Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

työvoiman ulkopuoliset

Lähes puolet ulkomailla syntyneistä naisista on Ruotsissa vailla työtä, eikä heille siten kerry työeläkettä. Tuilla eläminen on Pohjoismaissa varteenotettava vaihtoehto matalapalkkaiselle työlle ja se rapauttaa maksajien uskoa eläkejärjestelmään. Hallitsemattoman maahanmuuton lasku kasvaa ja sitä kuitataan vielä vuosikymmeniä.

Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysasteen nostaminen on ratkaisevan tärkeää syrjäytymisen vähentämiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Ruotsissa, <a href="https://www.dn.se/debatt/utrikesfodda-kvinnor-ar-en-tickande-bomb-i-pensionssystemet/">todetaan</a> Dagens Nyheterin julkaisemassa mielipideartikkelissa.
Tärkeää se on myös eläkejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden kannalta. Puhumattakaan yksittäisen naisen taloudellisen riippumattomuuden vahvistamisesta eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Kotoutumisen tulokset laihoja
Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista 43 prosenttia on Ruotsissa vailla työtä. Naisten eläkeodote on ylipäänsä matala alhaisen tulotason ja lyhyen työhistorian takia. Tämän takia suurin osa heistä on riippuvaisia tukijärjestelmästä loppuelämänsä ajan.
Vieraskielisten naisten kotouttaminen on erityisen tärkeää. Tulokset eivät vain tähän mennessä ole olleet rohkaisevia. Valtiopäivien selvityksen mukaan naiset kyllä osallistuvat perehdytykseen ja valmennukseen mutta vailla mainittavaa tulosta.
Eläkejärjestelmän uskottavuus koetuksella
Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kyse on myös ansaintaloukusta, työnteon puuttuvista kannustimista. Matalapalkka-alalla eläkkeen kertymien on sen verran verkkaista, että takuueläke on kilpailukykyinen vaihtoehto työnteolle.
Syrjäytyminen työmarkkinoilta on virittänyt eläkejärjestelmään aikapommin, jossa suuri joukko ulkomailla syntyneitä naisia on jäämässä eläkeläisköyhälistöksi. Samalla koko järjestelmän uskottavuus joutuu koetukselle, kun työllisten on kannettava myös takuueläkkeiden kasvavat kustannukset, DN varoittaa.
Suomikin on hyvinvointivaltio
Talouselämä laski, kuinka <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-monta-vuotta-suomessa-taytyy-tehda-toita-jotta-elake-on-yhta-suuri-kuin-ei-paivakaan-toissa-ollut-saa-tukia/6b53b2ce-e95a-4f00-bc38-54a1b6887ae6">kauan</a> keskituloisen suomalaisen täytyy työskennellä, jotta hänelle kertynyt eläke yltää samaan kuin samana aikana ei päivääkään töissä ollut naapuri saa toimeentulotukea.
Töissä ahkeroivan henkilön Talouselämä laski ansaitsevan 2 968 euroa kuukaudessa. Tämä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2022 suomalaisten mediaanisumma palkoissa ja palkkioissa.
Mediaanipalkkalaisen täytyy työskennellä 22,7 vuotta ennen kuin hänen kuukausieläkkeensä ylittää sen summan, jonka töissä käymätön naapuri kuittaa tukina.
Miesten keskimääräinen kokonaiseläke oli Suomessa viime vuonna 2 070 euroa ja naisten 1 658 euroa.

Ulkomailla syntyneet naiset ovat eläkejärjestelmän aikapommi – puuttuvat työtulot johtavat tukiriippuvuuteen myös elämän ehtoolla

Turvapaikanhakijoiden työnsaanti Ruotsissa on ollut haastavaa. Vain kolmannes vuonna 2015 maahantulleista ja oleskeluluvan saaneista yli 16-vuotiaista oli työllistynyt vuonna 2019. Ruotsin tilastokeskus on tehnyt selvityksen SVT:n toimeksiannosta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa ja 100 000 on saanut oleskeluluvan. Heistä 67 500 on yli 16-vuotiaita. Kolmannes tästä ryhmästä eli runsaat 21 000 henkilöä ansaitsi vuonna 2019 yli 96 000 kruunua (9 427 euroa) ja tilastoitiin siten työllisiksi.
Työllistymisen alaraja on vuosipalkaksi niukanlainen länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Selvityksessä ilmaistaankin, että työllisiksi lasketuilla voi olla muitakin tuloja. Muiden tulojen lähdettä ei mainita, joten niillä tarkoitettaneen myös erilaisia yhteiskunnan tukia.
Työttömyys on kroonista
Muut kaksi kolmannesta oleskeluluvalla maassa olevista elävätkin sitten käytännössä täysin tukien varassa, opiskelevat tai ansaitsevat tuloja, joita ei tilastoida. Selvityksessä ei puututa pimeään työntekoon. Tämä ilmeisesti vaatisi oman selvityksensä.
&#8211; Pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille kestää kauan. Tällaista se on ollut 40 vuotta ja nyt korona on vielä vaikeuttanut tilannetta. Tilanne tuskin tulee muuttumaankaan nopeasti ja otaksun, että viiden vuoden kuluttua tilanne on edelleen sama, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-en-av-tre-fran-flyktingkrisen-hade-jobb-2019">arvioi</a> kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt SVT:n uutisissa.
SVT pyysi Ruotsin tilastokeskusta poimimaan esiin kaikki henkilöt, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2015 ja joilla oli tilapäinen tai vakituinen oleskelulupa. Tarkoituksena selvittää se, millä ihmiset elättivät itsensä tuoreimman tilaston mukaan eli vuonna 2019.
SVT pyysi tietoja myös perheenyhdistämisten myötä maahan tulleista ja heidän työllisyystilanteestaan, mutta se ei ollut Maahanmuuttoviraston tilastointitapaan liittyvistä syistä mahdollista.
&nbsp;

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä