Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

rehujen hinnat

Viime vuoden huono sato sekä polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden ja rehujen hintojen jatkuva nousu kurittavat nyt sikatiloja olan takaa. Moni tila on valmis laittamaan kintaat naulaan. Sikatilojen tilanne näyttää toivottomalta. Tuotantopanokset nousevat joka viikko, mutta tuottajahinnoille ei tapahtu mitään.

Kansanedustaja Kristian Sheikki Laakso vieraili hiljattain kouvolalaisella sikatilalla.
&#8211; Kun katselee heidän tuotantokustannustensa nousua, nousee jopa minulla tukka pystyyn. On selvää, että jollei kohta jotain konkreettista tehdä, niin kotimaisen sianlihan syönti loppuu. Voihan olla, että se on parin hallituspuolueen tarkoituskin. Tosin unohtavat sen, että vähemmän puhdasta ja vähemmän eettistä lihaa tuodaan sitten maailmalta, Laakso sanoo.
Hintojen nousu on jäätävää
Tilan sähkölasku on noussut edellisvuoteen verrattuna 26 %, polttoöljy 71 %, lannoitteet 128 %, nestekaasu 71 %. Yhteensä nousu tarkoittaa yli 66 000 euron lisämenoa. Lisäksi sikojen rehut ovat kallistuneet 107 %, ja niihin tarvittaisiin edellisvuoteen verrattuna yli 200 000 euroa ylimääräistä rahaa.
&#8211; Jäätävää. Kaupan moraalia ja hinnoittelua on muutettava! Tuottajahintoihin on saatava lisää niin, että sikatilalliset pystyisivät elämään ja rahalla ei olisi muita ottajia välissä, vaatii Laakso ja paheksuu sitä, että hintojen noustessa teollisuus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa osan hinnannoususta itselleen.
&#8211; Lannoitevalmistaja Yara teki miljardituloksen. On helppo pistää omaa siivua lisää, kun hinnat nousevat. Samaa on tapahtunut polttoainepuolella.
&#8211; Tämä ongelma ratkeaa ainoastaan sillä, että hintoja on nostettava niin, että nousu menee isolta osin tuottajille. Hintojen nosto on ainoa tapa. Kaikki muu, kuten tuet ja muut, ovat pelkkää puuhastelua, eikä niillä tiloja pelasta, painottaa Laakso.
Tuottajat haluavat maksun työstään
Samaa mieltä on kurikkalainen porsastuottaja ja Kurikan MTK:n puheenjohtaja Marko Kriikkula.
&#8211; Näistä tukipaketeista ei tiedä, koska tulee ja kuka hyötyy. Toiveet olivat korkealla. Eivät ole enää. Pitää olla oikeudenmukainen tuottajahinta. Hinnan pitäisi elää tuotantopanosten kanssa, hän tuumaa.
Tukien perään hän ei ole, vaan reilun tuottajahinnan.
&#8211; Jos tulee joku tuhannen euron kriisituki, sillä ei ole juuri merkitystä, ja muut huutaa, että taas maatalouteen annetaan rahaa. Valtiovallan vakauttamislainat lisäävät tilojen velkataakkaa. Sen, mitä me myydään, pitäisi olla oikeanhintaista. Lihan hinnan täytyy nousta. Ei kukaan jätä ostamatta sitä, vaikka hinta pikkuisen nousisi.
Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen
Sikojen kilohinnasta vietiin taannoin 9 euroa kilolta, nyt takaisin tuli niistä 4 euroa.
&#8211; Aika ahtaalla on porsastuotanto tällä hetkellä.
Kauppa kertoo muuttaneensa hintaa, mutta ainakaan Kriikkulalle ei sieltä ole valunut mitään.
Jos lisää hintaa saadaan, teollisuus tai kauppa syö sen saman tien rehun tai muun korotuksena. Tuottajille tarkoitettu hyöty valuu takaisin teollisuuteen.
Kotimaisen lihan osto tärkeää
Kuluttajat voivat omalta osaltaan tukea suomalaista tuotantoa.
&#8211; Kuluttajat voivat auttaa ostamalla puhtaasti kotimaista lihaa. Pitää katsoa paketista, onko liha kotimaista vai EU:sta.
Kriikkula toivoo, että teollisuuden pienet toimijat tekisivät kauppoja suomalaisten teurastamoiden kanssa eivätkä ostaisi lihaa halvalla ulkomailta.
&#8211; Ulkolainen liha voi olla kuukausia, jopa vuodenkin, vanhaa. Se ei ole mennyt kaupaksi, sitten myydään halvalla jonnekin.
Kotimaisen lihan laadusta kertovat antibioottivapaa tuotanto, hännälliset porsaat ja emakkotilojen siirtyminen vapaaporsitukseen. Eläinten hyvinvointia ja lajityypillistä käyttäytymistä edistetään Suomessa monin tavoin.
Tiloilla voidaan huonosti
Kriikkula kaipaa pankeilta myötämielisyyttä ja pitkäjänteisyyttä sekä toimia valtiovallalta, teollisuudelta ja kaupalta.
&#8211; Nyt pitää ymmärtää, että tänne pitää tulla rahaa. Tämä ei ole tuottajien itseaiheuttama tilanne. Viime kesän säille, koronalle ja Venäjän hyökkäykselle me ei voida mitään.
Hän on huolissaan suomalaisesta lihantuotannosta.
&#8211; Tuotannon lopettamisia on nyt paljon ja tulee lisää. Ymmärrän kyllä, minkä takia. Mihin tämä johtaa? Kohta painitaan suuressa lihapulassa. Emakot ovat vähentyneet ja koko ajan vähentyvät. Se tulee näkymään jo loppuvuonna tuotetuissa kiloissa.
Tilojen ahdinko heijastuu perheisiin.
&#8211; Kun pipo kiristää ja laskupino kasvaa, ei siinä jää rakkaudelle tilaa. Loppuunpalamisia ja parisuhdeongelmia tulee. Tuottajien elämäntilanne ja jaksaminen huolestuttaa, sanoo sikatilallinen Marko Kriikkula.
&nbsp;

