Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

Remontti-Reiska

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on koettu turvallisuusuhkana koko Euroopassa, ja yleinen turvallisuuden tunne on heikentynyt Suomessakin. Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä, takavuosien &#8221;Remontti-Reiskana&#8221; tunnetuksi tullut Jorma Piisinen kehottaa jokaista taloyhtiötä ja työpaikkaa tarkistamaan ja huoltamaan väestönsuojansa siten, että ne olisivat tarpeen tullen käyttökunnossa.

Nord Stream -kaasuputkeen kohdistuneen sabotoinnin seurauksena on annettu ymmärtää, että samantapainen infraan kohdistuva uhka saattaa olla mahdollinen myös Suomessa. Todennäköisyys tähän on pieni, mutta sanotaan, että ei vara venettä kaada.
&#8211; Nyt olisi syytä siihen, että jokaisessa taloyhtiössä ja työpaikassa, joissa on väestönsuojat, ne tarkastettaisiin ja tehtäisiin tarvittavat huoltotoimet siten, että suojat ovat tarvittaessa käyttövalmiina. Tämä varmistetaan vuosihuoltojen yhteydessä. Huollon voivat tehdä siihen kykenevä kiinteistönhuoltoyhtiö tai siihen erikoistunut taho. Vastuu toimista on väestönsuojan nimetyllä hoitajalla. Tarkastuksista tulisi pitää pöytäkirjaa, Jorma Piisinen neuvoo.
Pelastuslaki edellyttää, että väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja laitteet on kyettävä ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa käskyn annosta.
Nyt on aika suorittaa huoltotoimet
Väestönsuojan vuosihuollon yhteydessä tarkastetaan ainakin sulkuteltta ja –huone, käymälät, käymäläkomerot, väestönsuojan ovet, luukut ja opasteet. Lisäksi tarkastetaan ilmanvaihtolaitteisto (ilmanottoputkistot, jakokanavat ja aktiivihiilisuodattimien pakkausten tiiviydet) sekä koekäytetään ne valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Tarkastettava on myös poistoilma- ja ylipaineventtiilit ja normiolojen ilmanvaihdon sulkulaitteet, ylipainemittarin toiminta, viemäröinti, vesilaitteet, varavesisäiliöt, padotusventtiilin toiminta, väestönsuojan lämpötila ja kosteusprosentti, sähkö- ja viestintälaitteet sekä suojan ja turvallisuushenkilöstön suojavarusteet. Tärkeää on tarkastaa myös väestönsuojan tiiviys.
&#8211; Jos huoltotoimia ei ole tehty, nyt on aika suorittaa ne, Piisinen sanoo.
&#8211; Lisäksi väestönsuojat olisi hyvä siivota kunnolla ja varmistaa, että väestönsuojien sijainti on selkeästi merkitty.
Myös kotivara kannattaa hankkia
Vaikka Suomessa tällaisen vaaratilanteen riski on pieni, olisi Piisisen mukaan viisautta tarkastaa myös julkisten väestönsuojien ja yleisten kokoontumispaikkojen merkitseminen ja tiedottaa paikalliset asukkaat niiden sijainnista. Kunta vastaa alueellansa yhteisesti asukkaitaan varten tarvittavista väestönsuojelutoimenpiteistä. Jokaisella on silti velvollisuus auttaa hädässä olevia.
Oman asunnon ilmanvaihtokoneen sulkeminen on syytä opetella, samoin kuin varata rakennusteippiä ja muovia ilmanvaihtoventtiileiden tukkimiseksi myrkkykaasuonnettomuuksienkin varalta.
&#8211; Kotiin kannattaisi hankkia myös ns. kotivara. Tämä on perusteltua myös pandemioiden vuoksi. Kotivaralla tarkoitetaan yleisesti 72 tunnin selviytymispakettia hygieniatuotteiden, ravinnon ja juomaveden suhteen. Siihen kuuluvat myös lääkkeet, joditabletit, haavansidontavälineet, tulentekovälineet, sammutinkalusto, paristokäyttöinen radio varaparistoineen sekä kännykkä ja siihen varavirtalähde muutamaksi päiväksi. Kotivaran sisällöstä löytyy hyviä esimerkkejä mm. pelastustoimi.fi ja martat.fi -osoitteista, Piisinen kertoo.
&nbsp;

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Poikkeusoloihin varautuminen on viisautta

Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä, monille myös television remonttiohjelmista tuttu Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen on ehdolla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon Suomen kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa. Piisinen näkee, että uusilla sote-alueilla tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. &#8211; Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin, Piisinen sanoo.

