Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Hallitus uudistaa kotoutumispalvelut: Jatkossa maahanmuuttaja kotoutuu työn kautta ja kantaa enemmän vastuuta

”Historiallinen muutos” – yrittäjien eläkemaksut sidotaan jatkossa todellisiin tuloihin

Garedew: Raskaan liikenteen ammattidiesel on erittäin tärkeä panostus teollisuudelle ja yrityksille

Japani kouluttaa tarpeeseen – Suomessa maksetaan turhia koulutuslaskuja

Yli 55 prosenttia rattijuopumuksista on huumeperäisiä

Seppänen: Häiriökäyttäytyminen ja vanhempien painostus murentavat opettajien työrauhan – ”Missä on OAJ?”

Osaamistakuu nostaa perusopetuksen perustaidot takaisin keskiöön – Strandman: Suomen tulevaisuus rakentuu osaamiselle

Farmaseutti-kansanedustaja varoittaa mahdollisista lääkeongelmista poikkeusaikoina

Puisto: Turvallisuusosaamisesta on aukeamassa Suomelle vientivaltti

Suomi vahvistaa asemaansa kriittisten teknologioiden ketjussa – Puisto ja Tavio: ”Suomalainen kyvykkyys on nyt maailmalla erittäin kysyttyä”

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

puolueiden kannatus

Suuret ikäluokat kuolevat pois ja tilalle muuttaa nuorta väkeä ulkomailta. Aktiiviset ikäluokat hankkivat lapsia ja näin ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa edelleen. Jotakin poliittisten eturyhmien täysin erilaisessa suhtautumisessa maahanmuuttoon selittänee se, että ulkomaalaistaustainen väestö äänestäessään valitsee vasemmiston.

Ruotsissa on meneillään aivan oikea väestönmuutos. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639915871983353856">Malmön</a> kaupungissa 57 prosenttia alle 54-vuotiaasta väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2022 lopussa. <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912793313882113">Göteborgissa</a> ulkomaalaistaustaisten osuus oli 48 prosenttia ja <a href="https://twitter.com/TobiasHubinette/status/1639912726599286785">Tukholmassakin</a> 45 prosenttia.
Ulkomaalistaustaiseksi lasketaan henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä on syntynyt ulkomailla. Luvut ovat <a href="https://www.kau.se/en/researchers/tobias-hubinette">Karlstadin yliopiston tutkija</a> Tobias Hübinetten kokoamia ja peräisin Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietokannoista.
Muutos näkyy nuorissa
Väestön muuttuminen näkyy erityisen selvästi nuoremmissa ikäluokissa. Suuret kantaväestön ikäluokat kuolevat pois ja maahanmuuttajat ovat puolestaan aktiivi-ikäisiä. Tästäkin syystä demografinen muutos on parhaillaan erityisen näkyvää.
– Enemmistöruotsalaisista on tulossa vähemmistö ja joissain osissa maata näin on jo tapahtunut. Malmössä vain 32 prosentilla peruskoululaisista molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Göteborgissa luku on 46 prosenttia ja Tukholmassa 50, <a href="https://www.expressen.se/ledare/hanif-bali/sveriges-forsta-iranier-ar-en-lektion-i-integration/">kirjoittaa</a> Expressenin kolumnisti Hanif Bali.
– Luvut kätkevät sen tosiasian, että myös toisen sukupolven segregaatiosta kärsivät ovat alkaneet saada lapsia. SCB:n tilastoissa nämä lapset lasketaan ruotsalaistaustaisiksi, koska heidän vanhempansa on syntyneet Ruotsissa. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että he osaisivat ruotsia tai olisivat sisäistäneet maan normit ja kulttuurin.
Ulkomaalaistaustaiset äänestävät vasemmistoa
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/"> tutkitaan</a> ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa oli 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden <a href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html">kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.
”Ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi”
– Länsinaapurissa näyttää yhä todennäköisemmältä, että jo tällä hetkellä elävät ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Vuosi vuodelta ennusteet näyttävät muutokset yhä voimakkaampina, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-ruotsin-vaestonmuutosta-enaa-pysayttaa/">totesi</a> tammikuussa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Purra kertoo seuranneensa aktiivisesti maahanmuuttokeskustelua jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa maahanmuutolle on vuosien varrella keksitty mitä moninaisempia selityksiä.
– Erityisesti Ruotsi alkaa olla tilanteessa, jossa mitään selityksiä ei ole enää syytä keksiä, sillä tilannetta ei voi enää kääntää. Väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää tai välttämättä edes hillitä, Purra pelkää.
– Nyt maahanmuutto ihan oikeasti alkaakin olla kuin luonnonvoima.