Sikatilojen ahdinko pahenee – Sheikki Laakso vaatii kaupalta tekoja

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Suomen maatalous on kriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mukaan tilanne on nyt kärjistynyt siihen pisteeseen, että maataloustuottajat tarvitsevat tukea välittömästi, tai tiloja alkaa kaatumaan kuin dominonappuloita.

Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousukiidossa, ja se lisää suoraan tuottajien kustannuksia. Suomessa ollaan pakkoratkaisujen edessä, ja aikapaine on valtava. Avainasemassa neuvottelupöydässä ovat elintarviketeollisuus ja kauppa. Hallituksella on nyt ottelupallo käsissään ja samalla kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
&#8211; Kuinka kauan luullaan, että maataloustuottajat jaksavat tehdä kovaa työtä nollatuloksella tai jopa tappiolla? Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa? Kestävin ratkaisu ongelmiin on tuottajahintojen tuntuvat korotukset. Paremmalla katteella tuottajat voisivat taas nousta pinnan yläpuolelle, ja Suomen maataloudella olisi taas tulevaisuus, uskoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään
Suomessa on paljon tiloja, jotka ovat kamppailleet kannattavuuden kanssa jo kauan ennen energiakriisiä tai Ukrainan sotaa. Kustannusten nousu yli kipurajan tarkoittaa toiminnan loppua. Suomessa on tehty jo pitkään ympäristöpolitiikkaa maataloustuottajista piittaamatta.
&#8211; Tämä on niin ikään nostanut kuluja ja hankaloittanut toimintaa. Ukrainan sota on viimeistään nostanut maatalouden ahdingon tapetille. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus ei ole valmis joustamaan ympäristötavoitteiden tavoiteaikatauluista, vaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 komeilee edelleen maalitaulun keskellä.
&#8211; Mainittakoon samaan hengenvetoon, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen deadline on vuonna 2050. Suomi on siis ottanut vapaaehtoisesti etumatkaa ja maksaa siitä kovan hinnan talouden, teollisuuden ja tietysti maatalouden toimialoilla. Mielestäni vallitsevassa tilanteessa kiivasta tahtia velkaantuvalla Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään, Elomaa toteaa.
Energiakriisi sysää Suomen tilat alas jyrkänteeltä
Hallitus kohdensi 300 miljoonaa euroa maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Rahojen käyttöä on kritisoitu. Elomaa kysyy, kuinka paljon investoinnit esimerkiksi biotalouden kehittämiseen auttavat juuri tässä hetkessä Suomen viljelijöitä. Näistä miljoonista vain murto-osa päätyy sinne, missä tarve on suurin, eli ahdingossa oleville tiloille.
&#8211; Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta, tälle asialle on tehtävä jotain, emmekä voi jäädä kädet taskussa odottelemaan, miten vallitseva energiakriisi ja Ukrainan sodan myötä solmuun menneet raaka-ainemarkkinat sysäävät Suomen tilat alas jyrkänteeltä, Elomaa sanoo.
Ratkaisun on synnyttävä viipymättä
Elomaan mukaan on kylmä tosiasia, että Suomen tiloista isolla osalla jää viime vuoden tulos pakkasen puolelle. Tulevan vuoden näkymät ovat entistä kehnommat. Viljelijät tarvitsevat tässä ja nyt tiedon siitä, että siemenet kannattaa ylipäätään kylvää tänä keväänä. Tarvitaan hyviä uutisia elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvotteluista tai sitten valtion tuntuvia tukitoimia.
&#8211; Ratkaisun on synnyttävä viipymättä, jos haluamme nauttia laadukkaasta, puhtaasta ja antibioottivapaasta sekä eettisesti tuotetusta kotimaisesta ruoasta jatkossakin. Ei ole järin vihreää tuoda piiput savuten kaikin mittarein vähemmän kestävästi tuotettua ruokaa maailmalta.
&#8211; Ruoantuotanto on lisäksi huoltovarmuuden peruspilari, eivätkä armeijatkaan marssi tyhjin vatsoin. Jos nopeaa ratkaisua ei löydy ruokaketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, niin mitä tekee hallitus? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”