Jorma Piisisen, kuten kaikkien muidenkin ehdokkaiden, valmistautumisessa vaaleihin oman sävynsä on antanut korona-aika ja alueelliset rajoitukset, joiden puitteisiin vaalityö on pitänyt sovittaa. Piisinen lähtee silti kohti vaalipäivää positiivisella mielellä vaikka ajankohta onkin haastava.
&#8211; Muutamia toritapahtumia lukuun ottamatta en juurikaan ole ehtinyt olla läsnä ihmisten kanssa. Kampanjointini onkin keskittynyt enimmäkseen sosiaaliseen mediaan ja ulkomainontaan. En osaa vielä sanoa, miten hyvin tämä kaikki on mennyt, sehän nähdään sitten viikon kuluttua sunnuntaina, Piisinen naureskelee.
Lähtökohta vaaleihin on silti vahva. Viime vuonna Piisinen nousi kotikaupunkinsa Järvenpään valtuustoon komealla 1 038 äänen potilla.
Hoitoon pääsyn vaikeudet kestopuheenaihe
Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023.
Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana.
Piisinen tietää, että Keski-Uudenmaalla polttavin ongelma on sama kuin monella muullakin alueella Suomessa, eli kansalaisen terveydenhoitoon pääsy on hidasta ja hankalaa.
&#8211; Meillä Järvenpäässä hoitoon pääsyn vaikeudet ovat kestopuheenaihe, ja siitä myös monet äänestäjät haluavat kanssani keskustella. Ongelmat voivat liittyä vaikka siihen, että hoitohenkilökuntaa ei edes tavoita puhelimella.
&#8211; Hoitoon pääsy on eräissä tapauksissa voinut kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka meillä on olemassa takaisinsoittopalvelu, mistä pitäisi saada yhteydenotto jo saman päivän aikana, niin sekään ei palvele riittävästi, koska välttämättä takaisinsoittoa ei ole tullut edes samalla viikolla. Yksityisten palvelujen käyttäjät näyttäisivät olevan hieman paremmassa asemassa, koska siellä resursseja on enemmän.
Ongelmien purkamiseen ei ole nopeita ratkaisuja
Piisinen näkee ongelmien taustalla useita tekijöitä, päällimmäisenä on hoitajavaje.
Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Henkilökunnan vaje korostuu korona-aikana.
&#8211; Koronan vuoksi on myös jouduttu siirtämään muiden sairauksien hoitoa ja leikkauksia eteenpäin. Samankaltainen tilanne on pitkälti myös hammashoidon puolella. Todennäköisesti näin tulee olemaan vielä jonkin aikaa.
Piisinen suhtautuukin realistisen vakavasti terveydenhuoltopalvelujen uudistusten ja jonojen purkamisen etenemiseen.
&#8211; Valitettavasti nopeita ratkaisuja ei ole luvassa. Paljon on esitetty, että ulkomailta tuotaisiin tänne hoitajia. Siinä kuitenkin tulee eteen kieliongelmat, etenkin vanhemman väestön kohdalla, jolla ei ole samanlaista kielitaitoa kuin nuoremmilla. Ulkomailta saapuvat tulijat tarvitsevat myös itse resursseja ja palveluja, kuten asuntoja ja lapsille päivähoitoa. Ja jos hoitajan palkalla ei pysty elättämään perhettä, ulkomailta saapuneelle hoitajalle saatetaan joutua lisäksi maksamaan tukia, mikä ei ole enää kokonaistaloudellisesti kannattavaa.
<iframe loading="lazy" title="Suomalainen ensin, sanoo Remontti-Reiska" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LcS7GUvP_es?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Piisinen näkee, että olennaista onkin ryhtyä pikaisesti korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia.
&#8211; Lähtisin siitä, että ensinnäkin meidän on käytettävä olemassa olevan hoitohenkilökunnan työpanosta ja inhimillistää ja parantaa heidän työolosuhteitaan. Parhaimmillaan saisimme myös alalle kouluttautuneita, mutta muualla työskenteleviä ammattilaisia takaisin.
&#8211; Tarpeen mukaan on myös mahdollista kouluttaa osa työnhakijoista muunto- tai lisäkoulutuksella hoitotehtäviin. Se olisi kansantaloudellisestikin järkevää.
