Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta

pakolaisleiri

Kansat vaeltavat taas Eurooppaan ja Euroopassa lähes vuoden 2015 malliin. Nyt laittomiakin tulijoita katsotaan osin läpi sormien, sillä teollisuus ja palvelualat tarvitsevat halpaa ja sopimuksista piittaamatonta työvoimaa. Tästä saattaa olla kyse myös Britannian ja Ranskan oireilevissa suhteissa.

Dunkirkin laitamilla Ranskassa kasvaa ja kukoistaa kurjuudessa jälleen uusi pakolaisleiri. Kanaalin rannalla sijaitseva telttaslummi on saanut <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-10202351/Priti-Patel-set-crisis-meeting-France-crackdown-migrants-crossing-Channel.html">nimen</a> ”New Jungle” vuonna 2016 puretun vanhan viidakkoleirin mukaan. Leirin asukkaat ovat Kanaalin yli Englantiin yrittäviä, pääosin Afrikasta, Afganistanista ja Lähi-Idästä liikkeelle lähteneitä laittomia maahanmuuttajia.
Leirille tulee päivittäin sadoittain uutta väkeä ja ongelma kasvaa kaiken aikaa. Englannin kanaalin ylityksissä tehdään uusia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/britannia-tiukentamassa-maahanmuuttolakejaan-englannin-kanaalin-yli-ennatysmaara-siirtolaisia/">ennätyksiä</a> viikoittain ja huonoissa väleissä jo muutenkin olevat Britannia ja Ranska syyttelevät toisiaan.
Ruohonjuuritasolla kansainvaellukseen kyllä <a href="https://www.dw.com/en/france-decathlon-halts-canoe-sales-to-curb-migrant-crossings/a-59840768">reagoidaan</a>. Siitä on todisteena esimerkiksi ranskalaisen urheilutarvikeketjun päätös lopettaa kanoottien myynti Pohjois-Ranskan myymälöissään. Päätöksen peruste on liikkeen ilmoituksen mukaan se, että ”kanootteja on käytetty tarkoituksiin, jotka vaarantavat ihmiselämän”. Perjantaina kolmen Englantiin yrittäneen henkilön kanootti katosi kanaalissa.
Ryppyjä Ranskan ja Britannian suhteissa
Ranskan ja Britannian sisäministerien on määrä tavata kuluvalla viikolla keskustellakseen siirtolaisongelmasta. Maiden välisiä suhteita ei ainakaan lievitä ranskalaisministerin lausunto, jossa hän <a href="https://www.expressen.se/nyheter/misaren-i-migrantlagret-tusentals-vill-till-england-/">arvostelee</a> brittejä ”halvan ja sääntelemättömän työvoiman” hyödyntämisestä.
On myös asiaa seuraavien mukaan mahdollista, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa rankaista brittejä Brexitistä ja siksi pakolaisleirit saavat toistaiseksi olla rauhassa Ranskan puolella kanaalia.
Eurooppalaisessa maahanmuuttokeskustelussa vaietaan piinallisen usein siitä, että halvalla ja nöyrällä työvoimalla saattaa olla runsaastikin kysyntää koronasta nousevassa maanosassa. Siksi turvapaikanhakijoilla ja siirtolaisilla on ainakin tilapäinen tarve teollisuusmaissa. Varsinkin siinä tapauksessa, että veronmaksajat osallistuvat talkoisiin mahdollistamalla työnantajien palkka-alen.
Toinen seikka on se, että laitonta maahanmuuttoa helpottaa erinomaisen paljon se, että maahan yrittävillä ovat sukulaiset ja tukijoukot, ystävät ja kylänmiehet valmiina odottamassa kohdemaassa. Tästä joukosta löytynevät myös ihmissalakuljettajat.
&nbsp;
&nbsp;

Uusia pakolaisleirejä nousee kanaalin rannoille – Britannia ja Ranska ottavat yhteen Euroopan herruudesta

Tanskan hallitus haluaa viedä koko turvapaikkaprosessin ulos maasta. Kansankäräjät äänestää asiasta alkavalla viikolla. Jos esitys menee läpi, Tanska ei tulevaisuudessa vastaanota ainuttakaan turvapaikanhakijaa.

