Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

terveelliset elämäntavat

Olympiakomitean tilaisuudessa puhunut Riikka Purra kannustaa terveellisiin valintoihin: Liikkuminen on matalan kynnyksen suoja ja sen puute on kallis riski

Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.

<a href="https://www.ungdomsbarometern.se/">Ungdomsbarometern</a> on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
&#8211; Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, <a href="https://www.dn.se/sverige/manga-tycker-det-ar-tontigt-att-vara-pk-nu/">pamauttaa</a> tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
&#8211; Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
&#8211; Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
&#8211; Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
&#8211; Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Elomaa pitääkin koronapandemian aikana kuntosaleihin ja koko liikunta-alaan kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa.

Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään, mutta Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa. Unohtaa ei pidä myöskään arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta. Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen, uskoo Elomaa.
&#8211; Nyt koronan aikana etätöiden aikakautena monelta on pudonnut pois jalan tai pyörällä taitettavat työmatkasiirtymät. Samoin harrastustoiminta on ollut epidemian aikaan vaihtelevasti jäissä. Juuri nyt tilanne on suoraan sanottuna ankea, Elomaa pahoittelee.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tutkitusti merkittäviä. Kun ajatellaan kansanterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta, ei liikuntaa voida sivuuttaa. Terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin ainoa kestävä ratkaisu on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Tämä olisi muistettava myös koronarajoituksia sorvattaessa, hallitus! Kansanterveys tarvitsee liikuntaa.
Kuntosaliyrittäjien tilanne on mahdoton
Vaikea koronatilanne on ollut jättihaaste suomalaiselle liikunta-alalle. Rajoitusten ennakointi ja käytännön soveltaminen ovat osoittautuneet haastaviksi. Tällä hetkellä lastenkin harrastustoiminta on jäissä, ja epidemian aikana moni on pudonnut pois urheiluharrastusten parista pysyvästi. Harrastamisen rajoittamisen vaikutukset ovat olleet kovia kaikilla mittareilla, eikä Elomaan mukaan voi kuin toivoa, ettei stoppi jatkuisi pitkään.
&#8211; Liikunta-ala työllistää suuren joukon suomalaisia, joiden leivän tienaamiseen koronarajoitukset vaikuttavat poikkeuksellisen tylysti. Otan esimerkiksi kuntosaliyrittäjät, joiden haastavasta tilanteesta on kirjoiteltukin paljon mediassa. Punttikset ovat lähellä sydäntäni, ja olen ollut aikanaan mukana perustamassa ja pyörittämässä saleja sekä vauhdittanut kuntosalibuumin rantautumista Suomeen 80-luvulla.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on aivan mahdoton. Vuokrat ja muut juoksevat menot rullaavat jatkuvasti, mutta myyntiä ei ole ja kassakoneen lokerot ovat tyhjillään. Tulevaisuus on hämärän peitossa, ja riski rajoitusten jatkumisesta pitkään on todellinen. Ja mikä pahinta, itse et voi asioiden kulkuun suoraan vaikuttaa. Miettikää itsenne kuntosaliyrittäjien tilanteeseen. Ei ole helppoa, Elomaa pohtii.
Terveyshaasteet ovat jo ennestään suuret
Jokainen kuntosaleilla vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asiaan halutaan muutosta tulevaisuudessa. Elomaa pitää koko liikunta-alaan ja kuntosaleihin kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina.
&#8211; Kuntosaleilla on koronaepidemian aikana jo ehditty tehdä tarvittavat toimet terveysturvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi hygieniasta huolehditaan viimeisen päälle ja kävijämääriä kontrolloidaan riittävien turvavälien varmistamiseksi. Kuntosalit eivät ole koronalinkoja. Hallituksen tulisi nyt katsoa peiliin ja pohtia, ovatko liikuntaan kohdistuvat rajoitukset sittenkin yliampuvia, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

terveelliset elämäntavat

Olympiakomitean tilaisuudessa puhunut Riikka Purra kannustaa terveellisiin valintoihin: Liikkuminen on matalan kynnyksen suoja ja sen puute on kallis riski

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

Uusimmat

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026