Sote-pomoille korkeat vaatimukset
Piisinen kiinnittää huomiota myös terveydenhuollon hallintoon, jonka tulee toimia tehokkaasti ja järkevästi. Piisinen torjuu useiden tasojen johtajajärjestelmien rakentamisen, sillä resurssit tulee hänen mukaansa kohdistaa käytännön terveydenhuoltotyöhön.
&#8211; Jos jostain pitää tinkiä, niin hallinnosta ja keskittää resursseja käytännön toimintaan. Ei hallinnossa tarvitse olla useita johtajia, joilla on alemmat johtajat ja heillä omat alaisensa. Kuitenkin suorittava taso on kaikkein tärkein, koska se konkreettisesti hoitaa meidän suomalaisten terveyttä. Eli nyt tarvitaan lisää niitä paljon puhuttuja hoitavia käsiä, jotka ovat myös kuvattuna Tehyn logossa, Piisinen heittää.
Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn logossa todellakin on kuvattuna Auttavat kädet -merkki. Vertauskuvallisesti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpta-kannattava-tehy-pomo-hoyrahti-purralle-joka-esitti-sotealalle-lisaa-kasia-mutta-ei-ilmeisestikaan-ymmartanyt-etta-tehyn-oma-logo-esittaa-auttavia-kasia/">auttavista käsistä</a> puhuminen on tällä viikolla nostattanut runsaasti pöhinää sosiaalisessa mediassa.
Hallinnossa toki tarvitaan myös johtajia. Piisinen sanoo, että pomoille tulee asettaa korkeat vaatimukset.
&#8211; Me tarvitsemme sellaisia johtajia, joilla on syvällistä näkemystä sekä terveydenhuoltoon että talouteen. Nyt tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin.
Kansan vaali-into alkaa nousta
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vain <a href="https://www.eva.fi/blog/2021/12/21/aluevaalit-eivat-kiinnosta-suomalaisia-aanestysinto-vastaavaa-kuin-eurovaaleissa/">runsas kolmannes</a> suomalaisista olisi hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Monen tietämys alueiden toiminnasta on saattanut jäädä vähäiseksi.
Piisinen kuitenkin näkee kokonaistilanteen valoisampana. Ehdokas arvioi, että etenkin parin viime viikon aikana kansalaisten vaali-innossa on nähty selkeää piristymistä. Kiitosta Piisinen jakaa myös medialle.
&#8211; Nyt kun puolueiden puheenjohtajat ovat päässeet esittelemään vaihtoehtoisia linjauksia ja niitä on jopa päästy vertailemaan televisiossa, ihmisten kiinnostus on selvästi nousussa.
Piisinen korostaa, että aluevaaleissa on nyt kyse ei vähemmästä kuin rahasta ja hengestä. Perussuomalaiset puolustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä nopeasti ja helposti saatavana perusoikeutena &#8211; pelastustoimea unohtamatta.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, ja tulevat aluevaltuustot tulevat päättämään jopa useiden miljardien jättibudjeteista.
&#8211; Kiitettävästi kiinnostus alkaa nousta myös sen suhteen, mihin tarkoituksiin rahoja käytetään, Piisinen sanoo.
Jokaisella myös vastuu omasta terveydestään
Piisinen huomauttaa, että jokaisella on myös henkilökohtaista vastuuta omasta terveydestään, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Piisinen korostaa vahvasti liikunnallisuuden ja terveellisten elämäntapojen merkitystä.
&#8211; Itselläni on pitkä liikunnallinen tausta. Liikunta on myös aina hyväksi kaikenlaisten, tuki- ja liikuntaelinten ja sydänsairauksien sekä myös elintason aiheuttamien terveydellisten ongelmien hoidossa, Piisinen sanoo.
Hän painottaa, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen.
&#8211; Olen huomannut, että kun ahdistaa ja mieltä painaa, niin kun lähtee metsään kävelylle tai pururadalle lenkille, palatessa on jo paljon kirkkaammat ajatukset ja kevyempi mieli. Se ei edes maksa mitään.