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Muutamaa päivää ennen valtiopäivävaaleja puntit ovat tasoissa oikeiston ja vasemmiston blokkien välillä. Ulkomailla syntyneiden äänioikeutettujen piirissä vaaka kallistuu vankasti vasemmalle ja kyse on monasti toimeentulosta. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus voikin ratkaista vaalit.

Ruotsin moderaatit on saanut ilmeisesti ruotsidemokraateilta herätyksen ja saarnaa nyt maahanmuuton varjopuolista. ”700 000 ulkomailla syntynyttä ei pysty elättämään itseään”, puoluejohto toistaa vaaliviestinnässään.
&#8211; Ruotsiin on tullut todella paljon ihmisiä, jotka ovat kyllä saapuneet maahan, mutta he eivät ole tulleet osaksi yhteiskuntaa. Monet heistä eivät osaa puhua ruotsia, heillä on niukasti koulutusta, eikä lainkaan kokemusta Ruotsin työmarkkinoista, <a href="https://www.svtplay.se/video/36223785/val-2022-utfragningen/val-2022-utfragningen-ulf-kristersson-m?id=edAxPB1&amp;position=147">totesi</a> Ulf Kristersson SVT:n puheenjohtajahaastattelussa.
&#8211; Jotkut heistä tekevät kyllä töitä, mutta tulot eivät nouse niin suuriksi, että he maksaisivat veroja, joilla he osallistuisivat hyvinvoinnin kasvattamiseen. Tämä koituu monille heistä itselleen ongelmaksi, sillä he jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle.
&#8211; Toki ongelmia koituu myös valtiolle, joka perustuu siihen, että ihmiset maksavat veroja ja pitävät siten huolen myös omasta toimeentulostaan.
Sekalainen seurakunta
Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mukaan moderaattien mainitsemassa ihmisjoukossa on kyse heistä, joiden tulot – jos sellaisia on – jäävät alle 15 500 kruunun (1 452 €) kuukaudessa. Vuonna 2019 maassa asui 691 000 ulkomailla syntynyttä 20–64-vuotiasta kriteerit täyttävää henkilöä.
Lukuun sisältyy henkilöitä, jotka ovat vanhempainvapaalla, sairaslomalla ja kyse voi olla opiskelijoista tai ylipäänsä ihmisistä, joiden palkka on kehno. Göteborgs Posten <a href="https://www.gp.se/ledare/m%C3%A5nga-kan-inte-leva-p%C3%A5-sin-l%C3%B6n-1.80168637">huomauttaakin</a>, että on pitemmän päälle positiivista, vaikka se aikaa viekin, että maahanmuuttajat päivittävät osaamistaan koulunpenkillä.
Teollisuuden ja palvelualojen alhaisimmat palkat ovat niin pieniä, että varsinkaan osa-aikaisessa työssä niillä ei pysty itseään elättämään. Ja se on ongelman ydin, GP muistuttaa.
Maahanmuuttajat taistojen tiellä
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun tutkitaan ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">äänioikeutettua</a>. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden<a style="font-style: inherit;" href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html"> kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vaestoryhmat-aanestavat-omien-etujensa-mukaisesti-ruotsin-valtiopaivavaaleista-tulossa-yhteiskunnallisen-muutoksen-laboratorio/">viitteitä</a> tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.

Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Ruotsidemokraattien nousu gallupeissa jatkuu – vain runsas viikko ennen valtiopäivävaaleja. Puolueen kasvava kannatus on nostanut koko oikeistoblokin ohi pitkään hallitusvaltaa pitäneen vihervasemmiston. Ruotsidemokraatit saattaa nyt viimeinkin murtautua poliittisestä eristyksestä kansankodin mahtipuolueeksi.

Jo viime viikolla DN/Ipsos-tutkimuslaitos noteerasi selvän hyppäyksen ylöspäin ruotsidemokraattien kannatuksessa. Uusimmassa tutkimuksessa puolueen kannatus onkin noussut 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsidemokraatteja äänestäisi nyt 22,2 prosenttia valitsijoista.
Puolueen kannatus on viimeksi ollut näin korkealla helmikuussa vuonna 2020. Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa puolue sai 17,5 prosentin kannatuksen. Runsas viikko ennen vaaleja puoluetta kannatti tuolloin 16 prosenttia äänioikeutetuista.
Kokoomuksen vaalikone yskii
Erityisen mielenkiintoinen galluptulos on kokoomuksen kannalta. Oikeiston perinteinen keulapuolue on lähes hävinnyt horisonttiin ruotsidemokraattien taakse. Puolueelle mitattiin nyt 16,8 prosentin kannatus. Ruotsidemokraattien kaula on siis jo 5,4 prosenttiyksikköä.
Tosin kokoomuskin paransi selkeästi tulostaan varsinaisena vaalipäivänä vuonna 2018.
Sosiaalidemokraateille DN/Ipsos mittasi 28,3 prosentin kannatuksen, jolla puolue on toki edelleen mittauksen ykkönen. Tulos on kuitenkin huonoin koko pääministeri Magdalena Anderssonin viime vuoden syyskuulla alkaneella kaudella.
Puolue on menettänyt kannattajia ruotsidemokraateille ja joitakin äänestäjiä on siirtynyt kokoomuksesta sekä kristillisistä demareihin. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kannatuspiikki on sekin sulanut pois.
Verrattuna viime valtiopäivävaaleja edeltäneisiin viikkoihin demarien kannatuksen suunta on nyt päinvastainen eli alaspäin.
Ruotsi menossa väärään suuntaan
Jos mittaustuloksia katsoo vaalien jälkeisen hallitusratkaisun kannalta, tilanne on olennaisesti muuttunut. Oikeistopuolueet eli ruotsidemokraatit, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit saavat mittauksessa nyt enemmistön eli 49,8 prosentin kannatuksen. Sosialidemokraattisen blokin kannatus jää 48,9 prosenttiin.
DN/Ipsos selittää tutkimuksen tuloksia sillä, että äänestäjät kokevat Ruotsin olevan menossa väärään suuntaan. Jopa 57 prosenttia äänestäjistä näkee maan tilanteen nyt pessimistisenä, kun vielä maaliskuussa synkeissä mietteissä oli 39 prosenttia kyselyyn vastanneista.
&#8211; Meidän täytyy tehdä lisää mittauksia, jotta voisimme olla varma asiasta mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että pessimismi on yhteydessä jatkuviin ammuskeluihin. Näinhän tapahtui viimeksi Eskilstunassa, jossa lapsi ja nainen haavoittuivat tulituksessa, <a href="https://www.dn.se/sverige/dn-ipsos-sd-okar-annu-mer-hogersidan-i-knapp-ledning/">sanoo</a> Ipsoksen tutkija Nicklas Källebring Dagens Nyheterissä.

Ruotsin vaaleissa muhii jättiyllätys: Ruotsidemokraattien nousu jatkuu – oikeistoblokki jo vihervasemmistoa suurempi