Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

The Telegraph: BBC:n trans-myönteinen uutisointi on vahingoittanut lapsia

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Kommentti: Työpaikoille tarvitaan luottamusta, ei pelottelua

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Garedew: Sähköverotuen poistaminen ei vähennä Suomen elinvoimaa

Strandman vaatii valtakunnallisia kriteereitä koulujen turvallisuustyöhön

Pikkupakettien tullivapaus loppuu EU:ssa

Purra Brysselissä: ”Venäjä saa rahansa vain lopettamalla sodan”

Elon Musk ja Joe Rogan: Radikalisoitunut vasemmisto ei ymmärrä, kuinka kauas se on ajautunut poliittisesta keskustasta

Hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa – ”Vertailun vuoksi edellisen hallituksen vahtivuorolla se romahti”

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

Kohu oudosta tuomiosta levisi maailmalle: 16-vuotiaan raiskaajaa ei karkotettu Ruotsista, koska rikos oli ”lyhytkestoinen”

poliittinen paine

Perussuomalaiset on jo keväästä saakka vaatinut toimia venäläisten turistiviisumien estämiseksi, ja hallitus sai viimein perjantaina asiasta linjauksen aikaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että turistiviisumien kieltämisen merkillinen prosessi kertoo paljon hallituksen toimintatavoista ja valtavasta hitaudesta ja reaktiivisuudesta. &#8211; Ongelmien tunnistamisen sijaan haukutaan niiden esille tuojat eli ”uhkakuvilla pelottelijat”, kuten monet kerrat aiemminkin, Purra sanoo.