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Uusien sote-alueiden resurssit tulee keskittää käytännön työhön – hallinnosta voidaan tinkiä

Takavuosien ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen nousi Järvenpään kaupunginvaltuustoon oman kuntansa ääniharavana 1 038 äänen potilla. Kuntavaalien ensikertalainen on saamastaan äänimäärästä yllättynyt ja kiitollinen.

Järvenpään uusi kaupunginvaltuutettu, äänikuningas Jorma Piisinen ottaa kuntalaisilta saamansa vahvan mandaatin nöyränä vastaan.
&#8211; Se on käsittämätön määrä. Tuollaisesta äänimäärästä en voinut nähdä uniakaan. Ihmetellä täytyy. Varmaan se kertoo siitä, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen touhuun. Pitää olla kiitollinen, että ihmiset näin laajassa mittakaavassa ovat antaneet minulle luottamuksen. Vetää vakavaksi ja nöyräksi, ja odotukset ovat kovat. Parhaansa täytyy tehdä, että pystyy vastaamaan niihin, Piisinen kertoo.
Ei suuria ennakko-odotuksia
Piisisellä ei ennakkoon ollut suuria odotuksia sen suhteen, millaiseen äänisaaliiseen hän omalla vaalikampanjallaan yltäisi. Hän toivoi pääsevänsä läpi, mutta ei ottanut asiasta suuria paineita eikä asettanut itselleen vaatimuksia. Hän pyrki tekemään sen, minkä hän kykeni, osasi ja pystyi olemalla ihan oma itsensä, ja jos se kelpaa ihmisille, niin hyvä niin.
&#8211; Kyllä minä rouvalle vitsailin, että jos en saa kahta ääntä, niin meillä on perheneuvottelun paikka. Matkan varrella kolme ihmistä kertoi äänestäneensä minua, joten sanoin rouvalle, että nyt minulla pitäisi sitten olla viisi ääntä, mutta jos en saakaan kuin neljä, niin en enää tiedäkään, kuka puhuu muunneltua totuutta, Piisinen veistelee.
Määrätietoisesti neuvotellen
Piisisen tyyli on sellainen, että jos hänellä on asiaa, hän tuo sen esille, mutta ei suotta yritä puskea läpi harmaan kiven, jos kannatusta ei ole. Piisinen ajaa asioita eteenpäin määrätietoisesti neuvotellen. Hän ei ole ehtinyt vielä sen syvällisemmin pohtia saamansa äänivyöryn salaisuutta, mutta uskoo asian taustalla vaikuttaneen sen, että hänellä on tunnettuutta pitkältä ajalta.
&#8211; Ymmärtääkseni olen myös rehdin miehen maineessa. Yksi vaikuttava tekijä on varmasti myös se, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen kenttään. Täällä pyörii nyt pahasti tämä koulujen ja päiväkotien purkubuumi. Mitään ei korjata, kaikki vain halutaan purkaa. Välillä purkaminen onkin ihan oikein, mutta kyllä kunnossapitoon ja huoltoon pitäisi kiinnittää huomiota myös. Eihän me siitä voida lähteä, että rakennetaan 30 miljoonan koulu ja ensimmäisen remontin kohdalla puretaan se pois. Se on järjen köyhyyttä, Piisinen pohtii.
Julkiset rakennukset kehnossa kunnossa
Julkiset rakennukset ovat Piisisen mielestä Järvenpäässä aika huonossa kunnossa, jos niitä vertaa mihin tahansa yksityisessä omistuksessa olevaan saman ikäiseen rakennukseen. Tilanne kertoo siitä, että ketään ei tunnu kiinnostavan pitää huolta veronmaksajien omaisuudesta.
&#8211; Olen tässä puhunut Järvenpään tilanteesta, mutta saamani palautteen perusteella sama ongelma vaivaa ihan koko Suomea, Piisinen toteaa.
Kannatusta ja kannustusta ympäri Suomea
Piisinen kertoo kuntavaalien olleen hänelle ensikertalaisena aika jännä kokemus. Ehdokkaana hänellä oli valtava tiedonnälkä ja halua ja intoa tehdä asioita kampanjansa hyväksi, mutta oli vaikea löytää käytännön tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä.
Häntä jäi myös hieman harmittamaan se, että hänellä olisi ollut videoita, joita hän yritti laittaa Facebookiin maksullisiksi, kohdennetuiksi mainoksiksi, mutta Facebook ei hyväksynyt hänen tunnistautumistaan.
&#8211; Toisaalta se voi olla ihan hyväkin, koska ei se ainakaan olisi parantanut tätä vaalitulosta. Runsas kiitos kaikille äänestäjille ja myös heille, jotka ovat olleet mukana tukemassa kampanjaani. Olen saanut hirveästi tukea ja rakakannustusta ympäri Suomea, mikä on ollut tosi mukavaa. Välillä on tuntunut siltä, että minulla on muualla Suomessa paljon enemmän kannatusta kuin tässä kotipitäjässä, Piisinen sanoo.

