Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

SDP ei ole autoilijan ystävä – peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin ja kiristäisi jakeluvelvoitetta

Pirha irtisanoo, karsii henkilöstöetuja ja korottaa poliitikkojen palkkioita – Vigelius: ’’Tekeekö SDP nyt kaiken reilummin?’’

Purra: SDP luottaa tulipunaiseen sosialismiin, jonka mukaan IMF on väärässä ja yrittäjiä pitää rankaista – vasemmisto hörhöilee aivan omalla omilla kiertoradallaan, keskusta haparoi ja söhlää

Bergbom: Mitä ihmettä SDP tekee Pirkanmaalla?

Kokoomus ja SDP esittävät aluehallituksen ja -valtuuston puheenjohtajien vuosipalkkioihin merkittävää korotusta Pirkanmaalla – ”Tilanne on sietämätön”

Pirkanmaalle tulossa turvalliset ajotiet

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

petoeläimet

Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle. Hallituksessa tätä ei ole haluttu susien aiheuttamista tuhoista huolimatta ymmärtää, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole lainsäädännössä sallittu.

&#8211; Kansalaiset laajasti sen sijaan ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000, Ari Koponen kertoo.
Huoli väestön ja kotieläinten turvallisuudesta
Kansalaisaloitteen taustalla on huoli maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta, suden maaseudun elinkeinoille aiheuttamista vahingoista sekä halu turvata suomalaisen, erityisesti koiran kanssa tapahtuvan, metsästyksen jatkuminen. Aloitteen tarkoituksena ei ole johtaa suden poistamiseen Suomen luonnosta.
&#8211; Kysymys on ennen kaikkea suden aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä ja suden ihmisarkuuden palauttamisesta ja nyt vihdoin näyttää, että oltaisiin menossa kohti suden kannanhoidollista metsästystä täällä Suomessakin, Koponen sanoo.
Vihreiltä puuttuu ymmärrys arjesta
Kansalaisaloitetta koskeva valiokuntakäsittely on valmistunut. Maa- ja metsätalousvaliokunta lähes yksimielisesti mietinnössään toteaa, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollistettava. Valiokunta kuuli laajasti kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia niin metsästyskoirajärjestöistä, maatalouden tuottajajärjestöistä ja metsästäjäjärjestöstä. Lisäksi valiokunta on kuullut aloitteen johdosta viranomaisia, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä, tutkijoita, maakuntien ja kuntien viranomaisia sekä riistahallinnon toimijoita.
&#8211; Vihreiltä puuttuu vieläkin pitkän ja seikkaperäisen selvityksenkin jälkeen ymmärrys susialueilla elävien ihmisten arjesta, vaikka lähes poikkeuksetta valiokunnan saamissa lausunnoissa katsotaan, että suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa. Tämä linja vaatii Suomelta aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan unionin pöydissä, Koponen painottaa.
Valiokunnan suden kannanhoidollista metsästystä puoltava mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon ja äänestykseen.

Vihreiden jarrutus suden kannanhoidollisessa metsästyksessä tulossa tiensä päähän – ”Maalaisjärki näyttää lopulta voittavan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen susikannasta ja -tuhoista.

Mauri Peltokankaan mielestä Suomessa pitäisi laskea maassa elävä, todellinen susikanta luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittaisten arviointien sijaan sekä harventaa ihmisille, lemmikeille ja kotieläimille vahinkoa aiheuttavaa kantaa sen mukaan.
&#8211; Susi on peto, eikä se kuulu elinpiiriimme.
Luonnonvarakeskus on vuosittain arvioinut susikannan määriä Suomessa. Käytössä olevalla menetelmällä susikanta voidaan Luken itsensä mukaan arvioida 90 prosenttisella varmuudella. Tämä ei Peltokankaan mukaan riitä.
&#8211; Susikanta pitää pystyä laskemaan tarkkaan ja mikäli susikanta jatkaa todennäköistä kasvuaan, on toimenpiteitä kannan karsimiseen sovellettava todellisen määrän, ei epävarmojen arvioiden ja yksittäisten vahinkotapausten perusteella, Peltokangas toteaa.
Mikään rahamäärä ei korvaa menetystä
Luken susiraportin mukaan susikanta voi kasvaa nopeasti, mikäli ravintoa on saatavissa. Susi saa ensimmäiset pentunsa yleensä kaksivuotiaana ja lisääntyy vuosittain. Pentuja syntyy 3–6, suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua.
&#8211; Susilauman reviirit ovat laajat, parhaimmillaan 2 000 km2 ja mitä enemmän meillä on synnyin reviiriltä vaeltamaan lähteneitä, omaa kumppania ja reviiriä etsiviä nuoria susia, sitä laajemmalle susikanta levittäytyy ja sitä lähemmäksi se asutusalueita pysyvästi siirtyy.
&#8211; Olemme jatkuvasti saaneet kuulla susien aiheuttamista ongelmista lähes kaikkialla Suomessa. Mikään rahamäärä ei korvaa esimerkiksi lemmikkikoiran menetystä siksi, että petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää, Peltokangas ihmettelee nykyistä eläinsuojelulakia.
Luontodirektiivi sallii poikkeuksia
Euroopan luontodirektiivi sallii poikkeuksia tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli siten voidaan estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja silloin, kun ne kohdistuvat viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen.
Lisäksi tiukasta suojelujärjestelmästä voidaan myös poiketa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai muun tärkeän yleisen edun vuoksi.
&#8211; Susien aiheuttamien lisääntyvien vaaratilanteiden ja vahinkojen vuoksi poikkeuksen käyttö on perusteltu ja tulee säästämään myös valtion varoja ja resursseja vahingonkorvaushakemusten vähenemisen vuoksi, Peltokangas toteaa.
Peltokangas jätti tänään kirjallisia kysymyksiä myös epäkohdista sähkönsiirtohinnoittelussa, turvapaikanhakijoiden ”vaarallisesta” kotimaanmatkailusta ja sähköautojen käyttäjien turvattomuudessa vakuutusasioissa.

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”