Yhdysvaltoja on totuttu pitämään sananvapauden mallimaana. Todellisuudessa sielläkin somesensuuri on ottanut melkoisia harppauksia viime vuosina. Mutta se ei USA:n vasemmistolle eli demokraateille riitä: he vaativat entistäkin tiukempaa somesensuuria.
Somesensuurin suureksi symboliksi noussut Donald Trump käytti presidenttikaudellaan ahkerasti varsinkin Twitteriä. Yli kahdenkymmenen tuhannen twiitin voimalla Trump puhui suoraan kannattajilleen valtamedian ohi.
Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt Trumpin poliittisia vastustajia. Vaalitappion jälkeen kaikki suurimmat sosiaalisen median alustat, kuten Twitter, Facebook, Instagram, YouTube ja Snapchat ovat bannanneet Trumpin. Estoja on perusteltu muun muassa Capitolin valtausta edeltäneillä Trumpin kirjoituksilla. Twitter on poistanut Trumpin käyttäjätilin pysyvästi.
Enemmistö demokraateista kannattaa
Facebook jäädytti Trumpin käyttäjätilin Capitolin valtauksen jälkeen kahden vuoden määräajaksi. Mikäli Trumpin Facebook-kirjoittelua pidetään vielä kahden vuoden päästäkin “riskinä yleiselle turvallisuudelle”, bannia voidaan jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Trump ei voi viestiä kannattajilleen Facebookissa eikä Instagramissa Yhdysvaltain vuoden 2022 kongressivaalien aikana.
Tällä hetkellä Donald Trump kirjoittelee Gabissa, jossa hänellä on 2,2 miljoonaa seuraajaa. Tämä on tietenkin pieni määrä verrattuna Twitteriin, jossa Trumpilla oli parhaimmillään yli 88 miljoonaa seuraajaa. Joidenkin mielestä Trumpin sulkeminen pois kaikkein suosituimmilta somealustoilta on itse asiassa ollut hänelle eduksi, sillä Trumpin on turha tehdään mitään, kun presidentti Joe Bidenin kannatus on tippunut selvästi.
Kyselyn mukaan 35 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että on parempi, että sosiaalisen median yhtiöt sensuroivat viestejä, jotta ihmiset eivät loukkaantuisi niistä. Vuonna 2018 sensuurin vaatijoita oli vain 23 prosenttia. Enemmistö demokraattien kannattajista haluaa somesensuuria.
Rikkaat ja virkamiehet haluavat sensuuria
Tulosten tarkempi läpikäynti paljastaa, että varakkaammat amerikkalaiset kannattavat sensuuria, kun taas minimipalkalla työskentelevät kannattavat sananvapautta. Rasmussenin tutkimusraportin mukaan 52 prosenttia yli 200 000 dollaria vuodessa ansaitsevista kannatti sensuuria, kun taas alle 30 000 dollaria vuodessa ansaitsevista sensuuria kannatti vain 27 prosenttia.
Valtion palveluksessa työskentelevistä peräti 44 prosenttia halusi somesensuuria. Tutkimus toteutettiin tuhannen vastaajan kyselynä tammikuun alussa.
SUOMEN UUTISET