Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Useat luottamuskohut ravistelevat BBC:tä – 59 prosenttia briteistä kokee, ettei lupamaksu tarjoa vastinetta rahalle

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Vantaalaiset tyrmäävät ratikkahankkeen – liki puolet ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan

Jani Mäkelä Suomen ilmastotavoitteista A-Talkissa: ”On vaarallista lähteä tekemään miljardihintaisia poliittisia päätöksiä arvailujen perusteella”

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Jaana Strandman kannattaa tiukkaa promillerajaa uusille kuskeille: ”Liikenteessä liikutaan päihteettä ja valppaasti”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Purra kyselytunnilla: Hallitus pystynyt keventämään työn verotusta säästötoimista huolimatta – työllisyydessä jo parempia lukuja

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Bill Gates käänsi kelkkansa: Ilmastonmuutos ei tuhoakaan ihmiskuntaa

Kukaan ei kannattanut Kaisa Garedewin muutosesitystä – nyt Keski-Suomen hyvinvointijohtajalle maksetaan muhkea 140 000 euron eroraha

SDP:n ja RKP:n poliitikkojen hallinnoima Suomen Pakolaisapu ry on järjestökentän massimestari: Veronmaksajat ovat kanavoineet järjestön toimintaan jo yli 15 miljoonaa euroa

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

OECD-maat

Hallituksen esityksestä ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Hallitus esittää kansallista lainsäädäntöä minimiverodirektiivin säännösten toimeenpanemiseksi suurten konsernien vähimmäisverotason varmistamiseksi. 

Esityksellä on tarkoitus saattaa voimaan kansainvälisen sopimuksen ja siten minimiverodirektiivin mukaiset säännökset siitä, miten varmistetaan lainsäädännöllä 15 prosentin efektiivinen minimivero kansainvälisesti toimiville konserneille, myös globaalisti, vaikka minimiverodirektiivi koskeekin vain EU:n lainkäyttöaluetta.
Kansainväliset verohankkeet seurannassa
Hallituksen esityksen mukaisesti ehdotetaan nyt säädettäväksi kokonaan uusi laki, laki suurten konsernien vähimmäisverosta, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
&#8211; Hallitus seuraa kansainvälisiä verohankkeita ja vaikuttaa aktiivisesti verotuksen kansainväliseen kehitykseen – muun muassa mainittuun verotusoikeuden jakautumista koskevaan hankkeeseen. Hallitusohjelman mukaisesti verotustoimivallan tulee jatkossakin säilyä pääasiassa kansallisella tasolla. Verotuottojen jakautumisessa kansainvälisesti keskeistä pitäisi jatkossakin olla se, missä on arvoa luovaa, innovatiivisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan perustuvaa liiketoimintaa.
&#8211; Hallitus jatkaa myös työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus ei kuitenkaan edistä veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen, Purra kertoo.
Historiallinen verojen harmonisointi
Yritysverotukseen ei nykyisellään sisälly juurikaan laskupaineita, koska Suomen yhteisöverokanta on kohtuullinen.
&#8211; Hallitus ei näe tällä hetkellä tarvetta yhteisöverokannan muutoksille. Verotus tai tässä yhteydessä yritysverotus ei ole sinällään mikään itseisarvo – verottamalla yritysten tulosta heikennämme esimerkiksi yritysten edellytyksiä tehdä talouskasvua tukevia investointeja. Toisaalta valtio tarvitsee kipeästi rahaa laajaksi päässeen menopohjansa rahoittamiseen. Tässä mielessä on hyvä, että kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä toimii edes veropolitiikassa, Purra sanoo.
&#8211; Pitkällinen työ OECD:n piirissä ja EU:ssa on nyt saatu päätökseen ja on aika saattaa saavutettu ratkaisu osaksi kansallista lainsäädäntöamme. Minimiverodirektiivin mukainen ehdotettu laki konsernien minimiverosta on historiallinen siinä mielessä, että vastaavia näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei globaalissa mielessä ole kaiketi tehty juuri ikinä.
Verokilpailu Suomelle erityisen suuri haaste
Kansainvälinen verotus on haastava politiikan ala ja alati kasvava painoarvoltaan. Yritykset ja yrityskonsernit emoyhtiöineen ja konserniyksikköineen toimivat kansainvälisesti, ja laajat konsernirakenteet aiheuttavat monimutkaisia verotuksellisia haasteita niin EU:ssa kuin globaalistikin.
&#8211; Kansainväliseen verotukseen liittyy erityisen vahvasti juuri kilpailuelementti – maat pyrkivät houkuttelemaan investointeja ja yritystoimintaa esimerkiksi painamalla omaa yritysverotustaan alas suhteessa kilpailijamaihinsa. Verokantojen ohella veropohjat vaihtelevat paljon maittain erilaisten verovähennysrakenteiden vuoksi. Tämän vuoksi efektiivisen verorasitteen vertailu voi olla joskus varsin haastavaa maiden välillä. Pelkkien verokantojen perusteella ei voi vielä päätellä suoraa maiden suhteellista verorasitusta yritysverotuksenkaan osalta, Purra sanoo.
&#8211; Joka tapauksessa tällainen aggressiivinen verokilpailu voi saada joskus epäterveitä piirteitä – verotuottojen taso voi laskea liian alhaiseksi ja aiheuttaa fiskaalisia haasteita valtiontalouteen. Tilanne on hieman sama kuin jalkapallo-ottelun katsomossa, jos kaikki alkavat seistä nähdäkseen ottelun, lopulta kukaan ei näe peliä. Vastaavaa haitallista dynamiikkaa voidaan nähdä myös esimerkiksi valuuttasodissa, jos maat pyrkivät luomaan itselleen kilpailuetua devalvaatiokilpailulla. Lopulta kaikki häviävät tuossa kilpailussa. Korkean verotuksen maille – kuten Suomelle – verokilpailu on erityisen suuri haaste. Siksi kansainväliseen verokilpailuun sisältyy myös ongelmallisia elementtejä, vaikka sinänsä kilpailu on hyvästä verotuksessakin.
Liikevaihdon raja 750 miljoonaa euroa vuodessa 