Järvenpään äänikuningas Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Ihmiset haluavat muutosta”

Järvenpään keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu pahoittelee Suomen Uutisille, sitä, että alustavassa ääntenlaskennassa tehtiin virheitä kymmenlukujen merkinnässä, joiden virheiden seurauksena useiden Järvenpään ehdokkaiden kohdalla ilmoitettiin sunnuntai-iltana väärä äänitulos.

Oikeusministeriö tiedotti tänään verkkosivullaan, että kuntavaalien tarkastuslaskenta on valmistunut. Vahvistetut kuntavaalien tulokset löytyvät nyt vaalit.fi–sivuston <a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/val186.html">tulospalvelusta</a>.
Alkuviikon tarkastuslaskennan tuloksena on kuitenkin nyt nähtävissä yllättäviä ja paikoin suurehkoja eroja sunnuntai-illan alustavien vaalitulosten ja vahvistettujen äänien välillä.
Tarkastuslaskennan tuloksena useilta Järvenpään perussuomalaisilta kuntavaaliehdokkailta hävisi yllättäen paljon ääniä. Eniten menetti Jorma Piisinen, eli ”Remontti-Reiska” jonka äänimääräksi on nyt vahvistettu 1038. Vielä sunnuntai-iltana Yle kertoi verkkosivullaan Piisisen äänimääräksi 1155, eli tarkastuslaskennassa katosi kymmenisen prosenttia äänisaaliista.
Myös esimerkiksi Arto Luukkasen äänipotiksi vahvistettiin huomattavasti pienempi luku, 418, kuin alustavassa laskelmassa sunnuntaina ilmoitettu 460.
Tarkastuslaskenta ei kuitenkaan muuttanut Järvenpään vaalitulosta. Myös Järvenpään kuntavaalien äänikuninkaan kruunu jäi edelleen Piisisen haltuun.
<h4>Alustavassa ääntenlaskussa mokailtiin</h4>
Perussuomalaiset enemmän kuin tuplasivat valtuustopaikat Järvenpäässä, ja puolue jäi vain yhden paikan jälkeen SDP:sta ja kokoomuksesta, joilla molemmilla on kaupungissa 11 valtuutettua. Perussuomalaiset on nyt siis yksi Järvenpään ”kolmesta suuresta” puolueesta.
Järvenpään keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu kertoo Suomen Uutisille, että alustavassa ääntenlaskennassa tehtiin virheitä.
-Alustavassa laskelmassa esimerkiksi Jorma Piisisellä oli 117 ääntä enemmän kuin siinä tuloksessa, jonka tarkastuslaskenta lopulta vahvisti. Myös Arto Luukkasen ja Ismo Nöjdin tulos putosi. äänimäärissä on ollut heittoa useiden muidenkin ehdokkaisen kohdalla, mutta luvut ovat olleet huomattavasti pienempiä kuin Jorma Piisisellä, Karhu sanoo.
Karhu oli itse suorittamassa tarkastuslaskentaa maanantaina.