Tilanne Venäjällä ja sitä myötä Suomen itärajalla kiristyy. Lauantaina rajan yli saapui 8 600 Venäjän kansalaista, kun viikkoa aiemmin määrä oli 5 300. Osittaisesta liikekannallepanosta seurasi tuhansien venäläisten halu poistua maasta, syystä taikka toisesta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus onnistui viimein perjantaina tekemään linjauksen siitä, että venäläisten maahan pääsy turistiviisumeilla estetään. Perussuomalaiset oli vaatinut toimenpiteitä viisumien kiristämiseksi jo keväällä ja lopulta heinäkuussa, yli kaksi kuukautta sitten, turistiviisumien kokonaan keskeyttämistä.
Paine alkoi syksyllä kasvaa myös kansalaisten suunnalta. Harva suomalainen jaksoi ymmärtää, miksi venäläiset saavat lomailla Suomessa tai matkustaa maamme kautta muualle Eurooppaan, kun maa käy karmeaa sotaa Ukrainassa. Suomalaiset jakoivat kuvia rajanylityspaikoilta ja Helsinki-Vantaan venäläisten ökyautojen riveistä. Tunne oli valtava epäoikeudenmukaisuus. Röyhkeää, ja tällaiseen ei haluta puuttua, mietti moni.
Huolipuhe jatkuu, mutta ongelmiin ei tartuta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että turistiviisumien kieltämisen merkillinen prosessi kertoo paljon hallituksen toimintatavoista ja valtavasta hitaudesta ja reaktiivisuudesta.
&#8211; Kun ongelmat kohdataan, niitä ei haluta tunnistaa. Sinisilmäisyys ja hyväuskoisuus ovat syvällä. Ongelmien tunnistamisen sijaan haukutaan niiden esille tuojat eli ”uhkakuvilla pelottelijat”, kuten monet kerrat aiemminkin.
&#8211; Kun ongelmat lopulta tunnistetaan, niistä ollaan retorisen voimakkaasti huolissaan, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä. Hallituksen viesti niin viisumien kuin monen muunkin vastaavan asian kohdalla on sama – hallitus haluaisi toimia, mutta se ei voi. Ei ole lainsäädäntöpohjaa, ei ole oikeusperustaa, EU ei salli tai jopa kieltää, oikeusvaltio ei mahdollista, kansalliset päätökset eivät ole riittäviä vaan toivotaan EU:n laajuista vastausta, kansainväliset sopimukset kieltävät tai ylipäätänsä, että ei vain ole mahdollista. Kunnes sitten onkin, Purra sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla.
Purra muistuttaa, että tismalleen sama prosessi tapahtui keväällä ja kesällä, kun oli vaatimus saada itärajan tarvittaessa sulkeva laki eli rajalain uudet pykälät toteutettua.
&#8211; Kun sata kertaa väitetään, että ei ole mahdollista, mutta sitten onkin, herää kysymys, mikä osa päätöksenteosta mättää.
Onko virkamiehistö osa ongelmaa?
Purra pohtii syitä, jotka aiheuttavat hidastelua.
&#8211; Onko ongelma virkamiehistössä, joka ei tunne asioita tai osaa valmistella esityksiä riittävästi? Onko ongelma poliittisessa johdossa, joka ei, ehkä erimielisyyttään, saamattomuuttaan tai uskalluksen puutettaan, kykene muotoilemaan käskyjä, jotka saisivat aikaan ratkaisun löytämisen, tavalla tai toisella, virkakunnassa? Onko virkakunta ottanut vallan poliittisilta päättäjiltä? Miksi vaaditaan valtava paineistus ja kansalaisten kannoista kertovia gallupeja, että tulosta syntyy? Tekeekö hallitus päätöksiä vasta, kun tekemättä jättäminen voisi maksaa omassa kannatuksessa?
Kolmas mahdollinen syy on myös, että ongelma on tietyssä oikeusoppineiden klaanissa, eli niissä fundamentalisteissa, joille Suomen perustuslaki ja valtiosääntöoikeus ovat keinoja estää kaikki järkevä kansallisen edun turvaaminen, mutta joiden tulkinta joustaa tarvittaessa kaikessa järjettömässä.
&#8211; Tuon klaanin vuoksi Suomessa läheskään kaikki edes EU:n mahdollistamat toimenpiteet vaikkapa turvallisuuden alalla eivät ole mahdollisia. Missään muussa maassa tuskin tietosuojaa, vähemmistön oikeuksia, yksilön oikeuksia, maahanmuuttajan oikeuksia ja rikoksentekijän oikeuksia arvostetaan niin korkealle kuin Suomessa. Kaiken muun kustannuksella. Vaikka ääliöliberaalit argumentit ovat olleet heikommassa huudossa helmikuun jälkeen, on mentaliteetti yleistä myös eduskunnassa, eritoten vasemmalla mutta perussuomalaisia lukuun ottamatta myös muualla, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.09.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/A7UjfgHAfWo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Poliittinen venkoilu on kaikille jo selvää
Mikä onkaan syy turistiviisumiasian ratkaisun hitauteen, poliittinen venkoilu on kaikille selvää, Purra katsoo.
&#8211; Se tosiasia, että Putin piti uuden uhkailevan puheensa ja päätti panna toimeen osittaisen liikekannallepanon, muutti tilannetta meidän kannaltamme entistä huolestuttavammaksi, mutta ei kyllä muuttanut oikeusperustaa sen paremmin Suomessa kuin EU:ssakaan. Suomen linjaus on puhtaasti kansallinen päätös, jolle tulkinta haetaan Schengenin säännöstöstä.
&#8211; Linjaus tarkoittaa käytännössä poliittista U-käännöstä suhteessa venäläisiin. Turistiviisumeita ei kielletä siksi, että saapuvissa nähtäisiin olevan turvallisuusriski suomalaisille ja Suomen yhteiskunnalle, vaan siksi, että turistien saapuminen Venäjältä saattaa vaarantaa Suomen kansainvälisiä suhteita ja kansainvälistä asemaa. Eli toisin sanoen päätöstä perustellaan maine-, ei turvallisuussyillä. Toivottavasti kiinteistöomistuksiin ja muihin naiiviutemme ilmentymiin etsitään myös vastaava ratkaisu.