Viime vuonna tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan tunnetusta Tanskasta haki turvapaikkaa 600 ihmistä. Nyt koko turvapaikkaprosessi <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/danmark-vill-flytta-asylprocessen-till-afrika">halutaan</a> siirtää EU:n ulkopuolelle, kolmanteen maahan.
Tanskan viranomaiset ovat käyneet keskusteluja usean Afrikan maan kanssa, mutta sopimuksia ei vielä ole olemassa.
&#8211; Kyseessä on eräs suurimmista muutoksista Tanskan maahanmuuttopolitiikkaan sitten vuoden 1951, toteaa lehtori Martin Lemberg-Pedersen Kööpenhaminan yliopistosta.
Tanska pitää oman päänsä
Tanskan linja on saanut maailmalta osakseen ankaraakin arvostelua. YK ja EU katsovat, että toteutuessaan ehdotus heikentäisi kansainvälistä yhteistyötä. Amnesty International, Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset arvostelevat ankarasti hanketta siitä, että se on epämääräisesti muotoiltu.
&#8211; Vastuuta ihmisoikeuksista ei voi ulkoistaa, huomauttaa myös Louise Holck Tanskan Ihmisoikeusinstituutista.
&#8211; Miten esimerkiksi taataan oikeudenmukainen turvapaikkamenettely ja kuinka varmistetaan, ettei pakolaisia vainota kolmannessa maassa?
Kansankäräjät äänestää torstaina
Johtoajatus hallituksen ehdotuksen takana on se, että uuden lain myötä pakolaisten ei enää tarvitsisi turvautua ihmissalakuljettajien apuun matkalla Eurooppaan ja asettaa henkeään alttiiksi vaarallisilla merimatkoilla.
Turvapaikan saaneiden integroimisesta tanskalaiseen yhteiskuntaan luovuttaisiin. Vastuu kotouttamisesta jäisi isäntämaalle, jossa vastaanottokeskus sijaitsee. Vaihtoehtoisesti heidät toimitettaisiin YK:n pakolaisleirille. Jos turvapaikkaa jää saamatta, henkilön karkotuksesta vastaisi isäntämaa.
Hallituksen lakiehdotuksen toinen käsittely on kansankäräjillä ensi tiistaina. Asiasta äänestetään torstaina.
&nbsp;

Tanska haluaa siirtää vastaanottokeskukset Afrikkaan – tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa

Euroopan komissio julkaisi uuden ehdotuksensa EU:n turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi. Uusi esitys pitää sisällään viisi lakiehdotusta, joiden tarkoitus on muun muassa yhdenmukaistaa toimet rajalla, nopeuttaa turvapaikanhakuprosessia ja tehostaa palautuksia. Kaikki toimet koskevat laittomasti Euroopan unionin alueelle pyrkiviä henkilöitä.