-Tarkastuslaskennassa kiinnitimme huomiota siihen, että vaalilautakunnissa ja myös ennakkoäänten laskennassa Jorma Piisinen sai huomattavan paljon ääniä. Hänen kohdallaan oli sattunut sellainen virhe, että laskennassa kymmenluvut olivat menneet sekaisin. En muista tarkkaan lukuja, mutta virhe oli sen tyyppinen, että äänimääräksi oli merkitty 83, kun tarkastuksessa todelliseksi äänimääräksi paljastui 53, Karhu sanoo.
<h4>Tarkastuslaskennassa äänet laskettiin kahteen kertaan</h4>
Karhun mukaan virhe on siis syntynyt siinä vaiheessa, kun alustavassa ääntenlaskennassa sunnuntaina vaalilautakunnissa äänet on laitettu pinoihin, jolloin äänipinoihin on vahingossa kirjattu virheellinen merkintä äänimäärästä. Samantyyppinen virhe toistui useiden muidenkin ehdokkaiden kohdalla.
Karhu myöntää, että tapahtuma on ollut poikkeuksellinen.
-Sen takia tarkastuslaskenta nimenomaan tehdään huolellisesti ja rauhallisesti, että oikeat äänimäärät saadaan varmuudella esille. Me suoritimme tarkastuslaskennan eilen jopa kahteen kertaan ennen vaalituloksen vahvistamista, koska äänimäärien ”heittoja” oli havaittu useita.
Karhu ei osaa esittää yhtä syytä siihen, miksi virhe on tapahtunut.
-Ei ole vain yhtä virheen selittävää tekijää, vaan on monta syytä sille, miksi alustava äänitulos Järvenpäässä oli väärä. Siinä on varmasti ollut se, että sunnuntaina ääniä lasketaan kovassa kiireessä. Oikeusministeriöstä vaalilautakuntia on ohjeistettu, että äänet pitäisi pystyä laskemaan ja alustava tulos pitäisi antaa muutamassa tunnissa, joten virheitä on voinut tulla, kun ääniä on laskettavana paljon nopealla aikataululla. Kyse on siis useiden ääntenlaskijoiden virheistä.
<h4>Ennakkoääniäkin jouduttiin korjaamaan</h4>
Vielä ei ole selvitetty, kuinka monen Järvenpään kuntavaaliehdokkaan äänimäärä kaikkiaan muuttui tarkastuslaskennassa. Karhun mukaan kyse on kuitenkin perussuomalaisten ehdokkaiden lisäksi ainakin seitsemästä SDP:n ja viidestä kokoomuksen ehdokkaasta.
Myöskään ennakkoääniä ei oltu tarkistettu vielä sunnuntai-iltana, kun ennakkoäänien tulos julkistettiin. Tarkastuslaskennassa ennakkoäänten tuloksia jouduttiin vastaavasti hieman korjaamaan.
-Kun sunnuntai-iltana ennakkoäänten odotetut tulokset julkistetaan, niin siinä vaiheessa ääniä ei ole edes voitu tarkastaa, vaan äänimäärät vain syötetään sisään ohjelmaan.
Karhu sanoo olevansa harmissaan tapahtuneesta.
-Onhan se tosi ikävää, että sunnuntain äänien tulos jää monille mieleen, vaikka se onkin vain alustava tulos. Tarkastuslaskennan tulokset kuitenkin ovat virallisia, ja vasta tarkastuslaskennan jälkeen vaalin tulos voidaan vahvistaa. Kaikeksi onneksi mikään ei kuitenkaan muuttanut vaalitulosta, eli sama järjestys Järvenpäässä säilyi ja myös Piisinen säilytti asemansa Järvenpään ykkösenä.