Purra moittii hallituksen hidastelua venäläisten turistiviisumien estämisessä: ”Kun ongelmat kohdataan, niitä ei haluta tunnistaa, sinisilmäisyys ja hyväuskoisuus ovat syvällä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho moittii hallitusta siitä, että se ei ole oma-aloitteisesti pyrkinyt hakemaan ratkaisua venäläisten viisumien rajoittamiseen. &#8211; Asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi, Halla-aho sanoo.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että hallitus taipui vasta pakon edessä toimimaan venäläisviisumien keskeyttämiseksi, minkä hän katsoo kuvaavan laajemminkin hallituksen toimintatapaa.
&#8211; Asioita alkaa tapahtua vasta, kun paine on liian suuri. Viime viikon kyselytunnilla hallitus kertoi, että asian parissa on työskennelty koko kesä, ja minkäänlaisia ratkaisuja ei löydetty. Vasta nyt, kun julkinen paine &#8211; paitsi oppositiopuolueiden myös kansan taholta &#8211; alkoi kasautua, jo muutamassa päivässä löydettiin ongelmaan ratkaisu olemassa olevasta Schengen—lainsäädännöstä, Halla-aho sanoo. Hän oli tänään Ylen Ykkösaamun <a href="https://areena.yle.fi/1-50971048?autoplay=true">haastattelussa</a>.
Halla-aho sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että asioita alkaa nyt tapahtua, mutta moittii hallitusta vitkastelusta.
&#8211; Pidän huolestuttavana hallituksen jatkuvaa aloitekyvyn puutetta, joka ilmenee siinä, että asioihin reagoidaan vasta, kun poliittinen paine on kasvanut suureksi &#8211; ei siksi, että oma-aloitteisesti pyrittäisiin hakemaan ratkaisuja.
&#8211; Hyvin suomalainen tapa näyttää olevan, että pyritään löytämään lakipykälien kirjaimellisesta tulkinnasta tekosyitä sille, että mitään ei voida tehdä. Sama nähtiin myös koronapandemiaan liittyvissä toimenpiteissä. Kaikki on siis Suomessa hyvin vaikeaa.
EU-tason yhteisratkaisu olisi kerrankin ollut paras
Ihanteellisena ja parhaana ratkaisuna Halla-aho näkisi, että venäläisviisumeista olisi päätetty EU:ssa.
&#8211; Nyt olemme epämiellyttävässä ja hankalassa tilanteessa, jossa ne Etelä-Euroopan maat, joille turismi on taloudellisesti merkittävää, ovat kieltäytyneet rajoittamasta venäläisviisumeita. Esimerkiksi tällaisia maita ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Toivon, että Suomen sulkiessa EU:n itärajan, paine näitä maita kohtaan kasvaa, koska ne ovat kantona kaskessa siinä, että venäläisviisumien myöntämistä ei ole voitu lopettaa EU-tasolla, Halla-aho sanoo.
Hän arvioi, että vaikka EU-maihin saapuvat turistit eivät välttämättä ole turvallisuusuhka, on kuitenkin muistettava, että Venäjän julkisesti ilmoittamaan doktriiniin kuuluu Venäjän kansalaisten suojelu ja puolustaminen siitä riippumatta, missä he ovat.
&#8211; Siksi pidän laajojen venäläisvähemmistöjen syntymistä länsimaihin turvallisuusriskinä pitkällä tähtäimellä.
Suomessakin asuu paljon venäläisiä. Halla-aho muistuttaa, että Venäjällä on ollut myös tapana käyttää toisessa maassa asuvaa venäläisvähemmistöä verukkeena halutessaan edistää vihamielisiä pyrkimyksiään.
&#8211; On epäreilua sanoa kenestäkään ihmisestä, että hän olisi turvallisuusuhka. Tosiasia kuitenkin on, että Venäjä käyttää länsimaissa olevia venäläisvähemmistöjä omien tarkoitusperiensä ajamiseen. Näin Venäjä on toiminut Ukrainassakin, yksi peruste sodalle on ollut Venäjän väitteet Ukrainassa olevan venäläisvähemmistön kohtelusta. On hyvä muista, että Venäjä on pitkään myös uhkaillut Baltian maita ja viitannut samalla venäläisvähemmistöjen kohteluun.
Ukrainan aseistamisen tulee jatkua
Ukraina on koko sodan ajan saanut länsimaista aseapua, jolla onkin ollut ratkaisevan tärkeä merkitys Ukrainan puolustukselle. Halla-ahon mukaan sekä ukrainalaisille että venäläisille tuleekin tehdä selväksi, että apu Ukrainalle tulee jatkumaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa.
&#8211; Samaa kalustoa, joka tyypillisesti on Suomen rajojen tuntumassa, tuhotaan nyt Ukrainassa myös Suomen toimittamalla avulla. Itse näkisin, että toimittamalla mahdollisimman paljon sotilaallista apua Ukrainalle, teemme samalla palveluksen Suomen puolustuskyvylle.
Halla-ahon mukaan Venäjä laskee virheellisesti sen varaan, että länsimaita vaivaisi sotaväsymys ja että lännen kärsivällisyys pettäisi ensi talvena, kun Venäjän kaasutoimitukset loppuvat.
&#8211; Venäjä siis arvioi, että se voi käydä kulutussotaa Ukrainassa siihen saakka kunnes muu maailma kyllästyy tilanteeseen.
Heikot edellytykset toteuttaa liikekannallepanoa järkevästi
Venäjän johtaja Vladimir Putin ilmoitti aiemmin tällä viikolla osittaisesta liikekannallepanosta.
Halla-aho arvioi, että Venäjällä ei ole edellytyksiä toteuttaa liikekannallepanoa millään järkevällä tavalla niin, että uudet joukot voitaisiin valmistaa ja varustaa rintamalle.
Halla-aho kuitenkin sanoo, että koska Ukraina saa tällä hetkellä materiaaliapua muiden maiden varastoista, tilanne ei voi jatkua loputtomiin.
&#8211; Tarvitaan siis kiihtyvää tuotantoa ja panostuksia sotateollisuuteen ja myös yhteistyötä sotilasteollisuuden ja apua tarjoavien maiden hallitusten välillä.
Venäjän retoriikkaan kuuluvat nyt puheet siitä, että maa on sodassa länttä vastaan. Halla-aho katsoo, että jännite lännen ja Venäjän välillä tuleekin jatkumaan pitkään tulevaisuuteen.
&#8211; Se vaatii sitä, että länsimaat saattavat oman puolustuskykynsä myös puolustusmateriaalin osalta nykyistä paremmalle tolalle.

