Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Teddy Nilsson

Pakolaisten aito hätä käy ihmisten sydämiin ja hätää kärsivistä pidetään huolta kuin omasta perheestä. Näin myös Etelä-Ruotsissa, jossa ukrainalaisten hätä on saanut ruotsidemokraatit tekemään työtä vuorotta sotaa pakenevien hyväksi, kertoo Aftonbladet.

Svalövin ruotsidemokraattinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson istuutui neuvottelupöydän ääreen heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Läsnä kriisikokouksessa olivat myös puolustusvoimien sekä Maahanmuuttoviraston edustajat ja asialistalla Ukrainasta mahdollisesti saapuvien pakolaisten majoittaminen.
Tilanne oli siinä mielessä historiallinen, että Nilsson on tunnettu kriittisestä asenteestaan muun muassa vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumiin.
Toimeen tartuttiin välittömästi
&#8211; Aloitimme heti suunnittelun, vaikka emme edes tienneet, kuinka monta pakolaista jo oli tullut tänne, Nilsson <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/7dwXOo/sverigedemokraternas-nya-image-i-flyktingfragan-i-svalov">kuvailee</a>.
Svalövissä työskentelee paikallisella vihannesviljelmällä 50 ukrainalaista, joten oli mahdollista, että väkeä hakeutuisi sukulaisten luo turvaan.
Päivää myöhemmin selvisi, että kuntaan oli jo tullut 50 ihmistä sodan jaloista. Viikkoa myöhemmin pakolaisia oli 200. Kukaan ei tosin tiedä täsmällisiä lukuja, sillä läheskään kaikki Ukrainasta tulleet eivät ole rekisteröityneet viranomaisille. Vertailun vuoksi koko vuonna 2021 kunta otti vastaan 10 pakolaista.
Ukrainan lippu salkoon
Svalövin naapurikunnassa Bjuvissa vedettiin Ukrainan lippu salkoon heti Venäjän hyökkäystä seuranneena päivänä. Bjuvia johtavat ruotsidemokraatit ja kunta on lähettänyt rahaa YK:n pakolaisjärjestölle sekä järjestänyt asuinsijat pakolaisille alta aikayksikön. Myös vuonna 2015 kuntaan tuli pakolaisia mutta ero entiseen on selvä:
&#8211; Mukana oli silloin paljon irtonaista väkeä. Jopa ihmisiä, jotka pakenivat maasta, jossa eivät ikinä olleet käyneetkään, mainitsee kunnanhallituksen ruotsidemokraattinen puheenjohtaja Mikael Henrysson. Tänään on toinen ääni kellossa:
&#8211; Nämä ihmiset otamme avosylin vastaan, koska he tarvitsevat oikeasti turvaa Putinin aggressiota vastaan.
”Tuntuu kuin olisin tullut kotiin”
Pikkupaikkakuntien asukkaiden avuliaisuus ja välittäminen saa pakolaisenkin tummaan päivään hopeareunukset. Jevgenia saapui pienen lapsensa kanssa kaaoksen keskeltä Etelä-Ruotsin rauhaan ja kuvailee olojaan nyt näin:
&#8211; Tuntuu kuin olisin tullut kotiin, väki pitää meistä huolta kuin olisimme omaa perhettä.

Ruotsidemokraatit ottavat avosylin vastaan Venäjän hyökkäystä pakenevat: ”Nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti turvaa”

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on saanut tarpeekseen pehmopuheista. Porvariallianssin yhteistyön suuntaviivat on syytä pistää paperille ja nimet alle, kertoo Aftonbladet. Vaalitulos sitten ratkaisee, kenen johdolla sopimuksesta tehdään totta.

Jimmie Åkesson sai ajatuksen poliittisen yhteistyön dokumentoinnista ollessaan vierailulla Svalövin kunnassa. Ruotsidemokraatit ovat olleet siellä vallan kahvassa vuodesta 2019. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson laati linjaukset keskeisistä toimista ja vaati kokoomuksen, kristittyjen ja liberaalien edustajilta puumerkit sopimuksen alle.
&#8211; Jo vain, laitoimme asiat yhdelle arkille. Sopimusta ei ole julkaistu eikä julkaista, se on meidän keskinäinen sinettimme, Nilsson<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/akesson-villkorar-m-kd-samarbete"> sanoo</a> SVT:n verkkopalvelussa.
Kohti vaalienjälkeistä aikaa
Svalövin mallista on tulossa erityisen ajankohtainen valtiopäivävaalien jälkeen, viimeistään parin vuoden kuluttua. Kumppaneita haetaan kiivaasti, ainakin opposition piirissä. Åkesson on nyt sanoissaan erityisen varovainen.
&#8211; Kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat ilmoittaneet, että vaikka emme yhdessä muodostaisikaan hallitusta, he haluaisivat nähdä meidät mukana budjettineuvotteluissa ja siten hallituksen tukena valtiopäivillä. Onnistumiset kunnallistasolla ovat siksi tärkeitä.
&#8211; Ainakin perusasiat pitää pistää ylös tarkasti ja niistä pitää löytyä mustaa valkoisella.
Vaalitulos ratkaisee
Åkesson kertoo SVT:n Agenda-ohjelmassa laajemminkin ajatuksistaan vaalin jälkeisestä poliittisesta ajasta. Kokoomuksen puoluejohtaja Ulf Kristersson on yksi mahdollinen pääministeri ja silloin ruotsidemokraateille olisi tarjolla vain budjettiyhteistyötä ja apupuolueen asema.
&#8211; Emme ole koskaan niin lähellä vallan kammareita kuin nyt. Se mitä voimme oikeasti vaatia ja saada, perustuu ainoastaan vaalitulokseen. Kun puhutaan yhteistyöstä, vaikutusvallan on oltava suhteessa puolueen vaaleissa mitattuun suosioon ja kokoon.
&nbsp;

Jimmie Åkesson haluaa nähdä mustaa valkoisella yhteistyöstä kokoomuksen ja kristittyjen kanssa – Ruotsin seuraavaa hallitusta rakennetaan jo