Remontti-Reiskan äänisaaliista humahti tarkastuslaskennassa kymmenen prosenttia pois – mistä asiassa on kyse?

Takavuosien huippusuosittuna ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen lähtee Järvenpään kuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten listoilta. Pitkään julkisuudesta poissa pysytellyt Piisinen katsoo asioiden ajautuneen Suomessa siihen pisteeseen, että alkaa olla tilausta sellaiselle poliitikolle, joka sanoo suoraan, miten asiat ovat.
 
Itseoppinut rakennus- ja remonttimies Jorma Piisinen tuli tunnetuksi vuosina 1991-2010 MTV3:lla esitetystä käytännön remontointiohjeita tarjoavasta Joka kodin asuntomarkkinat -makasiiniohjelmasta. Piisisen esittämä Remontti-Reiska oli niin suosittu hahmo, että sai Joka kodin asuntomarkkinoiden päätyttyä jatkaa MTV3 MAX -kanavalla vuonna 2010 alkaneessa Remontti-Reiska-ohjelmassa ja sen jälkeen vielä Harjakaisen ja Piisisen talkoissa vuonna 2012.
<iframe loading="lazy" title="Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin, lähde sinäkin!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iR2jBMqUufA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Olimme tavallaan uranuurtajia, sillä asumiseen, kodin kunnossapitoon, rakentamiseen ja remontointiin liittyvät ohjelmat olivat siihen aikaan uutta. Nythän näitä sisustusohjelmia on kyllä, mutta sellaista raakaa rakentamista ja remonttia kuin meillä ei enää niin näytetä, Piisinen kertoo.
Remonttia kaipaa nyt koko Suomi
Piisinen on aina mielellään antanut ihmisille rakentamis- ja remonttivinkkejä, mutta väkisin parrasvaloissa paistattelu pelkän julkisuuden takia ei häntä niin kiinnostanut. Siksi hän vetäytyi pois julkisuudesta remonttiohjelmien loputtua.
Vuosien varrella häntä lähestyttiin monta kertaa useissa eri vaaleissa useiden puolueiden taholta, mutta Piisinen kieltäytyi aina, koska piti itseään liian suorasanaisena politiikkaan. Nyt asiat ovat kuitenkin ajautuneet Suomessa sille mallille, että Remontti-Reiskan on tullut aika lähteä politiikkaan.
&#8211; Tämä joo joo -politiikka ja musta tuntuu -politiikka on ajanut tämän valtion konkurssin partaalle. Yrittäjätaustaisena minulle on muotoutunut sellainen ajattelumalli, että olisi parempi, jos rahaa tulisi enemmän kuin sitä menee. Se on tästä päivänpolitiikasta unohtunut, yhtä lailla valtakunnallisesti kuin kuntapolitiikassakin.
&#8211; Olen miettinyt, että minulla saattaisi olla politiikkaan jotain annettavaa, ja ainakin nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin, Piisinen pohtii.
Nyt pitää ajatella suomalaisten etua
Puolueekseen Jorma Piisinen valitsi perussuomalaiset, jonka kokee itsensä näköiseksi puolueeksi. Perussuomalaiset eivät yritä miellyttää ketään, vaan sanovat suoraan, miten asiat ovat. Sellainen toimintatapa on Piisiselle luontaista, koska hän ei osaa kaunistella asioita muita miellyttääkseen.
&#8211; Kaikkein suurin menoerä, ulkomaille virtaava valuutta ja koko maailman sosiaalitoimistona pyöriminen, pitäisi saada poikki ja ajatella ensisijaisesti meidän suomalaisten etua. Ja vaikka joka ainoa lamppu sammutettaisiin täältä Suomesta, ei sillä olisi mitään merkitystä maailman ilmaston kannalta.
&#8211; Kuntasaralla olen ollut aika voimakkaastikin äänessä siitä, että kotipaikkakunnan elinkeinoasiamiehen tulisi pitää oman paikkakunnan yrittäjien puolia. Paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus on asia, mitä pyrin ajamaan yritysten ja työpaikkojen lisäämisellä, kertoo Piisinen ajatusmaailmastaan.
&#8211; Julkiset kilpailutukset on ehdoitettava niin, että kotipaikkakunnan yritykset tulevat hankintalain puitteissa huomioiduiksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos muu ei auta, niin vaikkapa muodostamalla työyhteenliittymiä, joissa hyödynnettäisiin usean yrityksen erikoisosaamista.
Rakennusvalvontaan panostettava
Rakennusalan ihmisenä Piisinen on Järvenpäässä seurannut huolestuneena sitä, että kouluja on rakennusvirheiden takia jouduttu purkamaan jopa puolessa välissä suunniteltua elinkaartaan ja nyt rakennetaan uusia. Uusia kouluja rakennettaessa pitäisi Piisisen mielestä rakennuttajan etua valvoa mahdollisimman hyvin.