OECD:n piirissä on tehty työtä haitallisen ja liiallisen verokilpailun sekä veropohjien rapautumisen suitsimiseksi jo vuodesta 2013.
&#8211; OECD:n piirissä saavutettu sopu kääntyi melko nopeasti myös EU-lainsäädännöksi – minimiverodirektiivi annettiin joulukuussa 2022 – ja on siis edellisen hallituksen neuvottelemaa EU-lainsäädäntöä. Nyt tämä hallitus esittää velvoitteidensa mukaisesti direktiivin säännösten viemistä kansalliseen lainsäädäntöön tällä hallituksen esityksellä, Purra painottaa.
&#8211; Minimiverotusta sovelletaan kansainvälisiin konserneihin, joiden konsernitason liikevaihto ylittää pysyväisluonteisesti 750 miljoonaa euroa vuodessa. Tietyt toimijat, esimerkiksi julkisvallan yksiköt, eläkerahastot, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja kansainväliset järjestöt, on vapautettu näistä säännöistä. Samoin kansainvälisen merenkulun tulot on rajattu sääntöjen soveltamisen ulkopuolelle.

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

OECD-maat

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään

Uusimmat

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Useat luottamuskohut ravistelevat BBC:tä – 59 prosenttia briteistä kokee, ettei lupamaksu tarjoa vastinetta rahalle

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Vantaalaiset tyrmäävät ratikkahankkeen – liki puolet ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan

Jani Mäkelä Suomen ilmastotavoitteista A-Talkissa: ”On vaarallista lähteä tekemään miljardihintaisia poliittisia päätöksiä arvailujen perusteella”

Miko Bergbom syyttää vasemmiston Minja Koskelaa: ”Pelaatte kansallisella turvallisuudella”

Jaana Strandman kannattaa tiukkaa promillerajaa uusille kuskeille: ”Liikenteessä liikutaan päihteettä ja valppaasti”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Purra kyselytunnilla: Hallitus pystynyt keventämään työn verotusta säästötoimista huolimatta – työllisyydessä jo parempia lukuja

Viikon suosituimmat

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Bill Gates käänsi kelkkansa: Ilmastonmuutos ei tuhoakaan ihmiskuntaa

Kukaan ei kannattanut Kaisa Garedewin muutosesitystä – nyt Keski-Suomen hyvinvointijohtajalle maksetaan muhkea 140 000 euron eroraha

SDP:n ja RKP:n poliitikkojen hallinnoima Suomen Pakolaisapu ry on järjestökentän massimestari: Veronmaksajat ovat kanavoineet järjestön toimintaan jo yli 15 miljoonaa euroa

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025