EUobserverin haastattelema Tšekin Eurooppaministeri Tomas Prouza kertoo suorasanaisesti, että Visegrád-ryhmän maat (Tšekin tasavalta, Puola, Unkari ja Slovakia) olivat oikeassa Eurooppaa ravistaneessa pakolaiskriisissä. Maat kritisoivat äänekkäästi liittokansleri Angela Merkelin lupausta, jonka mukaan Saksa ottaa vastaan kaikki sinne saapuvat syyrialaiset pakolaiset.
– Olimme vuonna 2015 hylkiöitä, mutta se mitä sanoimme on nyt valtapolitiikkaa, Prouza toteaa.
Prouza listaa ne päälinjat, jotka ovat muuttuneet EU:n maahanmuuttopolitiikassa sitten viime vuoden kesän: EU:n ulkorajojen valvonta, elintasopakolaisten tehokkaampi palautus ja maahantulijoiden etuuksien leikkaus ovat olleet Tšekin asialistalla.
– Olimme oikeassa, mutta emme osanneet ilmaista asiaamme oikein, Prouza kertoo.
Hän viittaa Länsi- ja Keski-Euroopan erilaiseen tapaan lähestyä kysymyksiä. Keski-Euroopan maat ovat kommunistisen painolastin vuoksi tottuneet käymään heti yksityiskohtiin kiinni, kun taas lännempänä sovitaan ensin iso kuva, ja katsotaan miten maaliin päästään.
– Ymmärsimme, että voimme selviytyä poliittisesti, jos yhtenä kesänä uutiskuvat täyttyvät kymmenistä tuhansista ihmisistä kävelemässä Euroopan halki. Mutta jos samat kuvat esiintyvät myös seuraavana kesänä niin jotkut hallitukset eivät pysyisi pystyssä, Prouza hahmottelee.
Euroopan komission uusi ajatus jäsenmaiden sakottamisesta ei saa Prouzalta hyväksyntää. Komission ajatuksena on, että maita sakotetaan, jos ne eivät suostu ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita.
– Se olisi hajaannuttavaa, emmekä tarvitse sellaista nyt, Prouza toteaa komission ajatuksesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