&#8211; Jotkut ovat sitä mieltä, että minä en ymmärrä mitään, koska onhan täällä rakennusvalvontaviranomaiset. Mutta ei rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuulu päivittäinen laadunvalvontatyö, vaan se on työnjohdon tehtävä. Ja kun tänä päivänä työnjohtajilla tahtoo olla tulospalkkaus, niin senhän arvaa, mihin se johtaa. Sen vuoksi paikalla pitäisi olla kaupungin etuja täysipäiväisesti valvova rakennusvalvoja – tuleehan kouluja useita ja työt painottuvat osittain päällekkäin, Piisinen painottaa.
Rakennusvirheiden riski kasvaa
Järvenpäässä on parhaillaan yksi koulu rakenteilla, keväällä pitäisi alkaa toinen ja mahdollisesti vielä päiväkotikin. Uudet koulut on suunniteltu niin energiataloudellisiksi kuin ne vain on mahdollista tehdä, mutta jos niiden rakentamista ei valvota, kasvaa myös rakennusvirheiden riski. Kaikki panostus energiatehokkuuteen menee hukkaan, jos koulut mätänevät ennen aikojaan.
&#8211; Olisi hirveä tilanne, jos nämäkin koulut jouduttaisiin parinkymmenen vuoden päästä purkamaan. Moni ei ymmärrä, että se lisää myös riskejä, kun paksunnetaan rakenteita ja eristekerroksia. Lämmin, kostea ilmavuoto paksuun rakenteeseen on suuri riskitekijä nykyisellä rakentamisen laadulla.
&#8211; Pahin tilanne olisi se, jos oppilaat, opettajat ja henkilökunta altistuvat ja herkistyvät homeelle niin, että menetämme kokonaisen sukupolven suoraan koulun penkiltä sairauseläkkeelle, Piisinen varoittaa.
Rakentaminen verenperintönä
Rakentamisesta tuli vuonna 1960 syntyneelle Piisiselle ammatti jo verenperintönä isän puolelta. Piisisen isä ja sedät olivat rakennusalan ammattilaisia ja yrittäjiä, ja rakentaminen on ollut Piisisen leipätyötä pikkupojasta lähtien. Hän meni rakennustyömaille jo kahdeksanvuotiaana kesätöihin, ja 16-vuotiaasta saakka hän on sillä tavoin hankkinut leipänsä kokopäiväisesti.
&#8211; Olen aina sanonut, että olen ikään kuin syntynyt vasara kourassa. Faija kertoi aikanaan, että olisinko ollut kahtakaan vuotta vanha, kun pienellä puuvartisella vasaralla naputtelin radiosta nappulat rikki, Piisinen naurahtaa.
Elämäntapaliikkuja
Jorma Piisisen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista poikaa. Vanhin poika on syntynyt vuonna 1991 eli täyttää kolmekymmentä, seuraava syntyi vuonna 1994 ja täyttää 27 ja nuorin, vuonna 1999 syntynyt poika täytti hiljattain 21.
&#8211; Rouva on syntynyt vuonna 1966, mutta hän on vasta 25-vuotias, Piisinen heittää.
Piisinen on ollut elämäntapaliikkuja pienestä pitäen ja on elämänsä aikana harrastanut jos jonkinlaista urheilua ja liikuntaa. Tällä hetkellä hän pyrkii pitämään kunnostaan huolta talvella kuntosalilla ja kesäisin juoksemalla portaissa ja pyöräilemällä.
&#8211; Kuntosali on nyt koronan takia jäänyt, minkä ikävä kyllä huomaa, kun vilkaisee peiliin. Alkaa painovoima voittaa vetovoiman, jos näin voi sanoa, veistelee Piisinen.
Koulukiusaaminen saatava loppumaan
Piisinen on huolissaan myös lisääntyneestä ja raaistuneesta koulukiusaamisesta, joka pitäisi saada loppumaan. Vapaan kasvatuksen tilalle Piisinen tarjoaa lääkkeeksi riittävän kovia rangaistuksia. Jos lapsilla ei ole minkäänlaista uhkaa, ei myöskään opettajilla ole mitään keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen.
Teoilla on oltava seuraamuksensa, jotta yhteiskunta saataisiin kuriin. Lapset ja nuoret kokevat turvallisuuden tunteena ja välittämisenä selkeiden rajojen asettamisen ja myös sen, että rajoja valvotaan. Jos rajat ylitetään, seuraa siitä rangaistus.
&#8211; Kun minä tein koulussa pahojani, niin opettaja kantoi minut toisella luokalla kansakoulua korvista nurkkaan seisomaan ja kirjoitti kotimuistutuksen, joka piti vanhemmilla allekirjoituttaa. Sen seurauksena faija soitti opettajalle, lupasi antaa minulle selkäsaunan ja antoi kanssa. Törttöily koulussa loppui siihen. Minä en saanut traumoja tästä, ja oman näkemykseni mukaan minusta on kasvanut ihan yhteiskuntakelpoinen kansalainen, kertoo Piisinen.
&nbsp;

Remontti-Reiska lähtee kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaana: ”Nukun yöni paremmin, jos olen edes yrittänyt vaikuttaa asioihin”