Uudessa paketissa jäsenmaiden olisi valittava kolmen vaihtoehdon välillä: joko ne ottavat vastaan turvapaikanhakijoita tai sponsoroivat pakolaisen palauttamista tai tarjoavat muunlaista rahallista tukea Euroopan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanoon.
Taakanjako on vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan EU-komission esittämä uusi maahanmuuttopaketti ei tulisi poistamaan ongelmia, vaan se entisestään kiihdyttäisi siirtolaisvirtoja Eurooppaan ja Suomeen.
&#8211; Taakanjakoon ja pakkosolidaarisuuteen perustuva maahanmuuttopolitiikka olisi suuri maahanmuuton vetovoimatekijä. Siirtolaisvirtojen kasvun hyväksyminen ja tulijoiden siirtely ympäri Eurooppaa, josta palautuksiin ei käytännössä päästä olisi vastuutonta toimintaa.
Lähtömaat eivät ota tulijoita vastaan
Komission esityksen mukaan turvapaikanhakijan vastaanottava maa saisi 10 000 euron tukirahoituksen henkilöä kohden ja maa voisi myös kieltäytyä vastaanottamisesta ja osallistua sen sijaan kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiseen takaisin omiin kotimaihinsa.
&#8211; Palauttaminen on kuitenkin ollut jo kauan erittäin vaikeaa, kun lähtömaat eivät suostu ottamaan tulijoita vastaan. Kun palautus ei onnistu, turvapaikanhakijat jäävät tulomaahan. Kansalliseen keinovalikoimaan palauttamisen tehostamiseksi tulisikin ottaa muun muassa ehdollisuus viisumi-, kauppa- ja kehityspolitiikassa, Immonen toteaa.
Integraation syventämistä kriisin varjolla
Keskustelu EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta sai virtaa vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin iskettyä Eurooppaan. Komission maahanmuuttopakettia vauhditti myös Kreikassa sijaitsevan Morian pakolaisleirin tuhoisa tulipalo syyskuussa.
&#8211; On kestämätöntä, että komissio ajaa järjestelmää, jossa esimerkiksi pakolaisleirin polttamisesta palkitaan pääsylipulla Eurooppaan. Kestämätöntä on myös se, että EU:n integraatiota pyritään syventämään aina kriisien varjolla, olipa sitten kyse talous- ja finanssikriisistä, koronakriisistä tai maahanmuuttokriisistä, Immonen toteaa.
Yhteinen maahanmuuttopolitiikka ei ole ratkaisu
Immosen mukaan EU:ssa näyttää olevan linjana se, että yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa pyritään harmonisoimaan mahdollisimman löysien normien mukaiseksi ja sillä oletuksella, että tulijatulvaa ei voida estää saapumasta Eurooppaan.
&#8211; EU:n tarjoama hidas alistuminen turvapaikanhakijatilanteen jatkumiseen ei saa olla vaihtoehto. Eurooppalaisten on korkea aika herätä suojelemaan omaa mannertaan.
Immosen mukaan EU:ssa tullaan myös kohtaamaan tulevaisuudessa uusia tilanteita, joihin nyt ehdotettu EU:n maahanmuuttopolitiikka ei kykenisi vastaamaan.
&#8211; Tilanteet maahanmuuton suhteen voivat vaihdella Euroopassa. Jäsenmaiden poliitikkojen on tarvittaessa pystyttävä toimimaan nopeasti ja suvereenisti kansallisella tasolla. Ei voida olettaa, että jäsenmaat jäävät odottamaan EU-tason neuvotteluja ja niin sanottua yhteistä linjaa maahanmuutto-ongelmien eskaloituessa.
&#8211; Ainoa EU-tason toimiva ratkaisu voisi olla Australian mallin soveltaminen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että EU noudattaisi ulkorajallaan Australian tapaan tiukkaa käännytyspolitiikkaa. Ulkorajavalvonta olisi tehokasta. Ihmissalakuljettajille ja laittomille siirtolaisille annettaisiin selkeä signaali, että Eurooppaan ei voi tulla laittomin keinoin. Jäsenvaltioille voitaisiin myös asettaa velvoite olla ottamatta vastaan toisesta jäsenmaasta tulevia turvapaikanhakijoita. Lisäksi hädänalaisia pyrittäisiin auttamaan lähellä kriisialueita. Näin saataisiin turvapaikanhakijatulva estettyä, Immonen sanoo.
Päätösvalta pidettävä kansallisissa käsissä
EU-komission maahanmuuttopaketti siirtäisi päätösvaltaa maahanmuuttoasioissa unionille. Paketti jättäisi jäsenmaille käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko vastaanotat turvapaikanhakijoita tai maksat.
&#8211; Suomen on säilytettävä mahdollisimman suuri itsenäinen päätäntävalta maahanmuuttopolitiikan saralla. Itsenäisen maan tulee voida itse päättää, ketä se päästää rajojensa sisälle, Immonen sanoo.
&#8211; Julkisen vallan ei tule edistää massamaahanmuuttoa ja suomalaiselle elämäntavalle vieraiden kulttuurien ylläpitoa. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maassa harjoitetaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka vahvistaa eikä heikennä yhteiskuntaa.
Suomen löysä turvapaikkapolitiikka remonttiin
Immosen mukaan Suomen turvapaikkapolitiikka on edelleen Pohjoismaiden löysintä esimerkiksi perheenyhdistämisten osalta.
&#8211; Suomessa on aivan liian väljät suojelukriteerit, löysät perheenyhdistämiskäytännöt sekä tehottomat palautusmenettelyt ja avokätinen sosiaaliturva. Nämä houkuttelevat turvapaikanhakijoita Suomeen.
&#8211; Suomen tulee karsia epäterveitä houkuttimia leikkaamalla maahantulijoille myönnettäviä vastikkeettomia etuuksia sekä asettamalla oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, työ- ja oleskelulupaehdot kansainväliselle minimitasolle, Immonen sanoo.

