa ja tekstiileissä.
Paperikoneiden tilalle saadaan investointien ja tietotaidon kautta entistä paremmin lisäarvoa tuottavia jalostusyksiköitä, Talouselämä kirjoittaa.
Tällä hetkellä suomalaisten metsäpohjaisten biotuotteiden arvonlisä on 14 miljardia euroa.
&nbsp;

Muovin korvaaminen sellulla on Suomelle miljardien eurojen mahdollisuus

Muovit

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Neste ratkaisisi muoviongelman tekemällä jätteestä polttoainetta – EU:n muovistrategiassa jätteet pitäisi kuitenkin kierrättää

Muovin korvaaminen sellulla on Suomelle miljardien eurojen mahdollisuus

Uusimmat

Jari Koskela: Kun autoilun kustannuksia lasketaan, talous vahvistuu

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Antti Kangas: Suomalainen maito on jatkossakin turvallista

Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt

Seppänen: Porotalous tarvitsee tukea, ei uusia velvoitteita

Garedew: Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Purra BBC-kohusta: Harhaanjohtava uutisointi on politiikan journalismin peruskauraa myös Suomessa

Viikon suosituimmat

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025