Halla-aho: Suomi on vitkutellut venäläisten viisumiasiassa – ”Hallituksen jatkuva aloitekyvyn puute huolestuttaa”

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehtiin eilen linjaus, jonka mukaan valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen Venäjän kansalaisten maahantulon ja viisumien myöntämisen merkittävästä rajoittamisesta. Periaatepäätöstä hallitus perustelee Suomen kansainvälisen aseman vakavalla vahingoittumisella.

Vielä toissa päivänä hallitus toi esiin, ettei se voi tehdä poliittista päätöstä venäläisten matkailun estämiseksi vedoten juridisiin esteisiin. Tuolloin hallitus oli sitä mieltä, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ei voida kieltää turistiviisumeja venäläisiltä.
Eilen hallituksen mieli kuitenkin muuttui, ja se ilmoitti kieltävänsä turistiviisumit.
Perusteita epäämiselle riittää
Kansanedustaja Olli Immonen pitää valtiojohdon tuoretta päätöstä oikeana. Hallitus muutti oikeudellista tulkintalinjaansa mahdollistaakseen turistiviisumien kieltämisen, aivan kuten perussuomalaiset vaativat.
Immonen vaati aiemmin tällä viikolla hallitusta kieltämään turistiviisumit venäläisiltä. Hän totesi viisumien epäämiselle löytyvän lukuisia perusteita.
&#8211; Kansallisen turvallisuuden takaaminen, yleisen järjestyksen turvaaminen, Suomen kansainvälisten suhteiden ylläpito, pakotevaikutusten tehostaminen sekä moraalinen tuki Ukrainalle ovat kaikki asianmukaisia perusteita ryhtyä vaadittaviin toimiin, Immonen totesi keskiviikkona.
Mahdoton muuttui mahdolliseksi
Periaatepäätöstä hallitus perustelee Suomen kansainvälisen aseman turvaamisella.
Viime viikon keskiviikkona Immonen kritisoi ulko­ministeriötä ylikireästä tulkintalinjasta viisumiasiassa.
&#8211; Suomen Schengen-säännösten tulkintalinja onkin saatettava tässä suhteessa vastaamaan muiden Schengen-maiden ja EU:n komission linjaa, Immonen totesi tuolloin.
Eilen hallitus muutti tulkintalinjaansa. Se, mikä vielä toissapäivänä oli juridisesti ja oikeusvaltion näkökulmasta mahdotonta, muuttui mahdolliseksi.
Poliittinen paine pakotti
Immosen mukaan hallitus viimein ymmärsi tulkinnallisen liikkumavaran mahdollisuudet viisumiasiassa.
&#8211; Oikeudellinen tulkintalinja muuttui ja hyvä niin. Hallitus ymmärsi, ettei ylikireä tulkintakäytäntö palvele Suomen ja suomalaisten etua.
&#8211; En kuitenkaan usko, että Suomen valtiojohto olisi päätynyt tähän ratkaisuun ilman poliittista painetta. Vasta opposition ja kansalaisten asettama poliittinen paine hallitusta kohtaan pakotti hallituksen muuttamaan tulkintalinjaansa, Immonen sanoo.

Turistiviisumiasia saatiin kuntoon poliittisen paineen ansiosta – ”Perussuomalaiset olivat koko ajan oikeassa”