Immonen: EU ei saa sanella Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – ”Komissio ajaa järjestelmää, jossa pakolaisleirin polttaminen palkitaan pääsylipulla Eurooppaan”

EU:n 10 jäsenmaata ovat päättäneet vastaanottaa 400 turvapaikanhakijaa Morian palaneelta pakolaisleiriltä Kreikasta. Suomeen tulee sisäministeriön mukaan 11 henkilöä. Muihin Pohjoismaihin tulijoita ei ole.

Kymmenen EU:n jäsenmaata ovat sopineet vastaanottavansa 400 yksintullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa tuhoutuneelta Morian pakolaisleiriltä Lesboksella.
<a href="https://www.republicworld.com/world-news/rest-of-the-world-news/ten-eu-countries-agree-to-accept-400-minor-refugees-from-moria-camp.html">Repuplic World </a> -verkkolehden mukaan Saksa ja Ranska vastaanottavat 100-150 pakolaista kumpikin ja Hollanti 50. Loput lapsista pääsevät matkaavat Suomeen, Sveitsiin, Belgiaan, Kroatiaan, Sloveniaan, Luxemburgiin ja Portugaliin.
Suomeen 11 yksintullutta alaikäistä
Suomi vastaanottaa sisäministeriön <a href="https://intermin.fi/-/suomi-vastaanottaa-11-alaikaista-turvapaikanhakijaa-kreikasta-tulipalon-tuhoamalta-morian-leirilta">tiedotteen</a> mukaan 11 pakolaista. Yksin liikkeellä olevat lapset kuuluvat hallituksen jo aiemmin päättämään 175 pakolaisen kiintiöön.
– Morian leirin tulipalo on järkyttävä tapahtuma jo valmiiksi vaikeissa olosuhteissa. Suomessa hallitus päätti helmikuussa tuesta Välimeren maille. Kreikasta on tähän mennessä siirretty Suomeen 72 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä hakijaa. Toimintamme on jo konkreettisesti auttanut Kreikkaa ja haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita. Vastaanottamalla nämä 11 alaikäistä, jatkamme tuen antamista ja hallituksen päätöksen toteuttamista, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa tiedotteessa.
Ruotsi lähettää telttoja
Ruotsi ja muut Pohjoismaat – siis Suomea lukuun ottamatta &#8211; eivät ole vastaanottamassa pakolaisia tuhoutuneelta Morian leiriltä. Ruotsi on sen sijaan lähettämässä saarelle <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/sverige-skickar-talt-till-lesbos">materiaaliapua</a>, jotta pakolaiset pääsisivät pois sään armoilta. Matkaan lähtee SVT:n mukaan telttoja, makuupusseja, huopia sekä keittovälineitä.
&#8211; Ruotsi toimii nyt nopeasti, jotta 1 000 vaikeassa tilanteessa olevaa pakolaista saa katon päänsä päälle, sanoo sisäministeri Mikael Damberg tiedotteessaan.
&nbsp;

Suomeen 11 pakolaista Morian palaneelta leiriltä – Ruotsi lähettää telttoja

Turvapaikanhakijoita on paennut tuhopolton raunioittamasta Morian pakolaisleiristä Lesboksen saarella. Leiriläiset ovat tiettävästi häirinneet palomiehiä pelastustöissä.

Kreikkalaisen uutistoimisto ANA:n mukaan palon sytyttivät koronatartunnan tai altistumisen vuoksi karanteeniin laitetut turvapaikanhakijat. Paikalliset asukkaat yrittävät nyt estää turvapaikanhakijoita pakenemasta läheiseen kaupunkiin. Uutistoimiston englanninkielinen palvelu löytyy <a href="https://twitter.com/amna_newseng">Twitteristä</a>.
Totaalista tuhoa
Stand by Me Lesvos- järjestön <a href="https://www.facebook.com/www.standbymelesvos.gr/">Facebookista</a> löytyy kuvia palojen aiheuttamasta totaalisesta tuhosta.
Kreikan saarilla raivoavat myös lukuisat maastopalot, joten tilanne on jo valmiiksi kireä. Lesboksen paikallisten asukkaiden ja turvapaikanhakijoiden välit ovat olleet tulehtuneet jo pitkään. Kreikka ottanee kriisiytyneen pakolaistilanteen esille EU:ssa.
Artikkelia on muokattu 10.9.2020 klo 14.29.

Turvapaikanhakijoiden leiri paloi maan tasalle Kreikassa – levottomuudet leviävät Lesboksen saarella