Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Nato-kysymys

Mitkä asiat Suomen EU-politiikassa ovat pielessä, ja mihin asioihin Suomen tulisi jatkossa pyrkiä vaikuttamaan? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU:n suurin ongelma on ylipäätään se, että unioni ei noudata omia sääntöjään. &#8211; Jatkossa Suomen tulee ryhdistäytyä EU:ssa ja tuoda kansalliset kannat paremmin esille päätöksenteon pohjaksi, Purra sanoo. Hän puhui tänään Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.

Riikka Purra ensinnäkin huomauttaa, että unionin perussopimuksissa ja muissa EU-säännöissä yhteisvelka- ja tulonsiirtopaketit on kielletty, eli jo EU:n omat säännöt kieltävät sen, että jäsenvaltiot joutuisivat takaamaan toistensa lainoja.
&#8211; Yhteisvelkajärjestelyjä ja takauksia kuitenkin EU:ssa tehdään. Esimerkiksi elvytyspakettia ei olisi pitänyt tapahtua, mutta se kuitenkin vietiin läpi, muka koronan vuoksi, vaikka sillä ei ollut juuri mitään tekemistä koronan kanssa, Purra sanoo.
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on edessä.
&#8211; Jo kesän kynnyksellä todennäköisesti esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi on tulossa ennallistamisasetusta ja paljon muuta. Selitykset näille aina keksitään, vaikka eduskunta jo elvytyspaketin yhteydessä sai aikaan lausumat, että Suomi ei osallistu muihin vastaaviin yhteisvelkapaketteihin.
&#8211; Eduskunta on myös ottanut yksimielisesti kantaa, että Suomi ei kannata EU-verotusta, mutta sekin näyttää etenevän.
Brysselin virkamiehet eivät tiedä Suomen kantoja
Suomen omaa EU-politiikkaa Purra moittii hampaattomaksi.
&#8211; EU-vaikuttaminen on ollut lyhytjänteistä, etenkin viime aikoina. Monen asian kohdalla on nähty, että hallitus ei ole ollut ajoissa liikkeellä, eikä hallitus ole edes kyennyt muodostamaan yksiselitteistä Suomen kantaa, jota edistää Brysselissä.
Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan Suomen EU-politiikka on heikompaa.
&#8211; Ruotsi ja Tanska ajavat omia intressejään unionissa selvästi Suomea voimakkaammin, joten tässä on yksi selkeä tavoite EU-politiikan parantamiselle, Purra sanoo ja huomauttaa, että Suomen epäselvistä kannoista kuulee myös EU-virkamiesten suusta Brysselissä.
&#8211; Virkamiesten on vaikea tietää, mitä tehdä, jos heillä ei ole tiedossa Suomen kanta, mitä siis pitäisi edistää. Suomi ikään kuin vain kelluu EU-politiikassa, kaikki on kuulemma kotiin päin, kun EU:ssa kerätään pääomaa, jota ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä
EU on jatkuvasti hivuttaen siirtynyt kohti liittovaltiota, ja toimivaltaa on siirtynyt hiljalleen jäsenvaltioilta EU:lle. Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä, ja perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman strateginen pitkän aikavälin tavoite on EU-ero. Se ei kuitenkaan ole ajankohtainen hanke.
&#8211; Suomessa EU:ta tällä hetkellä kannatetaan laajasti, varmasti osaksi turvallisuuspoliittisista syistä. Koska kansa ei kannata EU-eroa, perussuomalaisetkaan ei sitä aktiivisesti edistä. Toisaalta kansan mielipide voi muuttua nopeasti, mikä nähtiin myös Nato-kysymyksen suhteen vuosi sitten, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on Suomen ainoa EU-kriittinen puolue.
&#8211; Me kerromme kansalle, kuinka paljon EU-jäsenyys maksaa, kuinka paljon EU-tukipaketit maksavat veronmaksajalle, miten EU:n metsäpolitiikka vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin ja miten päätösvaltaa valuu unionille. Me kerromme suomalaisille myös eurovaluutan ja eurojärjestelmän ongelmista.
Vaikka unionin kehityssuunta onkin kohti liittovaltiota, Purra toteaa, että EU:sta on myös hyötyjä.
&#8211; Ukrainan sodan yhteydessä EU on onnistunut näyttämään myös vahvuutensa. Totta kai myös EU:n kauppapolitiikkaan liittyy paljon hyötynäkökulmia Suomelle.
&nbsp;

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti keskiviikon täysistunnossa kantaa Nato-kysymykseen korostaen erityisesti maanpuolustustahtoa ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä. Lopullisen kantansa Nato-jäsenyyteen Mäenpää itse aikoo muodostaa vasta siinä vaiheessa, kun jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet tiedetään.

Kansanedustaja Juha Mäenpää pitää eduskunnassa keskustelun aiheena ollutta valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta merkittävänä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.
&#8211; Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei, Mäenpää huomautti.
Huoltovarmuusasiat lähellä sydäntä
&#8211; Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta, vannoi Mäenpää.
Hän huomautti, että huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto ja että se pitää turvata, oltiin sitten Natossa tai ei.
&#8211; Esitin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan.
&#8211; Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 2022. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua, selvensi Mäenpää merkittävää rooliaan huoltovarmuusasioiden suhteen eduskunnassa.
Naton vaikutus maanpuolustustahtoon mietitytti
Myös mediassakin paljon näkyvillä ollut Nato-kysymys sai Mäenpäältä huomiota. Hän kytki kysymyksen laajemmin maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon.
&#8211; Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema, julisti kansanedustaja.
&#8211; Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, pohti Mäenpää.
Liittyykö Nato-jäsenyyteen tai sen hakemiseen riskejä?
Puheensa loppuvaiheessa Mäenpää esitti liudan kysymyksiä, jotka häntä Nato-jäsenyyden suhteen askarruttivat.
&#8211; Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman?
&#8211; Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin. Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet, Mäenpää totesi.
&nbsp;

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin